Rio 15 viikkoa

Perjantaina tuli Riolla 15 viikkoa ikää täyteen. Painoa pikkuherralla on 5,1 kg (saatiin taas erilaisia painoja välillä 4,8-5,1 kg riippuen kenen sylissä punnittiin, myös Rio kävi yksinään vaa'alla) ja korkeutta on 31 cm. Miko joutui myös punnittavaksi ja on nyt 14,8 kg (jes, paino tippunut) sekä mitattavaksi. Korkeutta Mikolla on 46 cm ja muutama milli päälle. Rio on niin paljon helpompi mitattava, joten Rion lukema on luotettavampi. Ei Riokaan innoissaan mittaamisesta ole, mutta se pelkää mittaa paljon vähemmän kuin Miko. Itse asiassa Rio ei ole ole hetkeen väistänyt mittaa ollenkaan. Kannattaa siis harjoitella sitä(kin) pienestä pitäen :) Alla jälleen painovertailu. Miko menee omissa lukemissaan, Lokin paino on hetkeksi tullut alaspäin, mutta ensi viikolla saattaa isä ja poika olla samanpainoisia.

Seisotuskuvien ottaminen ei ole helppoa. Istumista ja maahanmenoa on naksuteltu niin paljon, ettei Rio oikein malta pysyä seisomassa, varsinkaan kun namia on tulossa. Tässäpä kuitenkin 15-viikkoiskuvat.

Molemmat pojat on nyt madotettu tämän syksyn osalta. Rio sai jälleen Canex-pastaa ja Miko soi kolmen päivän kuurin Axiluria.

Rio on kivasti kuulolla, kun ulkoilemme, paitsi meidän pihassa. Meidän pihassa asuu citykaneja ja Rio on nyt niistä kiinnostunut. Kaneilla on muutama vessapaikka ja ne ovat täynnä papanoita, joita Rio tykkää syödä. Ei siinä mitään, mieluummin papanoita, kuin jotain muuta. Mutta välillä Rioa saa huudella useammankin kerran, että se jättää papanat ja tulee luokse. Hämärään aikaan pupuja yleensä näkeekin. Aluksi Rio katseli uteliaana pupuja, mutta nyt se jo yrittää lähteä niiden perään. En oikein tiedä, mitä asian suhteen pitäisi tehdä, mutta voisin ainakin aloittaa siitä, että otan hämärällä extrahyviä nameja mukaan sekä naksuttimen. Jotain on kuitenkin tehtävä, ettei jouduta siihen pisteeseen, jossa Miko on.

Olen aika huono koiranomistaja. Unohdin nimittäin eilen viedä Mikon aamulenkille. Rutiineista ei pitäisi poiketa... Aina aamuisin Rio pääsee ensin ulos, sillä pennun täytyy päästä, jottei tarpeet tule sisälle. Arkisin vien Mikon ulos sitten, kun isäntä on herännyt eli yleensä heti Rion perään. Viikonloppuisin vien Mikon ulos sitten, kun Rion nappulat on turvonnut eli jätän Rion kotiin syömään. Eilen ajattelin, että vien Mikon vasta, kun isäntä herää. Lähdimme aamupäivästä leffaan ja vein vielä ennen lähtöä Rion ulos. Bussipysäkillä yhtäkkiä tajusin, etten ole vienyt Mikoa ulos ollenkaan. Onneksi meillä oli vielä reilusti aikaa leffaan, joten isäntä lähti kotiin ja minä keskustaan maksamaan varatut liput. Miko oli ollut kotona heti ovella vastassa ja ulos mentiin kovalla vauhdilla. Kauhea hätä raukalla tietysti jo oli. Kylläpä oli huono omatunto. Miko ei kauhean helpolla kerro, että tarvitsisi päästä ulos. Se vain kiltisti odottaa. Iltalenkistä se on tarkempi ja yhdeksän jälkeen se alkaa olla levoton, jos ulos lähteminen venyy. Tänään Miko on jo päässyt aamulenkille :)