Pelottavia tuoleja

Sunnuntaimme kävimme hyppytekniikkatreeneissä Konalan hallissa, sillä kentällä tokoiltiin. Epähuomiossa pistin Mikon remmin kiinni muovituoliin enkä seinässä olevaan renkaaseen. Kävin sitten katsomassa hallin seinälle ripustettuja "vuoden koira" -laattoja. Yhtäkkiä kuului kolinaa ja sitten Miko istui yhden putken takana hieman säikähtäneen näköisenä. En tiedä mitä tapahtui, mutta ilmeisesti Miko liikkui sen verran, että hihna kiristyi ja muovituoli liikahti. Sitä säikähtäneenä Miko lähti karkuun ja tuoli tuli tietenkin perässä. Vähän epäluuloinen Miko oli sen jälkeen tuolia kohtaan, mutta kyllä se sen vieressä pystyi istumaan. Halliin oli valmiiksi rakennettu (ison koiran) perussarja, joten sillä aloitettiin. Kaksi jalkaa piti välejä pienentää. Perussarjassa ei ollut mitään ihmeempää, ihan hyvin meni. Toisena harjoituksena teimme jälleen korkeuden arviointia ja korkeuksilla 30-35-40-30.

Tarkoituksena ei ollut tehdä yhtään agilitya, mutta hallissa oli kivasti putkia t-kirjaimen muotoisesti (yksi suora putki ja sen toisessa päässä molemmin puolin mutkaputket), joten pieni vauhtipätkä piti tehdä. Ensin oikeaan mutkaputkeen, sieltä suoraan putkeen ja sitten käännös hypyllä takaisin suoraan putkeen ja sitten vielä vasempaan mutkaputkeen. Miko tykkäsi juosta, mutta tuo pätkä sai riittää, sillä Mikolla oli kuuma. Lopuksi teimme hieman rallytokoa, pääasiassa käännöksiä ja eteen istumista. Mikolla oli yksi vasen 360 käännös varsin hieno. Siis siihen nähden, että takapään käyttöä vasta treenaillaan.

Tänään maanantaina meillä alkoi pitkästä aikaa ohjatut rallytokotreenit. Tai itse asiassa me ei varmaan koskaan ennen olla oltu ohjatussa rallytokoryhmässä vaan olemme ollut joko omatoimiryhmässä tai olen ostanut yksittäisiä treenikertoja. Tosi kiva juttu, varsinkin kun kuun lopussa olisi rallytokokisat. Satu-kouluttajamme on tosi kiva ja ymmärtää Mikon kaltaisen koiran haasteita. Teimme kahta pientä rataa. Ensimmäisessä oli avoimen luokan ja voittajaluokan kylttejä sekä oikealla seuraamista ja toinen oli lyhyt "palkintorata", jossa oli muutamia helppoja alokasluokan kylttejä. Mikolla oli ensimmäisellä radalla kiva vire ja kyltit menivät hyvin. Istumasta seisomaan nouseminen tökki alkuun, mutta sain sen toimimaan, kun otettiin kokonaan uudestaan. Oikealle puolelle vaihdettiin jalkojen välistä. Liikkeestä maahan ja koiran kiertäminen meni ihan hyvin, mutta on hankala jättää tarpeeksi tilaa kyltin ja koiran väliin, kun puoli on juuri vaihtunut. Eteen istuminen ja askeleet taaksepäin olikin hankala, sillä liikkeen lopuksi piti muistaa ottaa koira oikealle puolelle. Tottumuksesta tietenkin pyysin Mikon sivulle, mutta tajusin heti, ettei mennyt ihan oikein. Oikealla perusasentoon istuminen meni ihan ok sekä molempien täyskäännös vasempaan, jossa puoli taas vaihtui. Pitäisi keksiä joku käsky oikealla seuraamiseen ja perusasentoon oikealla puolella...

Helpolla radalla jätin kouluttajan ehdotuksesta Cesar-kipon lähdön taakse ja muutaman kyltin jälkeen vapautin Mikon kupille. Vähän oli pojalla hankaluuksia keskittyä ja piti välttää kehumasta liian iloisesti, jotta Miko ei olisi itse vapauttanut itseään.

Treenien lopuksi keräsimme kyltit pois ja siksi ajaksi pistin Mikon hihnan tuoliin kiinni. Kun oli jo lähes valmista, niin kuului kolinaa ja Miko olikin sama hieman säikähtänyt ilme kasvoillaan eri paikassa kuin mihin sen jätin. Treeneissä oli pari kivaa tyttöä, joten ilmeisesti toinen oli mennyt läheltä ja Miko oli nykäissyt siihen suuntaan. Tuoli tietysti liikahti ja Miko taas pakeni saaden tuolin peräänsä... Voi raukkaa. Muutaman namin syötin Mikolle tuolin vieressä ja liikuttelin tuolia.