Olenkin jo odotellut tämän vuoden ensimmäisiä punkkihavaintoja ja tämä viikko on sitten ollut oikein punkkiviikko. Maanantaina lenkin jälkeen Mikon päästä löytyi punkki etsimässä sopivaa verenimemispaikkaa, samoin tiistaina. Torstaiaamuna, kun olin herännyt, pyysin Mikon sänkyyn. Siinä poikaa rapsutellessa tuntui patti päälaella ja punkkihan se. Kovin iso punkki ei vielä ollut, mutta sen on täytynyt edellispäivänä tarttua mukaan. Toinen punkki löytyi myös Mikoa rapsutellessa, sekin torstaina. Tämä punkki oli poskessa. Pitäisi käydä ostamassa liuokset apteekista. Inhoja otuksia!
Eilen torstaina Miko pääsi uuden fyssarin käsittelyyn. Tuntui vähän pahalta vaihtaa fyssaria, koska tykkään Mikoa vuoden hoitaneesta Patriciasta. Vastaanotto muutti hieman kauemmaksi Porvoon keskustasta, kylläkin kävelymatkan päähän, mutta sen vuoksi katselin uutta fyssaria vähän lähempää. Varasin ajan Niina Sorvarille eläinsairaala Aistiin. 50 km muuttui 5 km:ksi. Hieman mietitytti, miten Miko pystyy rentoutumaan käsittelyn ajaksi, sillä ensimmäistä kertaa olimme eläinlääkärissä fysioterapeutilla. Eläinlääkäri ei ole Mikon lempipaikkoja.
Aloitimme ulkona, jossa fyssari katsoi Mikon liikkeitä. Liikkeet olivat ok, mutta fyssari toivoi niihin lisää energisyyttä ja napakkuutta. Sisällä kävimme Mikon historiaa läpi ja Miko sai sillä aikaa tutustua huoneeseen. Ensin Miko käytiin läpi sen seistessä. Selästä tuli jotain kommenttia, jotenkin Miko meni vinoon. Lanneselän lihaksien käsittelyyn Miko reagoi ja sen olin jo itsekin huomannut. Rangan jousto oli hyvä. Hoitopöydällä Miko pysyi hyvin kyljellään, mutta ei se pystynyt kunnolla rentoutumaan. Ympäriltä kuului koko ajan ääniä, joita Miko kuunteli silmät auki. Mikolla oli lihaskireyksiä normaalia enemmän ja kipeää kohtaa käsitellessä Miko yritti nostaa päätä ylös. Välillä Miko piti pientä ääntä. Koskaan aikaisemmin Miko ei ole äännellyt fyssarin käsittelyssä. Lihaksiin Miko sai laserhoitoa. Lihaskireyksiä oli rintarangassa, jossa Mikolla on joka kerta ollut jumia ja vasemmassa sisäreidessä. Lanneselkä oli myös jännittynyt ja Miko reagoi oikean puolen kylkiluiden käsittelyyn. Jos Mikon selkää ei olisi kuvattu ja hyväksi todettu, niin fyssari olisi kehottanut menemään kuvauksiin. Mikon selkä oli sen verran jumissa, ettei sitä vielä saatu kuntoon. Kahden viikon päästä on uusi aika. Mietimme syitä selän jumiutumiseen. Yksi asia, joka ei tullut vielä fyssarin luona mieleen, oli meidän uusi sänky. Ostimme alkuvuodesta isomman sängyn, joka on aikaisemmasta poiketen jenkkisänky ja siten selkeästi korkeampi. Olen mitannut korkeudeksi 60 cm. Täytyy muistaa mainita tuo seuraavalla kerralla. Eläinlääkärin yhteydessä olevan vastaanoton hyvä puoli on se, että mukaan sai potilaskertomuksen. Ei siis tarvinnut muistella kaikkea fyssarin sanomaa jälkikäteen. Miko ottaa vielä tämän päivän rennosti, joten agilitytreenit jäävät tänään välistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti