tiistai 28. helmikuuta 2012

Vakuutusarvolaskelma


Kävin kaksi viikkoa sitten tulostamassa Omakoira-palvelusta Mikon vakuutusarvolaskelman ja tällaista se sanoi:

Perusarvo 1200 €

+ 500 € - vähintään 1,5-vuotias koira, jonka katsotaan olevan koulutettu metsästys- tai muuksi käyttökoiraksi

+ 200 € - PEVISA-tutkittu koira

+ 200 € - näyttelytulos (ERI)

+ 200 € - 1 x näyttelytulos (SERT)

Vakuutusarvo: 2300 €

Tuo 500 euroa tulee ilmeisesti siitä, että ollaan käyty mejä-kokeissa, vaikka niistä ei tulosta olekaan. Kooikereilla ei ole PEVISAa, mutta tuo varmaan kattaa jalostuksen kannalta suositeltavat terveystutkimukset.

Hyväksytysti suoritetuista taippareista, valionarvoista ja hyväksytystä luonnetestituloksesta/käyttäytymiskokeesta tulisi lisää euroja.

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Joskus jotain hyvääkin


Onneksi nyt viikonloppuna on ollut aihetta paremmille fiiliksille. Mikon tyttökaipuiden vuoksi melkein koko kuluvan vuoden ajan Mikon lenkkikäyttäytyminen on ollut vähän niin ja näin kun on pitänyt vetää ja sinkoilla sinne tänne hajujen perässä, joka on hyvin ärsyttävää. Lauantaina meillä oli oikein mukava päivälenkki eikä kertaakaan hermot kiristynyt. Miko ei vetänyt, se ei sinkoillut päättömästi puolelta toiselle ja jatkoi kehotuksesta matkaa, jos jäi haistelemaan pissoja. Miko oli hyvin kuulolla, joten hihnan kiristyksiin piti turvautua vain pari kertaa. Hienosti poika tuli takaisin tien sivuun, jos se meinasi vaihtaa tien toiselle laidalle, lähti pissojen luota pelkällä kehotuksella ja ohitti toiset koirat hienosti ilman namia. Lenkin loppupuolella Miko pääsi lähistön isoimpaan koirapuistoon hetkeksi haistelemaan ja juoksemaan. Oli muuten niin korkeat kinokset porttien vierellä, että Miko olisi helposti hypännyt yli, jos olisi nähnyt kiinnostavan koiran toisella puolella.

Tänään agilityssa jatkui edellisen kerran teema eli takaaleikkaukset ja persjätöt. Olisin mielelläni jättänyt putket välistä kokonaan, mutta kouluttajan kehotuksesta tehtiin suoraa putkea. Aluksi teimme sivussa välistävetoharjoituksia, jotka meni oikein hyvin. Mikolla oli kivasti intoa, joten ihan hyvin meni radan pätkät. Pari kertaa Miko taisi hidastella putkella, mutta en ainakaan nähnyt, että vahinkoa olisi tapahtunut. Sen osan radasta skippasimme, jossa oli hieman mutkalla oleva putki. Kerran Miko sai kunnon vauhtihepulin radalla, jonka vuoksi Miko lopuksi päätyi väärälle esteelle, mutta mitä pienistä. Erityisen tyytyväinen olen onnistuneesta keppien sisäänmenosta, vaikka Miko tuli hypyiltä aika vauhdikkaasti kepeille. Lopuksi teimme erilaisia pätkiä radasta, joihin ei kuulunut putkea. Loppuun kouluttaja, kahdesta kouluttajasta se, kumpi on meitä vähemmän nähnyt, sanoi, että kyllähän Mikosta vauhtiakin löytyy :) Lopuksi Miko jo alkoi haistella maata, mutta hyviä suorituksia saatiin silti. Tällä kertaa voin onneksi olla tyytyväinen treeneihin.

perjantai 24. helmikuuta 2012

Rokotuksessa


Torstaiksi olin varannut meille agitilan omia treenejä varten. Tila ja vähäiset vanhat esteet ei oikein innostanut, joten en usko, että käydään toiste samassa paikassa. Miko heti kentälle päästyä läähätti kuin olisi jo tunnin agia harrastanut. En sitten tiedä oliko se paineistunut vai mitä, mutta ei poikaa tahtonut saada millään motivoitua. Mikosta heti näki, ettei tästä mitään tule. En kuitenkaan viitsinyt saman tien lähteä poiskaan, joten pientä sitten tehtiin. Ensin vähän hyppytekniikka ja sitten hyppy-kepit-hyppy sarjaa sekä yksittäisenä keinua ja A:ta. Yhden kerran otettiin puomikin ja se taisi olla ihan ennätyshidas. Lopuksi tehtiin vähän putkea. Pistettiin se ihan lyhyeksi ja ensin pitelin Mikoa putken suulla, kun Markus innosti sitä toisessa päässä. Sitten Markus, joka saa paremmin Mikoa innostettua, juoksi pojan kanssa kentällä ja lähetti sitä välillä putkeen. Vauhtia putkella ainakin oli. Mutta kyllä se vahinkokin sitten kävi, kun Markus antoi Mikon mennä putkeen omatoimisesti. Olisi vaan paremmin pitänyt selittää, mikä tuossa harjoituksessa oli tarkoituksena... Ihan viimeiseksi halusin vähän tokoilla Mikon kanssa, mutta se häiritsi hyvin paljon, kun seuraavat tulivat kentän laidalle katsomaan meidän touhuja.

Oli taas niin masentavat agit, että pakko se vaan on myöntää, ettei agility ole meidän laji. Ulkona menee ihan ok, joten kesäkauden alkua jo odotan. Kaduttaa, että ilmoittauduin hallitreeneihin. Jos ensi kesän jälkeen meno on samanlaista, niin sitten me pidetään ihan suosiolla treenitauko talven ajan. Oikein mielelläni uhraan maaliskuussa kahdet treenit KOOHOlle, sillä motivaatiota ei enää ole.

Tänään kävin ensimmäistä kertaa Mikon kanssa Kannelmäen eläinlääkäreillä. Topi-kanin kanssa siellä tuli pari kertaa käytyä äidin kanssa ja sinne suuntautui Topin viimeinen matka. Vaaka näytti 14,9 kg eli 100g on tullut painoa lisää, mutta onneksi jo pidemmän aikaa Mikon paino on pysytellyt melko samoissa lukemissa eli hieman alle 15 kg. Mikoa jännitti kovasti ja sirun katsominen tuotti aluksi vaikeuksia. Päädyin sitten nostamaan Mikon pöydälle, sillä lattialla jos olisi jatkettu, niin olisi jo voinut tulla murinat. Eläinlääkärin mielestä Mikon paino oli juuri sopiva, ei liikaa eikä liian vähän. Sydämen äänet oli ok, pulssi 72 eli normaalin alarajoilla, jota ell ihmetteli kun oletti Mikon jännityksestä johtuen sen olevan korkeampi. Silmistä mainitsin, kun Mikon silmäkulmat ovat mielestäni vaalenneet hieman. Ell ei nähnyt niissä mitään normaalia poikkeavaa, vaikka jonkin verran silmät on vuotanut. Terveystarkastuksen jälkeen Miko sai kennelyskärokotteen, jonka pistämistä Miko ei tainnut edes huomata.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Lenkkeilyä, agia ja fysioterapiaa


Käytiin Mikon kanssa viikonloppuna parina päivänä kahlaamassa hangessa. Oli varmasti molemmille raskasta, kun lunta oli yli polven. Uskalsin päästää irti Mikon hihnasta, sillä eteneminen oli hangessa niin hidasta. Sunnuntaina lunta tulikin niin paljon, ettei tarvinnut lähteä edes metsään kun raskasta oli jo pelkästään jalkakäytävillä kulkeminen.



Sunnuntaina meillä oli pitkästä aikaa agilitya. Miko innostui kun aloin pakkaamaan reppua ja toivoin, että innostus jatkuisi kentälläkin. Aluksi ei kouluttajaa näkynyt, joten hetken tokoilin Mikon kanssa. Niin innostuneita sivulletuloja en olekaan pitkään aikaan nähnyt! Pari kertaa tehtiin kepit sekä yhden esteen takaakiertoa. Sitten kouluttajakin saapui paikalle.

Aiheena oli takaaleikkaus, joka tehtiin hypyillä 2 ja 13 sekä putkella 20. Ensimmäisellä kierroksella saimme tehtyä koko radan, vaikkakin osissa. Mikolla oli kivasti intoa ja vauhtia. Kävimme välissä harjoittelemassa keinua, jota tehtiin ehkä kolme toistoa. Vähän oli hitaita ylös menemiset, mutta muuten ok. Toisella toistolla kentällä syttyi tappelu, mutta onneksi se ei juuri vaikuttanut Mikon suoritukseen. Viimeinen toisto tehtiin vasta kun tilanne oli rauhoittunut. Olimme kouluttajan kanssa samaa mieltä siitä, että toisella kierroksella tehdään vain yksi pikkupätkä. Tehtiin radan loppu hypyltä 19 lähtien, mutta suoritus tyssäsi jo heti toisella esteellä kun koipi nousi putkessa. Olisi vaan pitänyt kiinnittää huomiota siihen, ettei Miko enää ollut kovin motivoitunut. Jätin tarkoituksella eilen kirjoittamatta blogiin, jotta ei tulisi kirjoitettua kaikkea sitä, mitä mielessä pyöri. Torstaina omatoimitreeneissä alkaa putken opettelu uudestaan, ihan alusta.





Lisää verhokuvia :) Miko odottaa ulospääsyä

Tänään kävimme tapaamassa Tamara-fyssaria. Mikoa taas vähän jänskätti, mutta Tamaran herkuilla poika vähitellen rohkaistui. Melko nopeasti Miko oli jo kyljellään ja rauhallisesti siinä lepäili. Välillä piti nostaa päätä, varsinkin kun rinnan kohdalla oli jotain jumia. Tamara toivoi, ettei Mikon eturauhasesta olisi tällä kertaa vaivaa, jotta hän saisi oikean tuntemuksen siltä seudulta tms. Lannerangan seudulta ei onneksi löytynyt mitään. Rintarangan kohdalla ollut jumi oli ainoa mitä löytyi. Lopuksi Tamara totesi, että jos Mikolla jotain ongelmia tulee, niin ne ei ainakaan johdu rakenteesta. Niin hyvät on nivelet ja kaikki. Kehuja tuli kaikesta paitsi lihaksista. Edelleen pitää jatkaa syvien lihasten harjoittamista. Syvässä hangessa kahlailua Tamara ei nähnyt kovin mielekkäänä (se vaikuttaa vaan päällisiin lihaksiin), mutta kävely ja hidas ravi sopivassa hangessa on hyvää treeniä syville lihaksille. Jos tässä ei mitään sen kummempaa tule, niin sitten vasta puolen vuoden päästä uudestaan käsittelyyn.

torstai 16. helmikuuta 2012

Terve poika


Miko on nyt ollut kaksi viikkoa terveenä ja on jo päässyt tapaamaan muita koiria. Yhtä tuttua poikachihua Miko pusutteli ja nuoli sen korvia, ehkä oli niin ihana päästä taas moikkaamaan muita :) Chihulla tahtoi kyllä mennä vähän hermot Mikon hellittelyyn eikä se yhtään tykännyt kun sen omistaja silitti Mikoa. Chihu tuli mustasukkaisena läpsimään Mikon naamaa pikku tassuillaan :D Tyttökaipuut meni hetkeksi ohi, mutta taas on vikinä ja pissojen nuoleminen alkanut. Lenkillä Mikolla on aluksi kauhea kiire joka paikkaan ja loppua kohden vauhti hidastuu, kun se malttaa jäädä haistelemaan kaikki hajut.

Miko odottaa verhojen alla ulospääsyä

Noutokapulan naksuttelua ollaan jatkettu. Ehkä joka toinen päivä hetken pojalle naksuttelen, mutta edistystä ei tapahdu. Edelleen ollaan siinä vaiheessa, että Miko pistää hampaat kapulan ympärille. Tiistaina, kun jätin naksuttamatta hampaiden pistämisestä kapulan ympärille, niin Miko turhautui heti. Sitten alkoi vikinä ja välillä Miko läpsi tassulla kapulaa. Sitten se liikuskeli levottomana ja vikisi kunnes painui maahan. Joitain minuutteja istuin maassa ja odottelin, että Miko edes vähän nenällään tökkäisi kapulaa, mutta ei se kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Siihen loppu sitte naksuttelut. No, kai tuo joskus vielä oppii tarjoamaan. En ole hankkinut Mikolle Ottossonin aktivointileluja, vaikka ne kiinnostaisikin, sillä en usko, että Mikolla riittää kärsivällisyys.


