torstai 27. marraskuuta 2014

Ihan jumissa

Viime viikon perjantaina kävimme pitkästä aikaa rally-tokotreeneissä. Se oli vasta meidän toinen kerta näissä treeneissä... Teimme radan, jolla oli ALO ja AVO luokkien kylttejä. Miko oli hyvässä vireessä, joten rata meni oikein sujuvasti. Perusasennot olivat aika vinoja, mutta en viitsinyt pilata virettä korjailemalla asentoa. Toinen kierros meni myös hyvin. Vire oli hieman matalampi, mutta kuitenkin hyvä. Enempää en viitsinyt tehdä, vaikka aikaa olisi ollut. Tulimme treeneihin myöhässä lumipyryn vuoksi, joka sotki liikennettä. Mikon kanssa ei päässyt kovin ripeästi etenemään, kun lumen alla on niin paljon hyviä hajuja ja kun olimme jo muutenkin myöhässä, niin mitä sitä enää kiirehtimään... Paikalla oli vain kolme koirakkoa ja treeniaikaa 1,5h.



Sunnuntaina oli sitten hyppytekniikkatreenien vuoro. Teimme kolmea etäisyyttä ja liikkuvaa hyppyä. Kaikki menivät ihan hyvin, mutta Miko ei taas malttanut yhtään odottaa lupaa lähteä.

Tänään oli kauan odotettu fyssariaika. Mikon vatsa ja jalat olivat aivan mustana, kun saavuimme Aistiin. Olin ottanut pyyhkeen mukaan ja sille tosiaan oli käyttöä. Jouduimme odottamaan sen verran pitkään omaa vuoroa, että Miko ehti jo kuivuakin ja loppu lika varista pois. Mutta vatsakarvat ei yhtään näytä siltä, että ne olisi tiistaina pesty. Miko kävi vaa'alla, joka näytti ikäviä lukuja: 15,8 kg! Elokuussa Miko painoi 15 kg ja toukokuussa 14,4 kg. En ymmärrä miten painoa on voinut tulla noin paljon lisää, mutta tästä käyrä lähtee alaspäin, sen lupaan. Noh, ehkä sittenkin tiedän mistä painonnousu johtuu (isäntä "puhutteluun").

Pesun jälkeen

Oli hyvä, että meillä oli nyt myöhäinen aika, sillä saimme odottaa ihan keskenämme. Alkuun Miko oli kovin levoton, mutta lopulta se rauhoittui makaamaan. Eläinlääkäri on ahdistusta herättävä paikka. Rauhallisuus loppui siihen, kun fyssari tuli kutsumaan meitä. Mikolta sai haukkuvastaanoton kera mulkoilevan katseen. Kerroin alkuun kuulumiset eli pääasiassa Mikon tassuongelmat ja epäilyt ehkä isommistakin jumeista. Mainitsin myös hyppytekniikkakoulutuksessa Ullan mainitseman mahdollisen tukilihasten heikkouden Mikon etupäässä. Fyssari ei päässyt tutkimaan Mikon syvien lihasten tilannetta Mikon seistessä, koska Miko väisti. Mentiin siksi suoraan asiaan eli Miko kyljelleen hoitopöydälle. Hieman myöhemmin fyssari meinasi, että on aika uskomatonta, että huolimatta Mikon epäilevästä käytöksestä häntä kohtaan Miko pystyy hänen käsittelyssä rentoutumaan. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän sitä ihmettelee. Miko on vähän erilainen tapaus.



