maanantai 30. joulukuuta 2013

Suunnitelmat vuodelle 2013

Luvassa siis katsaus siitä, miten onnistuimme saavuttamaan tälle vuodelle asetut tavoitteet.

Agility
Lisenssiä en ole vielä hankkinut, mutta C-lisenssillä edelleen mennään. Kisaamisen aloittaminen ei siis ole tavoitteena, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tavoitteena on lisätä Mikon motivaatiota ja saada kaikki esteet kisavalmiiksi. Keinun ja keppien hinkkaamisen lisäksi tämä tarkoittaa muurin, renkaan ja pituuden harjoittelua maksikorkeuksin ja -etäisyyksin. Tavoitteena on myös mittauttaa Miko ja hankkia kisakirja sekä kisata mölleissä. Möllikisojen osalta tavoitteena on 0-rata.
Ei aloitettu kisaamista, vaikka sitä yhdessä vaiheessa jo melkein tosissani pohdin. Mutta se ei ollutkaan tavoitteena. En ole kauheasti tehnyt mitään Mikon motivaation lisäämiseksi, joten se tavoite jäi toteutumatta. Kaikki esteet kisavalmiiksi... hmmm... no, Miko osaa kaikki esteet ja voisi suorittaa ne osana rataa. Keinu onnistuu kokonaisena, mutta ei se nopea ole. Muuri, pituus, okseri ja rengas saatiin nostettua maksikorkeuksiin/-pituuksiin. Kepeissä on vielä tekemistä, mutta ainakin helpot keppikulmat onnistuvat osana rataa. Hankin kisakirjan ja Miko mitattiin. Kisasimme myös jonkun verran mölleissä ja teimme kaksi 0-rataa! Agilityn osalta näyttää siis ihan hyvältä :)

Mejä
Tavoitteena on osallistua ainakin pariin kokeeseen, joista yksi on kooikereiden mejämestaruuskoe sekä saada tulos kokeesta. Tavoitteen saavuttamiseksi meidän täytyy harjoitella paljon ahkerammin kuin viime vuonna.
Osallistuimme yhteen kokeeseen, joka oli tuo kooikereiden mejämestaruus. Tulosta ei tullut. Ei me ihan kauhean ahkerasti edes harjoiteltu.

Näyttelyt
Tänäkin vuonna kierrämme näyttelyitä ja tavoitteena on saada Mikolle kolmas serti eli FI MVA-titteli. Kun niitä sertejä ei yrittämättä tule, niin aloitamme "jahdin" toivottavasti jo tammikuussa. Saa nähdä montako sataa kilometriä (ja euroa) näyttelyreissuihin menee tänä vuonna.
Kolmas serti tuli jo alkuvuonna ja Miko sai FI MVA-tittelin nimensä eteen! Aika monta sataa kilometriä näyttelyreissuihin kyllä meni, sillä kävimme mm. Kajaanissa ja Oulussa näyttelyissä :) (Sertijahdissa kertyi 1900 km välillä Helsinki - Kajaani - Helsinki, Helsinki - Turku - Helsinki ja Helsinki - Eura  - Helsinki.) Näyttelyistä tuli enemmänkin kuin osasin odottaa, sillä Miko oli kahdesti ROP ja kerran VSP ja sai vielä kaksi CACIBia!

Toko
Olisiko tämä jo kolmas vuosi putkeen kun asetan tavoitteeksi saada ALO-luokan liikkeet kisavalmiiksi... Se on siis edelleen tavoitteena. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon omatoimitreeniä eikä joku treeniryhmäkään olisi pahitteeksi.
Pääsimme kevätkaudella ohjattuihin treeneihin, mutta ei me tänä vuonnakaan kauheasti treenattu. Asetin viime keväänä tavoitteeksi myös luoksepäästävyyden ja juoksutarkastuksen sekä paikalla makuun treenaamisen. Niitäkään ei kauheasti treenattu. Jotain me kuitenkin tehtiin eli osallistuttiin kahdesti möllikokeeseen. Ja ne molemmat meni ihan ok.

Muut
Muita tavoitteita on opettaa Miko koirakeilaamaan, osallistua Dobo-kurssille, kehittää meidän välistä suhdetta, saada ohitukset kuntoon ja teettää ENM- ja vWd-testit. Tavoitteena tai ehkä enemminkin toiveena on, että Miko pysyisi terveenä. Vuoden 2012 saldona oli kennelyskä tammi-helmikuussa, ärtynyt/tulehtunut iho nivusessa toukokuussa, sidekalvontulehdus, allerginen reaktio (turvonnut naama) ja ärtynyt iho toisessa etujalassa kesäkuussa, anturahaava heinäkuussa, toinen pienempi tassuvaiva lokakuussa, paha ripuli ja anaalirauhasvaivat marraskuussa. Eläinlääkäreille meni 700 euroa...
Opeteltiin koirakeilausta, osallistuttiin Dobo-kurssille, teetin ENM- ja vWd-testit (Miko on molemmista vapaa). Meidän suhteessa ja ohituksissa on edelleen parantamisen varaa. Ohituksia innostuin jossain vaiheessa harjoittelemaan, mutta se innostus katosi. Ei ehkä pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, onhan tätä vuotta vielä yksi päivä jäljellä, mutta Miko on tänä vuonna pysynyt terveenä. Eläinlääkärillä kävimme kahdesti ja molemmilla kerroilla oli rokotuksista kyse.


Vuosi 2013 oli hyvä. Meillä oli monta mukavaa hetkeä ja toivottavasti samaa kivaa on myös ensi vuodelle luvassa. Tässä vielä vuoden parhaita paloja:

  • tammikuussa Miko sai Kajaanin kansainvälisessä näyttelyssä vara-sertin hollantilaiselta tuomarilta (ruusuke oli iso ja komea!)
  • maaliskuussa Miko sai Euran ryhmänäyttelyssä kolmannen sertin ja valioitui, Miko oli myös ROP
  • huhtikuussa Miko korkkasi valioluokan Hyvinkään ryhmänäyttelyssä ja oli PU2
  • toukokuussa kävimme kokeilemassa viehejuoksua kooikerporukalla ja se oli todella kivaa puuhaa
  • kesäkuussa osallistuimme RotuRaceen eli viehejuoksukilpailuun ja meidän Kooikerraketten-joukkueen sijoitus oli 7.
  • kesäkuussa ostin agilityn kilpailukirjan ja Miko mitattiin virallisesti maksiksi (jälkimmäinen ei ehkä kuulunut vuoden parhaisiin asioihin, mutta enpä muuta tulosta edes odottanut :) )
  • kesäkuun lopussa reissasimme Saaran & Huugon sekä Pian, Noan & Matin kanssa Mikkeliin kooikereiden mejämestaruuskokeeseen ja vaikka tulosta ei meille tullutkaan, niin meillä oli ihan huippu reissu!
  • heinäkuussa osallistuimme Agirotuun, jossa joukkueemme Kaaos Koohot ei juhlinut tuloksilla, mutta meillä oli kivaa :)
  • heinäkuussa teimme todella mukavan reissun Ouluun, johon kuului mm. kooikertapaaminen sekä kaksi kansainvälistä näyttelyä, joista molemmista Miko nappasi CACIBin, ensimmäisessä oli ROP ja toisessa VSP, ei huono!
  • heinäkuussa myös aloitimme ja päätimme maksiesteet-projektin = Miko kykenee suorittamaan agilityesteet myös maksikorkeuksilla
  • heinäkuun lopussa kävimme ensimmäistä kertaa Nuuksiossa, jossa teimme pitkän lenkin hienoissa maisemissa
  • elokuussa vihdoin se tapahtui: meidän ensimmäinen 0-rata epiksissä ja se oli voittonolla!
  • elokuussa osallistuimme kooikereiden kesäpäiville, jotka pidettiin Kaarinassa ja meillä oli sielläkin todella mukavaa
  • elokuussa oli meidän osalta vuoden viimeinen näyttely, Tervakoski KV, jossa Miko sai kymmenennen kerran putkeen laatuarvosanan "erinomainen"
  • syyskuun lopussa osallistuimme ensimmäistä kertaa möllitokokokeeseen, joka meni ihan hyvin ja sijoitus oli 5.
  • lokakuussa seuramestaruuskisoissa teimme meidän toisen 0-radan, jolla sijoitus oli 3.
  • marraskuussa osallistuimme toisen kerran möllitokokokeeseen ja sekin meni ihan hyvin
  • marraskuussa korkkasimme myös uuden lajin: rally-tokon eli osallistuimme möllikokeeseen, joka meni tilanteeseen ja harjoittelumäärään nähden ok
  • sekä paljon onnistuneita treenejä ja ihan huippuja agilityepiksiä, vaikka niistä monta hylkäystä tulikin :)

