perjantai 30. joulukuuta 2016

Joulu

Aatonaattona meillä oli treenit. Palkka-apua ei tällä kertaa ollut mukana, mutta aioin silti käyttää namikuppia palkkaukseen. Aloitimme Rion kanssa hyppy-putki-hyppy puolikuulla. Ensin palkkasin kädestä, mutta sitten pistin namikupin viimeisen hypyn taakse. En voinut jättää palkkaa kuppiin, vaan tiputin namin sinne samalla, kun juoksin Rion kanssa loppuun. Jostain syystä Rio malttoi istua ja odottaa tosi nätisti. Ei se varmaan kertaakaan varastanut. Jonkun verran Rio välillä haahuili hallissa, joten ehkä sitä pitäisi ensin vähän viritellä treenimoodiin. Välissä tein Mikon kanssa vähän rallytokoa, mutta jostain syystä Miko oli kovin kiinnostunut maton hajuista. Miko kyllä teki hyvällä vireellä, mutta sitten se saattoi heti palkan jälkeen lähteä haistelemaan tai jopa kesken liikkeen. Ei Mikon huutelu innostanut, joten treenit Mikon kanssa jäivät vähäisiksi. Toinen harjoitus Rion kanssa oli kolmen hypyn kaareva suora. Idea oli pöllitty Cera-tollerin pentutreeneistä, vaikka en ihan tiennytkään, mikä sen tarkoitus oli :D Se vaikutti hyvältä irtoamistreeniltä, jossa ei mennä ihan suoraan. Ensin namikuppi oli yhden hypyn takana, sitten kahden ja lopuksi kolmen. Kolme hyppyä oli haastavin, koska Rio ei nähnyt namikuppia viimeisen esteen takana. Viimeisestä toistosta tuli hyvä mieli, kun Rio tiesi mitä piti tehdä ja sen tuoman itsevarmuuden vuoksi oli vauhtiakin enemmän. Miko teki välissä hyppy-putki-hyppy pätkän ja oli siinä oikein innokas. Yhtä pitkällekään ei tarvii saattaa kuin Rioa :) Lopuksi tein vielä saman myös Rion kanssa. Mielestäni treenit menivät aika kivasti. Rio palkkautui vinkupallolla ja se odotti hyvin lähtölupaa ensimmäisessä ja viimeisessä harjoituksessa. Irtoamistreenissä odottelu oli vähän niin ja näin.


Jouluaattona menimme äitini luokse Vantaalle. Myös sisarukseni perheineen olivat tulossa. Lapsia oli tulossa neljä (10-, 8- ja 3-vuotiaat sekä 7 kk), joten en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ottaa Riolle kuonokopan mukaan, sillä ei koiria kotiinkaan voinut jättää. En luota Rioon edes aikuisten seurassa, mutta lasten kanssa vielä vähemmän, koska lapset jännittävät sitä enemmän. Olen totuttanut Rioa sekä kankaiseen että muoviseen kuonokoppaan jo aikaisemmin, mutta kertaakaan muovikuonokoppa ei ole ollut Riolla muutamaa sekuntia kauempaa. Parina päivänä ennen joulua teimme hieman pidempiä harjoituksia, mutta ehkä max reilun minuutin verran. Kuonokoppa on Riolle vähän iso, koska ostin sen Mikon kastrointia silmällä pitäen, joten kiepautin niskalenkin kerran pannan ympäri, ettei Rio saa koppaa pois päästä.

Miko oli tuttuun tapaan heti keittiössä eikä sieltä usein poistunut. Nyt Mikoa piti pitää normaalia enemmän silmällä. Yhden voipurkin kannen Mikon sai varastettua ja nuoli sen, mutta muuten Mikon yritykset mm. nousta pöydälle huomattiin ajoissa. Miko oli myös tuttuun tapaan nätisti kaikkien kanssa. Lapset saivat sitä silittää ja vauvan ollessa lattialla Miko kiersi sen hieman kauempaa, mutta kerran kävi nuolaisemassa vauvan päätä. Mikolta oli fiksua kiertää vauva sen verran kauempaa, ettei se ylettänyt Mikoon, sillä aika tiukan otteen pikkumies otti mm. hiuksista :) Joulupukin vierailun ajan Miko pidettiin sylissä, josta Miko lähes koko ajan murisi hiljaa pukille. Joulupukki ei kuulu Mikon suosikkeihin.

Pojat seuraavat tarkasti kinkun leikkaamista

Rio oli myös tosi nätisti. Kertaakaan se ei pitänyt mitään ääntä, esim. ärähtänyt jollekin. Sitä sai silittää eikä Rio väistänyt. Ajattelin, että kuonokoppa saisi muut välttelemään Rioa, mutta ei niin onneksi käynyt. Lapsetkin uskalsivat sitä silittää. Ensimmäisen kerran, kun Rio näki vauvan lattialla, näin sen ilmeestä, että sitä kovasti epäilytti tuo poikkeavalla tavalla liikkuva olio. Sen vuoksi pidin Rioa silmällä silloin, kun vauva oli maassa. Rio piti koko pitkän päivän hienosti kuonokoppaa päässä. Välillä se yritti sitä tassulla saada pois, mutta muuten koppa ei tuntunut Rioa haittaavan. Ulkona se sai olla ilman sekä yläkerrassa, jonne poikien kanssa kerran tai kaksi sulkeuduttiin. Kuonokoppa oli erityisesti minulle hyvä juttu, sillä minun ei tarvinnut huolehtia. (Tällä viikolla ostin Riolle sopivan kokoisen kuonokopan.)


Äiti oli ostanut pojille lahjaksi herkkupussit. Rio ei tänäkään vuonna innostunut lahjojen avaamisesta kun taas Mikoa piti jälleen toppuutella, ettei se avaa muiden lahjoja :) Pakkasin meidän perheen lahjat kassiin, jonka vein eteiseen. Myöhemmin illalla ihmettelimme, mitä Miko tekee, kun se oli ollut jo hetken aikaa poissa olohuoneesta. Äiti löysi Mikon eteisestä syömässä toisen herkkupussin sisältöä... Onneksi se ei näyttänyt syöneen muovia, vaan vain repineen pussiin reiän. Meidän lahjat pojille, isot pehmopossut, ovat vieläkin kaapissa. Kai ne täytyy antaa vaikka uudenvuoden puuhasteluiksi :)

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Koiramainen viikonloppu

Viime viikon perjantaina oli treenipäivä ja sain jälleen onneksi apukädet mukaan. Rion kanssa oli tarkoituksena tehdä hyppysuoraa, jossa on liikehäiriötä sekä rengasta. Mikon kanssa aiheena olivat rt:n erilaiset käännökset. Matka hallille oli hyvin liukas, joten alaselkä ei ainakaan tykännyt hyvää varovaisesti kävelystä. Ei olisi kannattanut jättää IceBugeja kotiin, mutta ne eivät ole sopivat kengät tekonurmelle. Tai juoksuun muutenkaan.

Rion kanssa aloitimme hyppysuorasta. Riolla oli kovasti virtaa ja se ensin juoksenteli ympäriinsä ja suoritti itsenäisesti pari hyppyä ja putkea. Haastavin osuus oli saada Rio pysymään paikallaan. En tiedä oliko liikkeestäni kauheasti häiriötä, kun en oikein ehtinyt Rion matkaan. Kerran Rio kopautti rimaan ja silloin olinkin päässyt mukaan juoksemaan. Häiriötreenille on siis tarvetta. Rio kyllä osaa istua paikallaan, mutta en tuossa tilanteessa halunnut vaatia liikoja, sillä Rion vire oli liian korkea. Varastamisista Rio ei pääosin saanut palkkaa, mutta parilla kerralla kyllä, sillä en halunnut tehdä hallaa Rion motivaatiolle. Täytyy harjoitella odottamista erikseen ja tehdä myös rauhoittumista ennen treenien alkua. Hyppysuoraa Rio meni edestakaisin vaikka kuinka monta kertaa ja niistä vain murto-osa oli ”oikeita” toistoja, jotka videollakin näkyvät.

Isäntä teki taas ensin Mikon kanssa vähän agilitya Rion hyppysuoraa ja edellisten treenaajien putkia hyödyntäen. Miko oli hyvin vauhdikas ja innokas. Se jopa piti ääntä juostessaan putkiin! Mikosta harvoin saa niin korkean vireen esiin, että se alkaisi äännellä. Täytyy yrittää saada joskus Mikon agiralli videolle. Mikon kanssa teimme kevään rt-koulutuksesta tuttua käännöstreeniä, joka toimii hyvin vireen nostajana. Teimme pyörähdyksiä vasemmalla ja oikealla sekä tulppaaneja, valkovuokkoja ja yhtäaikaisia täyskäännöksiä oikealle ja vasemmalle. Käännöksiä tuli tehtyä aika sekalaisesti, sillä en ollut suunnitellut mitä kaikkia käännöksiä teen.

Rion rengastreeni meni ihan hyvin. Aika paljon Rio meni vääristä väleistä, mutta ei kai se haittaa, kun palkka tuli vain oikeasta suorituksesta. Tuli taas ihailtua Rion sinnikkyyttä, kun se yritti keksiä millä palkan saa. Miko olisi luovuttanut jo ajat sitten. Mikon kanssa teimme vielä uuden käännöstreenin ja muutamia yksittäisiä liikkeitä.

Halusin vielä lopuksi tehdä Rion kanssa putkea, mutta aikaa oli niin vähän, etten ehtinyt tehdä ratapätkää vaan käytimme edellisten treenaajien sijoittamia putkia. Yritin saada Rion menemään putkesta putkeen, vaikka ajattelin sen ehkä olevan liian vaativaa. Niinhän se olikin, sillä Rio ei ole vielä eteen ohjautuva ja minä olin liian hidas. Ohjaus toiseen putkeen olisi voinut onnistua, jos olisin ollut itse pidemmällä, kun Rio tuli putkesta.


Edellinen viikonloppu meni Messukeskuksessa Koiramessuilla. Molempina päivinä oli ohjelmassa kooikerien kehät sekä virallisissa että pentunäyttelyissä, shoppailua ja muutaman ohjelmannumeron katsominen. Olin taas tehnyt ostoslistan koirien tarpeista, joita toivoin löytäväni messuhinnoilla. Riolle ostin Back On Track verkkoloimen, nahkapannan ja –hihnan. Jälkikäteen jäi harmittamaan, etten ottanut ylös mittoja toivotusta hihnanpituudesta ja –leveydestä, sillä ostamani hihna on leveämpi ja lyhyempi kuin haluaisin. En sitä huomannut kuin vasta kotona hihnoja vertaillessa. Aikaisemmin syksyllä ostamani metallihäkin pohjalle ostin makuualustan. Pojat saivat joululahjaksi isot possupehmot. Lisäksi ostin herkkuja ja puruluita. Viidellä eurolla sai Best Friendiltä täyttää muovipussin puruluilla. Ainoat näkemäni possupuruluut olivat pieniä tikkuja (jotka ovat kyllä ihan kivoja), joilla sitten pussin täytin. Puruluut riittävät varmaan vuodeksi… Rauhilta ostin hirvilastuja, joita harvoin näkee kaupoissa, ja kaupan päälle sai hirvipehmolelun. Muilla myyjillä ei hirvilastuja näyttänyt olevan, joten piti ostaa nuo kalliimmat. Lisäksi mukaan lähti näytepusseja. Purinalta sain kasan näytepusseja molempina päivinä Messukeskuksen pihalta. Jo lauantaina näytteitä pistettiin kassiini aika monta, mutta sunnuntaina määrä oli jo aikamoinen… Näytteitä oli nappuloista ja märkäruuasta, mutta harmittavasti kaikki olivat samoja, joissa lihana on nauta eli Mikolle ei niitä kauheasti viitsi syöttää. Royal Caninin pisteeltä voitin hihnaan pistettävän heijastinpalan. Viimeinen ostos oli kooiker-riipus, jonka saan vasta myöhemmin postissa.

Lauantain ostokset

Sunnuntain ostokset


Olipas viikonloppu! Kuvia Helsinki Winneristä täällä ja Voittajasta täällä.

torstai 1. joulukuuta 2016

Agilitya, rallytokoa ja rokotuksia

Viime perjantain treeneihin sain ensimmäistä kertaa apukädet mukaan, joten sain apua palkkaukseen. Teimme Rion kanssa ensin hypyn tarjoamista. Lopuksi Rio innostui leikkimään, joten annoin sen hetken rallatella lelun kanssa. Kotona Rio leikkii välillä hyvinkin hurjasti, mutta jostain syystä nyt syksyn aikana hallilla Rio ei ole innostunut lelusta. Viime kevään treeneissä leikkimisessä ei vielä ollut ongelmaa. Edellisellä kerralla esitin itse innostunutta lelusta ja sain niin Rion vähän leikkimään. Täytyy jatkaa samaa linjaa. Teimme Rion kanssa myös suoraa putkea niin, että palkka oli perässä ja samalla tavalla myös kolmea peräkkäistä hyppyä. Alkuun eteen meneminen sujui hyvin, mutta sitten Rio alkoi tarjota yhtä hyppyä. Lopuksi vielä naksuttelin takaakiertoja. Olen miettinyt, että pitäisikö takaakiertoihin oikealta ja vasemmalta olla erilliset käskyt. Mikolla on vain yksi.


Miko oli innoissaan, kun tuli sen vuoro. Isäntä teki ensin vähän agilitya Mikon kanssa eli kerran A:ta ja muutaman kerran putkea. Sitten teimme rallytokoa, kuten edellisilläkin kerroilla. Vire oli ihan kiva, mutta pariin kertaan Miko lähti haistelemaan. Lopuksi vielä leikin Mikon kanssa ja piti jättää leikit myös videolle, sillä on erittäin harvinaista, että Miko repii lelua treeneissä. Ei se usein kotonakaan sitä tee, vaikka viime aikoina Miko on kyllä repinyt lelua enemmän kuin normaalisti.


Eilen Rion rokotukset saatettiin vihdoin ajan tasalle. Eläinlääkärin vaaka näytti 8,8 kg eli taas enemmän kuin viimeksi. Joku aika sitten vaihdoin Rion nappuloita, joten ehkäpä annostus on pielessä. Ell otti Riosta myös verinäytteen Hannes Lohen geenipankkiin. Jostain syystä verta tuli hyvin hitaasti, joten siinä sitten odoteltiin ja odoteltiin putkilon täyttymistä. Onneksi Rio malttoi pysyä paikallaan. Pyysin vielä lopuksi tarkistamaan, onko Rion anaalirauhaset täynnä. Rion anaalit on tyhjennetty jo kahdesti tänä syksynä ja oli niissä nytkin tyhjennettävää. Ell sanoi, että joillain koirilla ne eivät vaan tyhjene normaalisti. Itse en sitä osaa tehdä, joten täytynee välillä käydä tyhjennyttämässä anaalit eläinlääkärissä.