Mikolla oli voimakkaita lihaskireyksiä rinta- ja lannerangassa molemmilla puolilla. Kireydet olivat symmetrisiä, johtuen kai siitä, että tassuvaivaa oli sekä oikealla että vasemmalla puolella. Fyssari kyllä mietti olisiko Miko voinut törmätä johonkin tms. sen verran pahasti se oli jumissa. En keksi mitään mistä jumit olisi voinut tulla kuin ontumisista. Edellisestä kerrasta on aika pitkä aika, joten onhan tässä välissä voinut olla vaikka mitä, mikä jumit on aiheuttanut. Miko reagoi kireyksiin pääasiassa hiljaisella ääntelyllä ja yrittämällä kierähtää selälleen. Lopuksi laserhoitoa selkään. Fyssari myös tutki Mikon tassuja ja ihmetteli vasemman takajalan anturavammaa ja sitä mistä sellainen olisi voinut tulla. Yleensä anturasta lähtee ihoa niin kuin Mikon oikeasta takajalasta oli lähtenyt. Fyssari teki myös sellaisen huomion, että Mikon toinen kives on pyöreämpi/pulleampi kuin toinen. Hän kehotti tarkkailemaan sitä, sillä en ollut itse sitä huomannut eikä kukaan muukaan Mikoa kopeloinut ole asiasta huomauttanut. Jäi jonkin verran häiritsemään, kun en tiedä onko ero ollut aina. Täytyy jonkin aikaa tarkkailla ja käydä mahdollisesti näyttämässä palleja eläinlääkärille.

Mikon kaikkia jumeja ei saatu auki. Nyt täytyy tehdä säännöllisesti venyttelyjä ja jos ne auttavat jumeihin, niin voimme seuraavan kerran mennä ensi vuoden alussa. Mutta jos venyttelyt eivät tuo helpotusta, niin olisi hyvä käydä vielä tämän vuoden puolella uudestaan. Messarin ostoslistaan täytynee lisätä BOT-loimi, vaikka en tiedä uskallanko ostaa sitä ilman koiraa. Saimme myös yhden etuosan syvien lihaksien harjoitteen. Fyssari sanoi lopuksi, että jos Mikolla on jo hyppytekniikkakoulutuksen aikaan ollut jumeja, niin etupään joustamattomuus alastulossa on voinut johtua myös siitä. Se olisi sitten taas vaihteeksi treenitauko. Nyt on kyllä huono omatunto, että kävimme Mikon kanssa kahtena viime viikkona hyppytekniikkatreeneissä.

Tältä vtj antura näytti 24.11.2014

tiistai 18. marraskuuta 2014

Kuulumiset viime viikolta

Mikon tassuille kuuluu ihan hyvää. Otin eilen illalla kuvat, jotta näkisi miltä nyt näyttää. Kuvista ei kuitenkaan näy yhtä hyvin tassujen tilanne kuin paljaalla silmällä, sillä Mikon tassut on niin kuivat. Täytynee ottaa öljy mukaan ruokavalioon. Pistän kuvat kuitenkin tähän, näkee ainakin kuinka kuivat anturat on. Seuraavan kynsienleikkuun yhteydessä saa nuo rehottavat tassukarvat lähteä ;)

Vas. oikea tassu, jossa anturan alaosassa erottuu vielä rikki mennyt kohta,
oik. vasen tassu ja siinä anturan yläosassa iso alue


Torstaina kävimme Malmin Mustissa ja Mirrissä joulukuvauksessa. Tai siis Miko kävi. Kuvaaja oli sama kuin toukokuussa. Ensin otettiin kuvia ilman mitään rekvisiittaa ja lopuksi pistettiin joulukoristeet mukaan. Toivottavasti tuli hyviä kuvia :)

Kuvausreissun jälkeen mietin, että pitäisi varmaan käydä enemmän Mikon kanssa eri paikoissa, niin kuin silloin nuorempana käytiin. Miko ei ollut kovin rennosti Mustissa ja Mirrissä, paitsi silloin kun kävelimme hyllyjen välissä ja Miko olisi halunnut haistella kaikkea. Muuallakin olen huomannut epävarmaa, hieman pelokasta olemusta. Tuntuu, että Mikosta on tullut iän myötä epävarmempi. Tai sitten kyse on vaan siitä, että nykyään tiedostan paljon paremmin epävarmuuden. Jos Mikoa jännittää, niin se näkyy myös suhtautumisessa vieraisiin ihmisiin. Ihan kuin joku olisi joskus tehnyt Mikolle jotain pahaa ja sillä olisi syytä olettaa, että vierailla ihmisillä on pahat aikeet. Tutut ihmiset on sitten ihan kauhean kivoja. Varsin iloisen tervehdyksen sai eilen Mari, joka kävi hakemassa meiltä kisapaikalle unohtuneen kisakirjansa, jonka vein mukanani kotiin.

Syyslomalla 17.10.2014. Huomaa tuike silmässä!


Sunnuntaina pääsin Tainan ja Lokin mukana Kirkkonummelle katsomaan kooikereiden agilitymestaruuskisoja. Kisoihin osallistui mukava määrä kooikereita ja turistejakin oli useita. Taina ja Loki menestyivät mestaruuskisassa hienosti. Kenenkään muun suoritusta katsellessa ei jännittänyt yhtä paljon :) Kun kooikereita oli niin runsaasti paikalla, niin punavalkoisesta porukasta otettiin yhteiskuva. Mulla oli kolme kameraa kaulassa ja kun yleensä ihmiset ei kovin kauaa jaksa pönöttää, niin aika pikaisesti piti yrittää kuvia räpsiä. Mulla ei ollut paras objektiivi tuollaiseen tarkoitukseen, mutta onneksi ainakin Tainan kameralla sai koko porukan samaan kuvaan. Kuvia täällä (ja yhteiskuva edellisen linkin takana). Ja kun ilman koiraa olisin muuten ollut toimettomana, niin sain muutamat radat kuvata videolle :)

Syyslomalla 17.10.2014

Heti kotiuduttuani pistin treenikamat kasaan ja lähdimme hyppytekniikkatreeneihin. Muutamat treenit on jäänyt välistä ja pääsimme nyt ensimmäistä kertaa testaamaan hallin uuden keinonurmimaton. Vaikka kivituhkapohja onkin minulle mieluisin, niin olihan tuo matto aika kiva. Hieman se taisi aiheuttaa Mikolle vaikeuksia huomata oranssi namikippo. Teimme perussarjaa ja etäisyyksiä. Muuten meni ihan hyvin, mutta Mikolla oli pää vähän ylhäällä. Se viittaisi jumeihin selässä ja olenkin aika varma, että 1,5 viikon päästä juurikin selästä löytyy jumeja, vaikka Miko ei mitenkään erityisesti selkää arista.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Tassuongelmia osa 2

Mikon oikean takajalan antura parani lähes kokonaan viime viikolla, mutta ihan kokonaan iho ei ole vielä kasvanut takaisin. Tällä viikolla tiistai-iltana Miko alkoi hyppiä kolmella jalalla kun olimme ylittämässä tietä. En pimeässä nähnyt tassussa mitään, mutta pyyhin sitä vähän jos joku roska olisi pistänyt. Ei se auttanut ja koko ulkoilun ajan Miko ontui. Välillä se vähän astui vasemmalle takajalalle ja välillä liikkui kolmella jalalla. Kotona tassua tutkiessa selvisi, että kyse on samanlaisesta anturavammasta kuin viime viikolla. Viime viikon tiistaina oikea takajalka ja tämän viikon tiistaina vasen takajalka...

Tiistai-iltana

Pistin Mikolle tiistaista torstaihin iltaisin ja aamuisin Cothivet-haavasuihketta sekä kaulurin. Perjantaina en enää pistänyt suihketta ja annoin Mikon jäädä ilman kauluria työpäivän ajaksi. Oletin, että anturavamma paranisi yhtä nopeasti kuin edellisviikkoinen, mutta niin ei käynyt. Haavasumute kirveli Mikoa, joten sen pistäminen ei ollut ollenkaan mieluisaa. Torstaiaamuna Miko juoksi minua karkuun ympäri kämppää, kun jouduin yksin pistämään suihkeen tassuun. Useamman kerran sain tassusta kiinni, mutta Miko riuhtaisi itsensä irti, kun en viitsinyt kovin tiukasti pitää kiinni, ettei olisi mitään sattunut. Miko ei edelleenkään anna tutkia tassua, joten tutkiminen pitää tehdä niin, että Markus ottaa Mikon selälleen syliin ja minä tutkin. Mielelläni olisin kuvannu tassun joka päivä, jotta olisin voinut nähdä mihin tahtiin antura paranee, mutta kuviinkin tarvitsi kaksi. Tai olisi kipeimpinä päivinä tarvinnut kolme. Lauantai-illan kuvaa ottaessa osuin johonkin kipeään kohtaan tassussa ja Miko vinkaisi kovaa. Edelleen antura näyttää ikävältä. Miko vielä perjantaina ontui, mutta nyt alkaa liikkuminen näyttää normaalilta. Ulkona Mikolla on vielä kumitossu jalassa. Parin viikon aika Miko on ontunut enemmän tai vähemmän, joten mielenkiinnolla odotan fyssariaikaa. Varmasti on tullut jumia.

Perjantai-iltana


Lauantai-iltana


Eilen vietin päivän talkoillen agikisoissa. Paikan päällä oli pari punavalkoista. Pääsin tervehtimään Terraa ja Nena (Bullbenz Kooi Nena Sade) voitti kaikki kolme miniykkösten rataa nousten kakkosiin. Olin ilmoittanut Mikon Jyväskylän kv-näyttelyyn, joka oli tänään. Teki mieli käydä pitkästä aikaa näyttelyssä, mutta piti sitten jättää välistä. Ehkä sitten joskus ensi vuonna.

Ensilumikuva

lauantai 1. marraskuuta 2014

Tassupäivitys

Onneksi anturavamma on parantunut nopeasti ja nyt ollaan jo ohi kipeästä vaiheesta. Miko taitaa jo astua ihan normaalisti oikealla takajalalla.

Keskiviikkona, jolloin pistin Mikon anturaan ensimmäistä kertaa Cothivet-haavasumutetta, en pistänyt Mikolle kauluria vaan tarkkailin, ettei se pääse nuolemaan tassuaan. Sumutteen yrttituoksujen on tarkoitus estää nuolemista, mutta ei haju Mikoa haitannut. Pari kertaa Miko ehti hetken aikaa nuolla tassua. Illalla pistin sumutetta uudestaan, mutta en pistänyt kauluria yöksi. Yön aikana Miko oli varmasti nuollut tassuaan enemmänkin eikä pojan vatsa tainnut tykätä haavasumutteesta. Heräsin kahdesti yöllä, kahden ja neljän aikaan, kun Miko oksensi. Aamulla Miko oksensi vielä kerran. En sen vuoksi pitänyt haavasumutetta, koska en halunnut oksennusriskin vuoksi pistää Mikolle kauluria. Päivän aikana Miko oli vielä oksentanut. Onneksi kaikki kerrat osuivat samalle matolle.

Punatossu

Torstaiaamusta lähtien Mikolla on lenkeillä ollut tassussa punainen kumitossu, jonka alla ei ole ollut mitään. Sininen on M-kokoa ja aika reilu Mikon jalkaan, mutta sinne mahtuu alle tassuside tms. Punainen on S-kokoa ja hyvin nafti Mikolle. Se voisi olla hieman isompi, mutta menee ihan hyvin jalkaan. Tossun sisälle ei ole muodostunut kosteutta. Varmaan silloin, kun niin kävi, oli kesä ja lämpimämmät ilmat. Torstain ja perjantain vastaisen yön Mikolla oli kauluri ja perjantaina työpäivän ajan. Sen jälkeen en ole enää pistänyt haavasumutetta eikä ole ollut tarvetta estää tassun nuolemista. Antura ei ole enää kipeä ja se alkaa jo näyttää ihan hyvältä. Haluan vielä muutaman päivän lenkeillä suojata tassua lialta ja teräviltä kiviltä. Kumitossu on kestänyt hyvin eikä ole ollut vielä tarvetta ottaa uutta käyttöön. 12 tossun pakkaukset (molempia kokoja) taitavat riittää koko loppuelämäksi :)

Torstai (antura oli vielä arka enkä saanut siksi tuota roskaa pois)

Perjantai

Lauantai