maanantai 31. elokuuta 2015

Rallytokokisaaja ja -turisti

Sunnuntaina osallistuimme agilityseuramme I-HAH:n rallytokokokeeseen koko perheen voimin. Miko oli kisaamassa ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja Rio oli kisaturistina. Matkustimme Saaran ja Huugon kanssa, joilla myöskin oli AVO:n korkkaus edessä.

Tuomarina oli Anna Pekkala ja tuomariharjoittelijana Riikka Timonen, joka oli laatinut melko haastavan radan. Alussa oli paljon kääntymistä ja muuten oli paljon erilaisia pysähdyksiä. Eteen istumista oli onneksi vain yhden kyltin verran.


Vaikeampia kohtia harjoittelimme odotellessa ja kaikki liikkeet menivät hienosti. Miko teki oikein hienon käännöksen vasempaan, joten takapäätreeni on tuottanut tulosta. Toki tiesin, ettei radalla tule yhtä hyviä suorituksia, sillä kehänauhojen ulkopuolella Miko on melko rento ja sisäpuolella se paineistuu.

Hyppy heti radan alussa oli kiva, koska Mikon kanssa yleensä lähtee vähän tahmeasti liikkeelle. Vasemman täyskäännöksen jouduimme uusimaan, sillä Miko meni haistelemaan kylttiä. 270 asteen käännös vasempaan oli seuraavana eikä se mennyt hyvin. Houkutus meni hyvin, vaikka Miko vilkaisi namirasian suuntaan. Liikkeestä maahan jouduimme myös uusimaan, sillä Miko istui ja toisella kerralla jouduin antamaan ison avun. Pyörähdyskään ei onnistunut ensimmäisellä yrittämällä. Radan jälkeen tuntui, että tulos voisi ehkä olla tulossa. Mutta ei se hyvää enteillyt, että kuulin tuomarin usean kyltin jälkeen puhuvan.


Ensimmäinen AVO-luokan hyväksytty tulos jäi kuitenkin vielä odottamaan itseään, sillä 66 pistettä ei siihen riittänyt. Saimme vähennyksiä ohjaajavirheistä, vinoista asennoista, puutteellisesta yhteistyöstä, hitaasta temposta, epätarkasti suoritetuista tehtävistä sekä uusimisista yhteensä 29. Tämä olisi vielä juuri ja juuri riittänyt tulokseen, mutta sen lisäksi lähti -5 kokonaisvaikutelmasta, syynä puutteellinen yhteistyö ja välillä pitkä käsimerkki. Pitkää käsimerkkiä en edes tajunnut ennen kuin katsoin videon... Hyvä fiilis jäi kuitenkin. Ja saimmehan mitalin. Nimittäin viimeksi saamastamme RTK1-koularista. Mitalia emme silloin saanut, koska niitä ei kaikille riittänyt.

Sillä aikaa, kun Miko kisaili, Rio tutustui uusiin ihmisiin ja koiriin. Rio pääsi hieman tervehtimään Huugoa ja leikkimään Xema-siskopuolen kanssa. Myös Mizy kävi tutustumassa Rioon ja taisi leikkiäkin sen kanssa. Alkuun Rioa jännitti, mutta nopeasti se reipastui. Kovin reipas poika se oli muutenkin kisapaikalla. Ja pystyi se jopa siellä nukkumaan. Kooikeredustus oli melko runsas, sillä myös Robin kävi kisapaikalla. Sää oli hyvin vaihtelevaa auringonpaisteesta ukkoseen. Rio oli melko rennosti myös ukkostaessa, vaikka hieman jännittikin. Kotona olikin väsyneet pojat. Vähän pelkäsin, ettei Rio nuku yöllä, mutta hienosti se nukkui kellonsoittoon asti. Mikolla oli vielä hyppytekniikkatreenit illalla, joissa virtaa vielä riitti. Harjoituksina etäisyydet ja korkeuden arviointi. 40 cm asti hypyt meni rennosti, mutta ei enää 45 cm.

Ida otti hienoja kuvia, joista osa tässä (ai miten niin oli valinnan vaikeutta):

Miko

Miko odottaa nätisti

Oman vuoron odottelua

Takajalat vielä kääntymässä täyskäännöksessä

Perusasennossa

Eteen istuminen

Työ on tehty

Miko oli oikeasti ihan innoissaan Xemasta :D

Rion kaunis profiili (tätä kuvaa voisin vaan tuijottaa)

Rapsutuksia

Xema ja Rio

Söpöläinen

Pönötys

Olenko vähän suloinen

Rio ja Mizy

Xema ja Rio

Xema ja Rio

Xema ja Rio

Mizy, Xema ja Rio

Väsy tuli pikkuiselle

perjantai 28. elokuuta 2015

Rio 10 viikkoa

Riolla on tänään ikää 10 viikkoa ja sen vuoksi pentu joutui punnittavaksi ja malliksi. Painoa Riolla on hilkun alle 3,4 kg eli 3395 g. Tässä painovertailu:


Yritän muistaa mitata korkeuden viikonlopun aikana.

Rio 10 viikkoa


Rio on ollut jo syntymästään saakka tumma väriltään ja se taisi luovutusikäisenä olla uroksista tummin. Nähtäväksi siis jää, minkä värinen turkki Riolle tulee, kun pentukarva vaihtuu ison pojan karvaan. Nyt Riolla on normaali pennun musta selkäraita, mutta mustaa karvaa on myös muualla punaruskean värin seassa. Todennäköisesti pennusta jää tummempi kuin Miko on, mutta kuinka tumma... Toivotaan parasta, mutta jos en saa Riosta näyttelypuudelia, niin ei se haittaa. Pääasia, että on kiva kotikoira ja näyttelyitä tärkeämpää on, että Riosta tulisi kiva harrastuskoira muihin lajeihin. Ja jos ei siitä tule harrastuskoiraa, niin ei sekään haittaa, vaikka se tietysti harmittaisi.

Se on Riossa jännä, että vaikka sen karva on tummempi, niin muuten sillä on vähemmän tummaa pigmenttiä. Rion kaikki kynnet ovat valkoisia, Mikolla on neljä valkoista kynttä (ja niistäkin kaksi etujalkojen kannuskynnet). Rion kitalaki on vaaleanpunainen ja siellä on jonkin verran mustia pilkkuja, Mikon kitalaki on musta. Rion iho on ainakin vatsasta hyvin vaalea, mutta jonkin verran sinne on tullut laikkuja. Mikolla vatsa ja iho muualtakin on ihan laikukas. Rion anturoissa on hieman enemmän vaaleanpunaista kuin mustaa, Mikon anturat ovat mustat.

Rion (9 vko) vatsa

Mikon (9 vko) vatsa
Maanantaina Rio pääsi tutustumaan junalla matkustamiseen. Menimme yhden aseman verran Huopalahteen. Huopalahden asemalla istuimme hetken aikaa katsomassa junia ja ihmisiä. Sitten jatkoimme bussilla takaisin kotiin päin ja jäimme hetkeksi istumaan penkille leikkipuiston viereen.

Torstai-iltana tapahtui harmittava koirakohtaaminen. Rio säikähti meidän takaa tulleita koiria. Se nyki hihnassa huutaen kohti rapun ovea. Olimme meidän pihalla ja toivoin, että toinen koiranulkoiluttaja olisi antanut vähän tilaa, ihan jo senkin takia, että Miko oli mukana eikä se yleensä mene nätisti näiden koirien ohi. Nyt Miko vain haukahti, mutta se oli liikaa Riolle. Hississä ihmettelin hetken mikä haisee, mutta sitten tajusin Rion tyhjentäneen anaalirauhaset. Se siis säikähti ihan kunnolla. Rion sosiaalistamisesta hyvien koirakokemusten saaminen etenee vähän heikosti... Rioa jännittää vieraat koirat ja koirien haukkuminen saa sen panikoimaan. Mutta kyllä me sille saadaan vielä kivoja koirakokemuksia.

Tänään Rion niskasta löytyi punkki. Sekin oli vasta hetken ollut kiinnittyneenä. Hyvin onnistui irrotus, vaikka tällä kertaa Rio oli hereillä ja virkeä. Tänään oli myös Rion ensimmäiset tassujen ja vatsan suihkutukset, kahdesti päivän aikana. Ulkoa tuli sen verran likainen koira, että suihkulle oli tarvetta. Suihkuttaminen meni ihan ok, mutta kuivaaminen ei ole Riosta kivaa.

