tiistai 8. syyskuuta 2015

Kooikerhondjien syyspäivät 4.-6.9.2015 Loimaalla

Alkuun Rion 11-viikkoistiedot eli painoa oli perjantaina 3,6 kg. Ero Mikoon kasvaa koko ajan, kun Rion paino nousee selkeästi hitaammin. Kyllä se ruokaa saa :) Otan 12-viikkoiskuvioon mukaan jo muitakin vertailukohteita. En mitannut, mutta mittaus joka toinen viikko lienee aika hyvä tahti. Pönötyskuvaa 11-viikkoisesta ei ole, kun ajattelin, että otetaan kuvat ulkona sitten kun olemme Loimaalla, mutta enhän mitään sellaista muistanut.


Minulla oli perjantaina vapaapäivä, sillä lähdin jo kahdentoista jälkeen poikien kanssa kohti Loimaata ja kooikereiden syyspäiviä. Olin toinen järjestäjistä, joten siksi oli hyvä olla paikalla jo hyvissä ajoin. Viikonlopulle oli luvattu ikävää säätä: runsasta sadetta ja ukkosta. Täytyi siis varustautua sen mukaan. Olimme julkisilla liikenteessä, joten en voinut ottaa mukaan muuta kuin kassin ja pienen repun. Kassi painoi ihan mielettömästi ja jo pieni kävelymatka bussipysäkille oli tuskaa. Bussi oli tietenkin aivan täynnä (vaikka kello oli vasta tulossa puoli yksi!) ja jouduimme seisomaan. 20 min kesti matka keskustaan. Pojat olivat molemmat tosi nätisti. Miko pysyi koko ajan jalkojeni vieressä (se osaa matkustaa nätisti muutenkin) ja Rio oli sylissäni. Koko ajan pentu oli nätisti ja välillä jopa nukkui. Kassi oli koko ajan olalla ja kylläpä särki olkapäätä/solisluuta, kun sain sen vihdoin laskettua maahan. Teimme pienen kävelylenkin Kaisaniemen puolella nurmikolla ja sitten hyppäsimme junaan.

Pojat meidän huoneessa

Junamatka Turkuun kesti 2h ja Rio nukkui koko matkan sylissäni. Miko nukkui lattialla. Matka meni siis oikein hyvin. Alkumatkasta käytävän toisella puolen istunut nainen meinasi meitä häiritä nostamalla chihun kopasta katsomaan muita koiria. Aika pian koira joutui takaisin koppaansa. Minulla ei tainnut olla kovin iloinen ilme, sillä halusin, että nukkuvat koirani jatkaisivat nukkumista. Turkuun tulimme pari minuuttia myöhässä ja kun vaihtoaika oli 5 min, niin aika reippaasti saimme siirtyä toiselle raiteelle, joka oli kaukana. Matka Loimaalle kesti 40 min ja sen matkan Rio oli koko ajan hereillä. Hyvin meni silti. Pissatkin tuli ulos 3,5 h matkustamisen jälkeen. Loppumatka Pohjantilalle meni taksin kyydissä.

Sain onneksi olla poikien kanssa keskenäni saunatuvassa, kun muut olivat päärakennuksessa isommissa huoneissa (3 koiraa/huone). Se oli varmasti kaikille hyvä ratkaisu, sillä Rio herää aika aikaisin :) Eikä Rio ole vielä ollut suljetussa häkissä, joten se ei välttämättä olisi ollut häkissä hiljaa. Sain Tanjalta lainaan häkin, jossa Miko vietti päivät ja Rio oli vapaana huoneessa. Öisin häkki oli Tanjalla, joten molemmat olivat vapaasti pienessä huoneessamme. Rio oli tosi nätisti huoneessa silloin, kun olin poissa. En ainakaan kertaakaan kuullut sen pitävän ääntä, vaikka välillä suljin oven sen nenän edestä. Joskus lauantaina iltapäivästä Riolta tuli ensimmäisen kerran pissat sisälle sanomalehdelle ja sen jälkeen tuli vielä pari kertaa. Muuten kaikki tarpeet tehtiin ulos.

Rio & Rilla

Rilla & Rio

Perjantaina Rio sai iltaruuan seassa matolääkkeen (Canex), sillä rokotusaika on varattu tämän viikon perjantaille. Yöllä Rio oksensi, joten annoin sille uudestaan matolääkettä vielä lauantaina. Rio on niin ahne, ettei se huomannut matolääkepötkylää ruuan päällä. Rio hotkii ruokansa kauhealla vauhdilla ja tahti vielä kiihtyy, jos se luulee, että ruoka otetaan siltä pois. Välillä Rio on oksentanut ruuan jälkeen, joka on varmaan johtunut hotkimisesta. Joitain ruokia saadessaan (esim. hieman Mikon rallytreeneistä jäänyttä Cesar-märkäruokaa) se ihan tärisee ruuanhimosta. Rion ahneus on ihan eri luokkaa kuin Mikon.