Ensi viikolla Mikolla on vähän enemmän ohjelmaa. Maanantaina poika pääsee fyssarin käsittelyyn, torstaina käydään treenailemassa agilitya, perjantaina Miko saa kennelyskärokotteen ja sunnuntaina agility. Kovasti jo odotan tuota omatoimiagia. Ohjatut treenit hallissa ei oikein tahdo innostaa. Meidän viime ohjattujen treenien jälkeen, jotka oli 4-5 viikkoa sitten, tuntui siltä ettei olisi edes pitänyt ilmoittautua talvitreeneihin ollenkaan. Pitää vaan muistaa, vaikka se jostain syystä on kovin vaikeaa, ettei tehdä vain jotain helppoa jos Mikon motivaatio on kateissa.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Tilastoja ja hakusanoja


Kun ei huvita tehdä sitä mitä pitäisi, niin voi tutkia vaikka blogin tilastoja :)

Vuonna 2011 Mikon blogissa käytiin 8672 kertaa, joka on (mun matikalla) n. 14,7 % vähemmän kuin vuonna 2010. Kävijöitä oli 26 eri maasta ja suurin osa tietenkin Suomesta. Ulkomaista eniten oli Yhdysvalloista, Venäjältä ja Ruotsista. Kävijöistä 27,2 % on tullut suoraan blogiin, 36,4 % muilta verkkosivuilta ja 17,5 % hakukoneiden kautta.

Eniten kävijöitä on tullut Vuodatuksen kautta ja sitten pääasiassa muiden kooikereiden blogien kautta. Eniten tulijoita on Lokin ja Fionan blogin kautta, sitten Akun ja Ellan, Veikon sekä Huugon blogien kautta. Elisa laajakaistalla on useimmiten tultu käymään blogissa.

Mikon blogiin on löydetty 751 hakusanalla ja 68 eri verkkosivustolta. Hakusanat ovatkin välillä hyvin mielenkiintoisia. Ylivoimaisesti eniten käytetty hakusana oli kooikerhondje miko, jota itsekin käytän, jos jossain muualla kuin kotona menen käymään blogissa. Perässä tulevat muut kooikerhondje- ja Miko-aiheiset hakusanat. Pääasiassa hakusanat liittyvät toisiin kooikereihin ja niiden omistajiin, sairauksiin ja muihin terveydellisiin asioihin (Hannes Lohen luennosta kirjoittaminen sai muutamien sairauksien googlailijat eksymään blogiin), agilityyn ja muihin meidän harrastuksiin. Esimerkkejä harvinaisista hakusanoista, jotka liittyvät noihin yleisimpiin aiheisiin: pitääkö kooiker hondje seisottaa pöydällä, minne vetää mejä jälki, outo kohtaus kooikerhondje.

Sitten näitä mielenkiintoisia.

Miko- ja Markus-aiheisia:

  • mikko koikkeri
  • mikon tytöt
  • mikon paska auto
  • mikkis taina
  • markuksen metsästys
  • mikko loki
Hieman ihmetystä aiheuttavia:
  • koipi uunissa
  • juha palosaari miesystävä
  • parittelevat porot
  • liian viriili
  • hirven löysä uloste
  • planetaario kuvut
  • jalkovälistä hyvä ote
  • 10 kk tullut painoa vain 500 g
  • puinen kävelysilta ojanyli
  • musta ympyrä
  • lapsi katsoo televisiota
  • "tyhjensin kengät"
  • eturauhasen purkautuminen nuolemisen jälkeen
  • koiran+painavatakki+liikuntaan
Tänä vuonna suosituimpien hakusanojen lista on muuten aika samankaltainen, mutta kolmanneksi suosituin on kennelyskä hakkila. Tänä vuonna on blogiin eksytty myös hakusanoilla maailman isoin kooikerhondje. Se ei kyllä ole Miko :)

lauantai 11. helmikuuta 2012

Pikakuulumiset

Tässä lyhyesti viime päivien kuulumiset. Tänään on Mikon 10. oireeton päivä eli tauti on selätetty, wuhuu! Ensi viikonloppuna mennään pitkästä aikaa agitreeneihin, mutta enemmän odotan, että päästään treenaamaan ihan keskenämme.

Pahemmin en ole mitään tehnyt Mikon kanssa, sillä koulu teettää niin paljon töitä. Tiedänpähän nyt, ettei kannata ottaa yhteen jaksoon kuin yhden verkkokurssin muiden kurssien lisäksi... Olen vähän huono ajan käytössä ja organisoinnissa, joten se on vähän tuottanut hankaluuksia tehtävien kanssa. Jonkun verran olen naksutellut Mikon kanssa, kun sain FB:ssa ohjeita. Tiedän, ettei naksutteluni ole aina mennyt ihan oikein. Aloitimme naksuttelut noutokapulan kanssa, joka ei ole aikaisemmin edistynyt yhtään. Olemme päässyt siihen vaiheeseen, että Miko pistää hampaansa kapulan ympärille, muttei ota siitä kiinni. Tästä eteenpäin ei olla päästy, sillä jos en tuosta naksauta, niin Miko turhautuu. Hampaiden kapulan ympärille pistämisestä olen jo naksutellut monta kertaa, mutta ilmeisesti Miko ei ole vielä valmis seuraavaan vaiheeseen. Jatkamme harjoituksia.

Miko on kova piehtaroimaan, kun maassa on lunta (tai jäätä) ja olen yrittänyt parina viime päivänä saada sitä kuvattua. Jotain olen videolle saanut, mutta pitää vielä yrittää. Tässä kuitenkin vähän pliisumpaa piehtarointia torstai- ja perjantai-illoilta sekä pieni pätkä tästä aamusta, jolloin en ehtinyt saada kameraa tarpeeksi ajoissa nauhoittamaan:


sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Hrrrr, kylmää


Mitään kummaa ei meidän elämässä ole tällä viikolla tapahtunut. Mikolla on edelleen lepoaika meneillään. Maanantai ja tiistai olivat oireettomia päiviä, keskiviikkona Miko innostui riehumaan ulkona kovassa pakkasessa joka sai aikaan pienen yskänpuuskan. Pistin yskän pakkasen piikkiin. Torstaina Markuksen leikittäessä Mikoa se alkoi yskiä. Ei siinä ollut kuin muutama yskäisy, mutta aloitin varmuuden vuoksi oireettomien päivien laskun alusta eli nyt perjantai oli ensimmäinen oireeton päivä ja lepoa jatketaan torstaihin asti. Sitten vielä viikko ennen kuin ollaan toisten koirien kanssa tekemisissä. Eiköhän sitten ainakin olla oltu tarpeeksi varovaisia.

Mikon ei niin mukavan näköinen asento mun jalkojen päällä


Torstaina Taina kävi tuomassa Mikon uuden hihnan. Taina lähti saman tien ja sehän sai Mikon vikisemään ja vetämään Tainan perään. Ei tahtonut meidän lenkille lähdöstä tulla mitään ja jos hihna olisi päässyt irti, niin Miko olisi juossut Tainan auton perään... Vaihdoin Mikolle uuden hienon hihnan vanhan tilalle. Vielä se kaipaa hieman totuttelua, kun hihna on niin paljon jäykempi kuin käyttämäni "naruhihna", mutta eiköhän nahka käytössä pehmene.

Tällä viikolla on ollut kovin kylmä, mutta onneksi se ei ole meidän menoa pahemmin haitannut, Mikon ainakaan. Parina päivänä Miko on välillä nostellut tassuja, mutta melko nopeasti se alkaa kävellä taas normaalisti. Mantteli on käytössä pääasiassa vain agilityn yhteydessä, sillä ei Miko satunnaista tassujen nostelua lukuun ottamatta palele kunhan vaan pysytään liikkeessä. Lenkit on tällä viikolla ollut kovin lyhyitä Mikon lepoajan vuoksi ja loppuviikosta olen itsekin ollut sairaana. Tänään oli viikon kylmin aamu, -23,5, eikä yhtään palellut. Oli tosi nätti aamu, joten pari kuvaa piti ottaa.

Uusi hihna on "samaa sarjaa" pannan kanssa

Ensi viikko on ainakin Mikolle samaa tylsää kuin pari viime viikkoakin. Agility jää vielä ensi sunnuntaina välistä, mutta muuta aktivointia voisi jo kohta alkaa kehitellä. Siis sellaista, jossa saa innostua.

Pilkkukoipi