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Saksalaisia

15.11.2013 © Lotta Franck
Perjantaina kävimme taas kahden viikon tauon jälkeen agilitytreeneissä. En ollut taaskaan tehnyt mitään suunnitelmaa, mutta onneksi Lotalla oli jotain mietittynä. Teimme alkuun muutaman esteen radanpätkää, jossa tehtiin pakkovalssi ja takaakierto. Molemmat ohjauskuviot onnistuivat ihan ok, mutta ongelmaksi muodostui musta mutkaputki, joka oli hieman lytyssä. Vaikka Miko menikin putkeen, niin enimmäkseen se kuitenkin kieltäytyi menemästä. En tiedä mikä siinä oli vikana.

Toisena harjoituksena teimme keppejä osana radanpätkää. Kepit olivat kolmen hypyn jälkeen ja hypyistä viimeinen oli kaaressa. Hypyt lähtivät puomin vierestä ja ensin Miko meni puomille. Puomin alastulolla oli Lotan juoksukontaktimatto, mutta siitä huolimatta Miko osasi pysähtyä oikeaan kohtaan. Toisella yrityksellä Miko meni kolmannen hypyn sijasta puomin alastulolle, hienoon 2on2off asentoon. Pakkohan se oli siitä palkata :) Kolmannella yrityksellä päästiin koko pätkä ja kepit onnistui hyvin. Samoin seuraavallakin yrityksellä, joten sen enempää ei tehty.

15.11.2013 © Lotta Franck
Lotta arveli, että ohjaustekniikoista saksalainen voisi sopia Mikolle paremmin kuin pakkovalssi. En muista, että olisimme ohjatuissa treeneissä sitä koskaan harjoitelleet, joten saksalainen ei ollut minulle tuttu. Lotta kokeili ensin Mikon kanssa saksalaista. Sitten minä kokeilin Leevin kanssa ja lopuksi Mikon kanssa. Saksalainen on varmasti meille hyvä ohjaustekniikka, jota täytyy treenailla lisää.

Lopuksi teimme vielä puomia muutaman muun esteen kanssa. Puomi oli aika hidas, mutta kontaktit hyvät.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Mikon joulu

Meillä joulua vietettiin molempien vanhempieni luona. Jouluaattona meidän perhe suuntasi äidin luokse Rekolaan Vantaalle. Molemmat sisarukseni viettivät aaton muualla. Miko käyttäytyi pääosin hyvin, vaikka paikalla oli kolme nuorta miestä, joita Miko on harvakseltaan nähnyt. Yleensä Miko on ensin haukkunut heille, mutta tällä kertaa kaikki miehet olivat ok. Ainoastaan äidin tulevaa anoppia kohtaan Miko käyttäytyi sopimattomasti. En tiedä mikä hänessä oli niin ihanaa, mutta Mikolle olisi kelvannut hieman vanhempi tyttöystävä... Miko viihtyi pääosin keittiössä ja kai se oli ihan kannattavaa, kun ilmeisesti Miko oli päässyt kinkusta osingoille. Perinteiseen tapaan uunissa lämpesi muiden laatikkojen kanssa Mikolle (ja Markukselle) maksalaatikkoa. Ruokailun ajan Miko oli ihmeen näkymätön eikä normaaliin tapaan ollut kerjäämässä. Joulupukki käväisi jakamassa lahjat, vaikka ihan aikuisten kesken olimmekin. Miko ensin haukahti pukille, mutta taisi sitten tunnistaa hänet... Miko oli ollut kiltti poika, kun pukki toi kolme lahjaa. Miko oli taas aivan innoissaan lahjojen avaamisesta. Ensimmäisestä paketista löytyi se kaikkein mieluisin lahja, joten muut paketit eivät enää niin kauheasti kiinnostaneet. Mieluinen lahja oli pörröinen Kong Wubba. Sen kanssa Miko riehui kovasti ja kovat vetoleikitkin sillä sai aikaiseksi. Koska Miko sai puuhata lelunsa kanssa ihan vapaasti, niin lelu ei selvinnyt kotiin asti... Miko sai lahjaksi myös herkkuja ja älypelin. Älypeliä Miko pääsi kokeilemaan kun oli hieman rauhoittunut. Ihan ehkä Mikolla ei vielä välähtänyt, mutta kyllä se namit sai piiloista syötyä.