Syyspäiville osallistui 24 kooikerhondjea omistajineen, joten Rio pääsi tutustumaan moniin uusiin koiriin. Kaikki koirat, jotka Rioa kävivät tervehtimässä, olivat ystävällisiä, mutta pääosin pentu ei kauheasti niitä kiinnostanut. Reilun vuoden ikäinen Rilla tykkäsi kovasti painia pentujen kanssa. Syyspäivien toinen pentuosallistuja oli Rion veli Into. Veljeksillä oli kovat painit myös keskenään. Aluksi, tavattuaan noin neljän viikon erossa olon jälkeen, Rio ja Into kovasti haistelivat toisiaan. Sen jälkeen kohtaamiset olivat suoraan leikkiä. Into on Rioa rohkeampi pentu. Se meni suoraan vieraiden ihmisten ja koirien luokse, kun taas Rio lähestyy varovaisemmin.



Perjantaina osa porukasta kävi tekemässä verijälkiä Tanjan opastamana ja muuten tutustuttiin, seurusteltiin ja lenkkeiltiin. Lauantaina aamupalan jälkeen alkoivat agilitytreenit Marja Salomaan johdolla, jotka jatkuivat iltapäivään saakka. Myös mejää oli lauantaina. Iltapäiväkahvien jälkeen Tanja Karpela kävi pitämässä meille luennon nenätyöskentelystä ja luontokartoittajakoirista. Oli kyllä tosi mielenkiintoinen luento ja alkoi houkuttaa hajuerottelun opettaminen omille koirille. Illalla menimme savusaunaan. Se olikin mielenkiintoinen kokemus, sillä en ole koskaan ennen ollut savusaunassa. Saunassa oli pimeää, sillä saunan ainoa ikkuna oli peitetty. Onneksi lyhty toi hieman valoa pimeyteen. Rohkeimmat kävivät pulahtamassa pienessä lammessa saunan vieressä. Harmittaa, etten muistanut viedä Rioa lammen rantaan, sillä olisin halunnut nähdä mitä mieltä se on vedestä. Lauantai-ilta venähti myöhään ja sunnuntaina Rio herätti tuttuun tapaan aikaisin. Sunnuntaina oli ohjelmassa rallytokoa Paula Pääkkösen kouluttamana ja leirikisat. Rallytokokoulutuksen jälkeen kävin tekemässä kerran radan Mikon kanssa. Ajattelin, että koko aamupäivän huoneessa ollut Miko olisi innokas tekemään töitä, mutta kyllä se olisi vaatinut ensin ainakin pienen kävelyn. Ei oikein pojalla keskittyminen riittänyt. Miko ja Rio eivät osallistuneet muuten ohjelmaan, paitsi leirikisoihin, mutta siitäkin huolimatta aika meni oikein mukavasti. Leirikisoihin kuului kaksi osiota: nakkiformulat ja tietovisa. Mulla oli nakkiformuloiden hitaimmat koirat :D Rio piti perää ajalla 59:55 ja Miko oli kolmanneksi viimeinen ajalla 30:16. Voittajan aika oli 17:69.

Into & Rio

Into & Rio

Rio & Into

Kotiin pääsimme Annen ja Cleon kyydillä. Oli tosi mukava viikonloppu ja olen erityisen iloinen siitä, että säät ennusteista huolimatta suosivat meitä. Sadetta tuli vain vähän ja lauantaina aurinkokin paistoi. Lämpötila oli sopiva koulutuksille, sillä ei ollut kuuma eikä kylmä. Kouluttajien saaminen syyspäiville oli vaikeaa. Rallytokokouluttajan sain vain viikkoa ennen syyspäiviä ja hänkin perjantaina ilmoitti olevansa sairaana. Onneksi hän oli jo hankkinut itselleen tuuraajan, huh! Oli myös mukava kuulla, että mejää ja rallytokoa ensimmäisen kerran kokeilleet innostuivat lajeista.
Sunnuntaina kotiin päästyä odotin, että meillä olisi kaksi väsynyttä koiraa, mutta Rio kävi illan ylikierroksilla. Pojat leikkivät kolmesti illan aikana ja muuten Rio järsi mattoja tai juoksi lelu suussa huoneesta toiseen. Maanantaiaamuna Rio oli normaalia vaisumpi, mutta muuten on ollut normaalia menoa. Nyt ollaan taas menty eteenpäin poikien kanssa, sillä Mikon ja Rion leikit ovat jo päivittäisiä.

Kuvia syyspäiviltä löytyy täältä.

Tässä vielä video Riosta leikkikavereiden Rillan, Inton ja Mikon kanssa. Kovasti mieltä lämmittää nähdä kuinka iloinen Miko oli päästessään juoksuttamaan Rioa pitkin peltoja. En uskaltanut päästää Mikoa kokonaan irti, joten hihna riskialttiisti roikkuu perässä.


 Pahoittelut, etten osaa kirjoittaa lyhyesti :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti