Rion pentutreffit

Riolla oli tiistaina pentutreffit Viikissä, jonne menimme bussilla. Matka-aika 11 min oli oikein sopiva, mutta virtaa täynnä oleva pentu ei meinannut malttaa pysyä paikallaan. Tapasimme bretonipentu Irran, joka on tasan viikon Rioa nuorempi. Ensin Rio oli hihnassa ja Irran nähtyään se lähti uteliaasti lähemmäksi. Hieman kuitenkin alkuun jännitti, mutta melko nopeasti oli jo painit käynnissä. Pennut olivat niin samankokoisia, että painitkin olivat tasaväkiset. Rio ei välittänyt ohi kulkevista ihmisistä, koirista eikä pyöräilijöistä eikä se noteerannut yli pörrännyttä helikopteriakaan. Välillä Rio jäi kuulostelemaan ääniä, mutta on se kyllä reipastunut ihan kauheasti.

Riohan on ulkona ollut erityisesti aamuisin ja iltaisin hieman pelokas. Sitä jännittää äänet, toiset koirat ja vieraat ihmiset. Päivällä se on selkeästi reippaampi (ja Mikon ollessa mukana). Välillä iltaisin ulkoilusta ei ole tullut mitään, kun Rio on vain nykinyt kotiin päin (olemme ollut meidän pihalla) ja tarpeet on sitten tullut sisälle. Muutamien viime päivien aikana pentu on reipastunut huomattavasti. Toki edelleen tulee niitä hetkiä, kun pitäisi vaan päästä mahdollisimman nopeasti kotiin. Pari päivää sitten näimme talossamme asuvan vanhan chihurouvan, joka aina haukkuu muille koirille. Tällä kertaa haukkuminen ei haitannut Rioa, vaan se olisi halunnut mennä tervehtimään. Samoin ihmisiäkin se jo useammin olisi lähestymässä kuin lähdössä karkuun.

Tapaamme varmasti Irran vielä uudestaan. Paluumatka sujui rauhallisemmissa merkeissä eli Rion nukkuessa. Kun Riolla ikä riittää Mustin & Mirrin pentutreffeille, niin täytyy sitten käydä niissäkin.

Ai niin, viikonlopun mittaustulos oli n. 27 cm. Rio on jo selkeästi kasvanut siitä, kun se meille tuli. Ei se ole enää ihan niin pikkuinen, vaikka ihan vauva se vielä onkin :) Mikokin punnittiin viikonloppuna, mutta en muistanut pistää sitä ylös: 15,1 kg.