Ja lopuksi vielä lisää videosaastetta. Torstaina Miko sieti Riolta paljon enemmän päälle hyppimistä kuin ennen:


Myöhemmin Miko kiinnostui Rion lelusta ja pojat hetken aikaa vetivät samaa lelua:


Ja lopulta Rion ahkerat yritykset innostaa Mikoa leikkiin tuottivat tulosta:


Jää on murrettu :) En kyllä uskonut, että se tapahtuu näin aikaisin eli päivää vajaa kahden viikon kuluttua Rion saapumisesta.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Naksuttelua

Olen viime aikoina lueskellut erilaisia koirakirjoja oppiakseni uutta ja välttääkseni virheitä, joita Mikon kanssa on tullut tehtyä. Olisi varmasti ollut hyödyllistä lukea näitä kirjoja enemmän jo ennen kuin Miko tuli taloon, mutta eiköhän käytäntö ole kuitenkin opettanut paremmin. Nyt tiedän, mitä en halua :)



Yksi kirjoista oli Naksutinkoulutusta koirallesi (Morten Egtvedt & Cecilie Køste). Lainasin tämän kirjastosta, koska haluan käyttää kouluttamisessa enemmän naksutinta. Mikoa on koulutettu pääasiassa houkuttelemalla. Kirjan mukaan se on viimeinen keino, jota naksutinkoultuksessa voidaan käyttää, jos mikään muu ei toimi. Tekniikan ongelma on se, että koira ei tarvitse itse ajatella. Tekniikan passivoivan vaikutuksen on voinut huomata ainakin Mikossa. Miko on hyvin huono tarjoamaan mitään saadakseen palkan. Miko tekee muutamia asioita (istuminen, maahan meneminen, katsekontakti, tassulla läppääminen, peruuttaminen) ja jos ne eivät toimi, se turhautuu. Tämän vuoksi on ollut hyvin hankalaa opettaa esimerkiksi noutokapulan pitoa. En pysty vaikeuttamaan kriteeriä ilman, että Miko turhautuu. Vikaa voi toki olla (ja varmasti onkin) kouluttajassakin, mutta shaping eli käytöksen muovaaminen ei Mikolla oikein toimi.




Toivon, että onnistun saamaan Riosta sellaisen koiran, joka aktiivisesti tarjoaa erilaisia toimintoja. Silloin monien asioiden opettamisesta tulee varmasti helpompaa. Viikonloppuna aloitimme Rion kanssa naksutinkoulutuksen. Maanantaina otin jo kosketusalustan mukaan, mutta eilen Riolla vasta kunnolla välähti, mikä oli ideana. Positiivista oli se, että vaikka Rio välillä pitkään istui ja katsoi minua, niin se silti lähti välillä yrittämään jotain ja minäkin maltoin odottaa ja antaa pennun tehdä työn. Nyt tassujen pistäminen kosketusalustalle, joka on parinkymmenen sentin päässä, onnistuu. Palan halusta päästä naksuttamaan pennulle vaikka mistä! Mutta yritän nyt edetä maltillisesti, ettei tulee liikaa kerralla :)


Jotain hyötyä kirjan lukemisesta on varmasti Mikonkin kanssa. Innostuin nimittäin capturing eli käytöksen sieppaaminen -tekniikasta. Se voisi oikeasti toimia Mikon kanssa. Esimerkiksi vierellä hihna löysällä kulkemisesta voisi naksuttaa. En ole sellaista koskaan Mikolle opettanut ja lenkillä poika yleensä meneekin hihnanmitan päässä edellä. Joskus, esimerkiksi keskustassa tai jossain muualla, jossa on paljon ihmisiä, olisi hyvä, jos koira kulkisi kivasti vierellä. Miko näissä tilanteissa yleensä vetää ja tilanne on sitten se, että Miko ei ole ihan vierelläni vaan vähän edelläni. Miko kuitenkin lenkillä tulee välillä vierelle, joten ehdottomasti sitä voisi vahvistaa.


maanantai 24. elokuuta 2015

Treenejä ja leikkiä

Mikolla on syyskuun loppuun asti kahdet treenit viikossa, rallytokoa maanantaisin ja hyppytekniikkaa sunnuntaisin. Talvikauden treeneihin en ilmoittanut Mikoa ollenkaan, mutta hyppytekniikkaa Saaran ja Huugon kanssa olisi tarkoitus jatkaa, jos vaan sopiva treeniaika löytyy. Mietin, että Mikon voisi ilmoittaa Nose Work -kurssille, sillä se voisi olla juuri Mikolle sopivaa aktivointia. Kurssit on aika hintavia, mutta katsotaan jossain vaiheessa, ehkä alkuvuodesta. Rioa olisi tarkoitus jossain vaiheessa ottaa mukaan hallille. Ensin leikkimään ja tutustumaan paikkaan ja jossain vaiheessa aloittaa jotain pientä agilityyn liittyvää, kuten eteenlähetyksiä ja putkea.

Viime maanantaina emme tehneet rallytreeneissä ollenkaan rataa, vaan kouluttaja puhui sosiaalisesta palkkaamisesta ja teimme arkitokosta tuttua häiriöseuraamista muiden koirakoiden ollessa ringissä. Lopuksi harjoittelimme sivulta nousemista, joka on monille koirille vaikeaa. Meillä liike onnistuu erittäin hyvällä todennäköisyydellä, mutta paineistuessa Miko voi jäädä istumaan. Kouluttaja kävi kaikkien luona katsomassa, miten liike sujuu. Me teimme yhden toiston, joka oli täydellinen. Ei ollut kouluttajallakaan siihen muuta sanomista :) Tänään onkin sitten kenraaliharjoitus, sillä meillä on viikonloppuna ensimmäinen AVO-luokan koe. Toinenkin koepaikka on syyskuulle.

Sunnuntain hyppytekniikkatreeneissä teimme etäisyyksiä ja korkeuden arviointia. Korkeutta teimme 45 cm asti, joka oli Mikolle epäröintiä aiheuttava korkeus. Miko ei ole pitkään aikaan hyppinyt korkeita hyppyjä, mutta täytyy vähitellen alkaa nostamaan rimoja. Fyssarilla olisi syytä käydä lähitulevaisuudessa, sillä edellisestä kerrasta on vierähtänyt jo turhan kauan.

Riolla on päässyt leikkienergiaa patoutumaan, sillä pennulla ei ole ollut leikkikaveria. Viime päivinä Rio on alkanut yhä enemmän haastamaan Mikoa leikkiin, siinä kuitenkaan onnistumatta. Rio uskaltaa haastaa Mikoa useasti leikkiin, sillä Miko enää harvakseltaan murisee pennulle vain siksi, että se tulee lähelle. Miko ei Rion yrityksistä ole innostunut. Jos Rio ei usko hyvällä, niin sitten Miko on joutunut ärähtämään kovemmin.

Eilen Rio pääsi touhuamaan Muru-siskon ja Aia-emän kanssa. Murulla ja Riolla oli kovat painit ja sisaruksilla oli oikein kivaa. Leikeissä pyörä kaatui Rion päälle, mutta onneksi pyörä ei osunut Rioon. Pentu vaan säikähti kovin. Hetkeksi se tuli syliini istumaan ja sitten se oli taas reippaana touhuamassa Murun kanssa. Kotimatkan Rio nukkui sylissäni, mutta kotona se jo heti yritti, josko Mikon kanssa voisi jatkaa painimista.


Tasapainotyynyn lisäksi Riolla on muitakin hieman erilaisia nukkumapaikkoja:

astianpesukoneessa

pakastimessa

patterin alla verhojen takana

perjantai 21. elokuuta 2015

Rio 9 viikkoa

Tänään Riolla tulee 9 viikkoa ikää täyteen ja viikko sitten käytiin poika hakemassa kotiin. 9-viikkoinen Rio ei ole vielä ylittänyt 3 kg:n painoa vaan pentu painaa 2940 g. Koska Mikoa ei ole punnittu 8-viikkoisena, niin en vielä viime viikolla voinut tehdä painovertailua, mutta tässä sellainen nyt olisi:


Mikon painoksi 8-viikkoisena olen pistänyt 7 viikon ja 9 viikon painojen puolivälin. Miko oli syntyessään 220 g ja Rio 210 g. Sen jälkeen Rio on mennyt Mikosta ohi, mutta 7 viikon ikäisenä pojat olivat samanpainoisia, Miko 2400 ja Rio 2410. Sitten Mikon paino lähti suurempaan nousuun. Rio taitaa olla vielä aika pikkuinen. Pentupainoista ei voi vielä päätellä mitään, mutta toivottavasti Rio kuitenkin kasvaa ihan uroksen kokoiseksi. 7-viikkoisena Riolla oli korkeutta n. 20,5 cm ja 9-viikkoisena n. 25 cm. Miko on mitattu ensimmäisen kerran vasta reilu 3 kk ikäisenä.

Viikon tauon jälkeen Rio pääsi taas bussin kyytiin. Menimme pari pysäkkiä Kannelmäkeen, kauppakeskus Kaaren Mustiin & Mirriin. Matkustaminen hieman jännitti, mutta namit kelpasivat. Eläinkaupassa Rio oli ensin sylissäni, mutta kun suurin jännitys meni ohi, niin pentu pääsi kävelemään ihan itse. Kaikenlaisia kivoja tuoksuja löytyi, joiden perässä Rio meni reippaasti. Myyjäkään ei enää jännittänyt ja muitakin asiakkaita Rio kävi tervehtimässä. Mummo rollaattorilla oli vähän jännä, mutta Rio kävi kuitenkin haistelemassa mummon kättä. Mukaan tarttui Riolle oma Kong ja kaksi muuta lelua sekä pojille purtavaa.

Rio ei ihan vielä ymmärtänyt millä tavalla Kong toimii.


Rio on muutaman kerran nukkunut isomman tasapainotyynyn päällä. Se on ilmeisesti mukava.



Rion "Hirvikärpänen"

Miko mulkoilee Rioa

Peuran jänne maistui Mikolle paremmin

Peitto on Mikon kasvattajalta saatu
 

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Rion ensimmäiset päivät uudessa kodissa

Rio on varsin valloittava tapaus. Monesti päivässä Rio istahtaa ja katsoo valtavan söpöllä naamallaan. Se, jos mikä, sulattaa sydämet. Helppo on ollut lähteä opettamaan ruokakupin odottamista, kun Rio niin helposti istahtaa odottamaan. Mikon sydäntä pentu ei ole vielä sulattanut, mutta pikku hiljaa mennään sitä kohti. Alkuun Miko murisi pennulle lähes joka kerta, kun se tuli lähelle. Nyt Miko murisee pennulle enää harvakseltaan, mutta riehumista se ei siedä ollenkaan. Siis jos pentu saa hepuleita tai liian innokkaasti yrittää saada Mikoa leikkiin. Ulkona pentu on jopa saanut hypätä Mikoa päin. Parin päivän ajan Miko on haistellut pennun takapäätä silloin, kun pentu ei huomaa mitään. Usein Miko kääntää päänsä pois päin, kun pentu katsoo sitä. Yhtään uhmakas Miko ei siis ole. Varmaan ennemmin pentu jännittää sitä, kun Miko on tuommoinen epävarma jännittäjätapaus.


Rion takia ei ole tarvinnut menettää yöuniaan, mutta silti olen pari ensimmäistä yötä nukkunut aika huonosti. Turhaan olen stressannut, miten yö sujuu. Ensimmäisenäkään yönä Rio ei ikävöinyt, vaan se oli koko yön hiljaa, kuten yöt sen jälkeenkin. Viikonloppuna vein Rion jo ennen kuutta aamulla ulos, mutta nyt työpäivinä olen herännyt vasta herätyskelloon. Tosin olen herännyt ensimmäisen kerran jo neljän jälkeen, kun pentukin on herännyt ja mennyt häiritsemään Mikoa. Sen jälkeen pentu on jatkanut touhuilujaan ja nukahtanut taas. Mutta väsy painaa molempia noiden aamuyöllisten herätyksien vuoksi.




Varsinkin iltaisin Rioa on vähän jännittänyt ulkona, vaikka olemme olleet ihan meidän talon vieressä. Sisällä se on paljon rohkeampi kuin ulkona, jossa on jännittäviä asioita. Esim. toisten koirien haukkuminen on hieman pelottavaa. Muuten pentu menee ulkonakin reippaasti. Perjantaina Rio joutui kokemaan vapaudenriiston ensimmäisen kerran, sillä pistin sille pannan ja hihnan kun odottelimme Markusta saapuvaksi Mikon kanssa. Kaikkiin päiviin on kuulunut ulkoilua sekä hihnassa että vapaana. Tosi nopeasti pentu tottui hihnaan ja pantaan, vaikka kaulaa pitääkin välillä rapsutella. Maanantaina kävin ensimmäisen kerran kahden koiran kanssa ulkona yksin ja selvisin siitä! Ainoa harmittava tapaus sattui kotimatkalla, kun vastaan tuli koiria, joille Miko alkoi haukkua. Rio oli hihnassa maassa ja säikähti niin, että yritti vinkuen karkuun. Eilen vastaantulevat koirat ohitettiin jo paremmin, kun otin Rion syliin ja siirryin Mikon kanssa vähän syrjempään ettei Mikon tarvinnut rähjätä.





Lauantaina vietimme lähes koko päivän äitini luona Rekolassa. Onneksi sää oli aurinkoinen, joten olimme pihalla koko ajan. Pentu sai tutustua uusiin ihmisiin: miehiin, naisiin ja lapsiin. Sisarusteni lapset ovat 9-, 7- ja 1,5-vuotiaita. Automatka meni hyvin isännän sylissä nukkuen.

Sunnuntaina Rio sai ulkoillessa ensimmäisen kerran keitettyä possun sydäntä ja se olikin ihan hirmuisen hyvä herkku. Ei meinannut pentu pysyä nahoissaan herkun haistettuaan ja oli haastavaa saada herkut pennun suuhun... Mutta kyllä tuli pentu kutsuttaessa kovaa luokse.



Rio on jo tutustunut erilaisiin "hoitotoimenpiteisiin", kuten punkin poistoon (hetken kiinnittyneenä ollut löytyi kyljestä sunnuntaina) ja märkien tassujen kuivaamiseen ulkoilun jälkeen. Ei niinkään Riolle, vaan minulle uutta oli kynsien leikkaaminen ihan yksin. Mikon kynnet on aina leikattu kaksin eli toinen pitää ja toinen leikkaa. En varmaan kovin helpolla saisi yksin Mikon kynsiä leikattua, joten pennun kanssa toimitaan toisin.



Aamuisin Rio on riehakkaimmillaan ja nyt ensimmäisinä työaamuina on 1,5 - 2 h ennen kuin pentu on nukahtanut ja vasta sitten olen lähtenyt töihin. Rio viettää päivän keittiössä portin takana. Olisin mielelläni opettanut pennulle yksinolon perusteellisesti, sillä Mikolla on ollut eroahdistusta. En kuitenkaan työtilanteeni vuoksi ole voinut pitää yhtään vapaata, joten portin takana olemista ehdittiin harjoitella vain sunnuntaina. Myös Sanna ja Esa olivat harjoitelleet Rion kanssa yksinoloa ennen luovutusta. Rio hiljenee nopeasti, jos se alkaa vinkua ja lähtee tekemään muuta. Siksi jätin sen maanantaina luottavaisin mielin kotiin. Kotiin jäi myös Dream Talk Recorder tallentamaan ääniä. Maanantain osalta tallennus meni pieleen, sillä sovellus reagoi liian helposti äänin. Normaalisti tallenne on vain sen pituinen, minkä verran ääniä on kuulunut, mutta kun kello tikittää koko päivän, niin maanantaina odotti aika monen tunnin mittainen tallennus... Kuuntelin alkua sen verran, että selvisi Rion pitäneen ääntä joskus 9.30-10.00 välisenä aikana. Tiistain tallennus onnistui niin kuin pitikin, kun säädin sovelluksen herkkyyttä tallentaa ääniä. Aamu ja aamupäivä oli mennyt hyvin. Rio oli vain kerran pitänyt ääntä. Mutta iltapäivällä tallennuksia oli useita. Oli vikinää, haukkumista ja jotain vähän ulvomisen tyylistä. Välillä pennulla tuntui olevan kova hätä. Viimeiset ääntelyt olivat juuri ennen kuin tulin kotiin. En silti kuullut rappuun mitään. Tallenteen kuuntelemiseen meni ehkä 20 min, joten ei pentu kuitenkaan tuntikausia ole huutanut. Tänään tulin käymään lounaan jälkeen kotona. Vein koirat ulos ja lähdin, kun Rioa alkoi väsyttää. Päivän molemmat tallenteet ovat täynnä Rion touhuamisääniä ja vain pari kertaa kuului hieman vikinää, joka ei ollut lähelläkään eilisen huutoa. Tällä linjalla täytyy jatkaa ja alunperin tarkoituksena olikin käydä keskellä päivää kotona, mutta työtilanne ei ole sitä aikaisemmin sallinut.



Sanomalehtiralli ei ole vielä kunnolla päässyt käynnistymään, sillä pissat ovat useammin tulleet matolle tai lattialle... Kahtena viime päivänä pissat on kuitenkin useimmiten osunut sanomalehdelle. Kakat on kuitenkin kahta lukuun ottamatta tullut aina ulos.

Rio 8 viikkoa ja 2742g