Joulupäivänä menimme taas äitini luokse ja tällä kertaa myös sisarukseni perheineen tulivat sinne kuten myös siskoni kämppis lapsineen. Miko oli hieman rauhallisempi kuin edellisenä päivänä, sillä paikalla oli neljä noin 5-7-vuotiasta lasta. Miko oli hieman hämillään kaikesta hälinästä ympärillä, mutta hienosti se taas oli lasten seurassa. Myös veljeni muutaman viikon ikäistä vauvaa Miko kävi katsomassa. Lapsista ainoa tyttö tykkäsi paljon koirista ja hän oli kovasti Mikoa halailemassa. Vähän heitä piti pitää silmällä, sillä touhu näytti siltä, ettei Miko sitä loputtomiin siedä. Jälleen Miko vietti paljon aikaa keittiössä ja välillä se oli siellä ihan yksinään mm. katsomassa uunia, jossa laatikot olivat lämpenemässä. Hassu poika :) Muutamia lahjoja oli myös jaossa ja Miko kävi tietenkin haistelemassa kaikki paketit. Miko sai avata saamani lahjat. On se vaan kiva katsoa kuinka toinen niin innoissaan repii paketteja auki.



Tapaninpäivänä oli vuorossa vierailu isän luona Pohjois-Haagassa. Pojat jäivät tällä kertaa kotiin. Mikoa en halunnut ottaa mukaan, sillä sitä ahdistaa isän isot koirat ja koska isälle oli tulossa myös sama lapsilauma kuin joulupäivänä oli äidin luona. Liian innokkaat tyttökoirat ja halaileva koirahullu ei tuntunut hyvältä yhdistelmältä, sillä ahdistuva pikkumies voisi ryhtyä puolustuskannalle.

Vietimme jälleen mukavan joulun ja nyt seuraavaksi toivon, ettei ennen sallittua ajankohtaa raketteja paukuteltaisi. Tänään jo yksi pamaus kuului...

maanantai 16. joulukuuta 2013

Koira2013

Jéla
On taas jälleen aika kirjoitella jotain. Tässä kahden viikon aikana ei juuri ole mitään tapahtunut. Itsenäisyyspäivänä kävimme agilitytreeneissä, jossa Lotta ideoi meille pienen radan pätkän, tai ei ehkä niin pienen kun esteitä oli noin 12, mutta helpon ainakin. Se meni hyvin ja Miko oli vauhdikas. Kepeille Miko haki kivasti. Ensimmäinen kierros kaatui jo neljännen esteen epäonnistuneeseen takaakiertoon, mutta toinen yritys oli virheetön. Samoin kolmas, mutta vauhti jo tippui. Teimme myös kontaktitreeniä sekä välistävetoja.

Viikonloppuna oli Koira2013 -tapahtuma eli kolmena päivänä tittelinäyttelyitä ja monenlaista muuta ohjelmaa. Tuttuun tapaan Miko jäi kotiin ja minä kävin kameran kanssa kooikerkehien laidalla. Perjantaina menin ensin töihin ja noin tunnin jälkeen kipitin naapuriin Messukeskukseen Helsinki Winner 2013-näyttelyyn. Kooikerit aloittivat kehän heti aamusta. Tittelit menivät hienoille koirille. Kuvia löytyy täältä. Vietin Messukeskuksessa noin 1,5 tuntia ja kipitin sitten takaisin töihin. Sitä ennen kävin pikaisesti tervehtimässä Mikon Monica-kasvattajaa. Messarissa oli mukavan väljää perjantaiaamusta, joten olisi kannattanut jo silloin tehdä ostokset. Mutta työt kutsuivat. Illalla oli pikkujoulut, joten agilitytreenit jäivät välistä.

Joda
Lauantaina kooikerit taas aloittivat kehässä, joten oli aikainen herätys. Pohjoismaiden voittaja 2013 oli houkutellut reilusti enemmän kooikereita paikalle kuin muut näyttelyt. Kehässä pyörähti Mikon siskopuoli Joda (Estaika's Loving Lily) ja kävin tyttöstä myös tervehtimässä. Kovin oli isänsä Gipin näköinen. Mukavalta tytöltä vaikutti ja Joda innostui pussailemaan minua :) Jälleen tuomari valitsi nätit koirat voittajiksi. Kuvia täällä. Kooikerkehän jälkeen pääsin kuvaamaan äiti ja tytär voittajat Keiran (Bullbenz Kooi Uma Geri) ja Maggien (Oorbellen Maggie). Ehdin tehdä sen jälkeen joitain ostoksia ja kuvata temppunäytöksen kooikereita kunnes alkoi osteopaatti Maaria Kaiperlan luento. Messukeskuksessa vierähti pidempään kuin oli tarkoitus, joten opiskeluun liittyvät asiat sai siirtyä seuraavalle päivälle.

Gimma
Sunnuntaina sainkin nukkua pitkään, sillä kooikerit olivat viimeisten joukossa kehässä. Voittaja 2013 -näyttelyyn oli ilmoitettu viisi Estaika's-koohoa eli oli mahdollisuus esittää kasvattajaluokka. Harvinaista :) Harmittavasti Milo (Estaika's Cyrus) ei päässytkään vielä tekemään debyyttiä veteraanikehässä. Veteraanit olivat eri tuomarilla ja ne kävivät kehässä ensin. Veteraaninartuissa esiintyi ensi kertaa Beta (Estaika's Calliope), joka sai hienosti VV-13 tittelin ja oli VSP VET. Shanti (Callitris Girello Erminia) oli ROP VET ja urosten veteraanitittelin saaja. Beta ja Shanti ovat vanha pariskunta, heidän jälkeläisiä ovat Estaika's B-pentue :) Lopulta Shanti ja Beta olivat myös ROP ja VSP eli heille tuplatittelit. Juniorivoittaja oli Justus (Estaika's Just In Bieber). Näitäkin voittajia pääsin kuvaamaan :) Oli hienoa, että Estaika's kooikereille tuli sunnuntain titteleistä 3/6. Kehässä kävivät myös Jéla (Estaika's Just Beautiful), joka oli myös muina päivinä kehässä ja Gimma (Estaika's Gossip Girl). Kasvattajaluokka jäi esittämättä, sillä yksi laatuarvosana H mahtui joukkoon. Sunnuntaina ehdin paremmin vaihtaa kuulumisia Monican kanssa sekä Mikon Seeda-emän omistajan Heidin kanssa. Kuvia näyttelystä täällä. Ostin päivän päätteeksi Mikolle joululahjat ja lähdin sitten kotiin. Taas paljon myöhemmin kuin odotin, joten jäi sitten ne opiskelut.

Tänään alkoi tämän vuoden viimeinen työ- ja kouluviikko. Tällä viikolla on tietenkin kaikki tentit, joihin olisi pitänyt viikonloppuna lukea... On kyllä ollut niin kiireinen ja stressaava tämä loppuvuosi, että odotan innolla loman alkamista.

Maggie & Keira

Shanti & Beta

Beta

Justus

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Möllirally-tokoa

Oho, onpas aika taas lentänyt ja nyt on jo joulukuu. Marraskuulle tuli sitten kokonaiset kaksi blogikirjoitusta. Marraskuussa kuitenkin tapahtui jotain. Reilu viikko sitten meillä oli agilitytreenit, joissa Mikon kanssa harjoittelimme päällejuoksuja. Muistaakseni olemme vain kerran harjoitellut ko. ohjausta ohjatuissa agilitytreeneissä. Siksi ensin katselin videolta miten se pitäisi tehdä. Oikeasti päällejuoksu ei kai niin kovin vaikea ohjaustekniikka ole, mutta tällaiselle jolla on koordinaatiokyky ihan hukassa se ei ollut helppo. Miten vaikeaa voikin olla käyttää käsiä oikein... Aika monta kertaa tätäkin tuli tehtyä, tosin kahdessa osassa, mutta onneksi Miko kesti sen. Kontakteista tehtiin A:ta putken kera. Ainakin kerran Miko taisi lähteä omin luvin kontaktilta, mutta muuten ok toistoja.


Tämän viikon perjantaina meiltä jäi taas treenit välistä, sillä samalle päivälle sattui myös jääkiekon paikallispeli, näillä näkymin viimeinen Hartwall Areenalla pelattu Jokerit-HIFK peli. Jokerithan on ensi kaudella siirtymässä Venäjän liigaan eli paikallispelejä ei ole enää tiedossa. Onneksi alkuvuodesta on vielä pari mahdollisuutta käydä paikallispelissä. Meillä isäntä kannattaa Jokereita ja minä IFK:ta, joten jatkossa ei sitten päästä enää yhdessä matsiin.

15.11.2013 © Lotta Franck
Lauantaina oli meidän debyytti rally-tokokokeessa. Osallistuimme mölliALO-luokkaan. Kaikista aikomuksista huolimatta en vain saanut aikaiseksi treenata liikkeitä, joten mentiin sitten kokeeseen kahden kuukauden treenaamattomuuden päätteksi. Fiksua :) Lauantaiaamupäivästä kävin kaikki ALO-luokan liikkeet läpi, jotta varmasti tiedän miten ne tehdään ja muutamaa juttua harjoittelimme Mikon kanssa. Meidän rataantutustuminen alkoi vasta puoli viiden jälkeen, joten poikkeuksellisesti kisapäivänä ei tarvinnut herätä aikaisin. Kisat olivat Karjaalla. Olimme kisapaikalla 20 min ennen rataantutustumista (piti olla 30 min ennen, mutta meidän piti tulla kiertoreittiä, kun karttaan merkittyä reittiä ei voinutkaan käyttää). Kisat olivat etuajassa ja rataantutustuminen oli juuri alkanut. Ilmoitin meidät ja yksi työntekijä piti Mikoa sillä aikaa kun menin tutustumaan rataan. Tuomari onneksi kertoi jokaisen kyltin kohdalla mitä pitäisi tehdä, mutta pari ensimmäistä jäi minulta välistä. Kävin radan kaksi kertaa läpi ja sitten menin valmistautumaan meidän vuoroon. Olin ilmoittanut meidät niin aikaisin, että olimme luokkamme ensimmäisiä... En siksi ehtinyt juurikaan viritellä Mikoa tunnelmaan. Noin 10 min halliin tulon jälkeen menimme Mikon kanssa radalle. Kysyin vielä miten oli palkkaamisen laita. Liikkeiden välissä sai palkata.

15.11.2013 © Lotta Franck
Radalla oli seuraavat kyltit: lähtö - liikkeestä maahan - askel oikealle - 360° oikeaan - istu, maahan, kierrä koiran ympäri - vasen täyskäännös - käännös oikeaan - pujottelu edestakaisin - juosten - 270° käännös oikeaan - normaali vauhti - spiraali vasemmalle - koira eteen oikealta sivulle - maali. Eli 12 kyltin rata. Hyvä puoli siinä, ettei meillä ollut yhtään aikaa ennen omaa suoritusta, oli se etten ehtinyt jännittää. Tosin siltikin menimme radan läpi vähän liian ripeään ja hosuvaan tahtiin. Mikolla tahtoi nenä mennä maahan, joka pilasi osan suorituksista ja "askel oikeaan" kyltin uusimme. Silloin, kun Miko oli mukana, liikkeet menivät mielestäni hyvin. En tajunnut kuitenkaan palkata Mikoa ja loppua kohden se alkoi näkyä. Mikosta tuli epävarmempi ja se alkoi tarjota seisomaan jäämistä, kuten tokossakin. Videota ei ole, kun en ehtinyt pyytää ketään kuvaamaan.

Oman suorituksen jälkeen vähän harmitti, että tässäkö se nyt oli. Meillä olisi mennyt varmasti paremmin jos olisin ehtinyt viritellä Mikoa, sillä se ei nyt ollut oikeassa fiiliksessä. Sijoituksemme oli 5/7 ja pisteitä saimme 84/100. Hyväksytyn tuloksen raja taitaa olla 70 pistettä. Tilanteeseen nähden saimme hyvät pisteet. Tuomarin kommentti oli, että hihnaa pitäisi löysätä. Hihnan takia lähtikin eniten pisteitä. Pisteitä lähti myös yhden kyltin uusimisesta sekä puutteellisesta yhteistyöstä neljällä eri kyltillä. Yksi piste lähti myös liian vinosta asennosta. Kaikesta huolimatta jäi sellainen fiilis, että ensi vuoden kisakalenteria voisi katsella. Mölleihin osallistumme vielä toistaiseksi, sillä kokonainen ALO-rata ilman palkkaa on vielä liikaa.

30.11.2013 satoi vihdoin ensilumi, tässä todistusaineistoa