sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Mikon suurin fani

...on tietenkin Rio. Rio fanittaa Mikoa ihan kauheasti. Miko on sen idoli. Ihan niin kuin Miko oli myös Rion Loki-isän idoli aikanaan :) Välillä tuntuu, että meidän perheestä Riolle kaikkein tärkein on Miko ja vasta sitten me ihmiset. Vaikka tulisin Rion kanssa ihan lyhyeltäkin lenkiltä kotiin, niin Rio on aina yhtä innokkaana tervehtimässä Mikoa. Vaikka olen yrittänyt opettaa, että kotiin tultaessa ei rynnätä sisään vaan jäädään heti oven sisäpuolelle ja otetaan ensin hihna pois, niin Rio aina ryntää kohti Mikoa ja tervehtimisen jälkeen syöksyy minua kohti. Yleensä olen kyykyssä odottamassa, että saisin hihnan pois tai tassut pyyhittyä, ja Rio hyppää suoraan päin. Aikaisemmin Riolla pysyi sentään takajalat maassa, mutta nyt on koko koira ilmassa kun se lentää kohti. Se on kiva, kun lähes yhdeksän kiloa koiraa tömähtää suoraan rintaan...

Miko ja Loki-pentu keväällä 2011
(parempaa kuvaa en löytänyt tähän hätään)


Harvinaista läheisyyttä maaliskuussa 2016


Rio on usein Mikon kimpussa. Se haluaa nuolla Mikon suupieliä, korvia ja silmiä. Se kiehnää Mikon ympärillä ja pyörii maassa Mikon edessä. Mikon kanssa leikkiminen on parasta, varsinkin silloin kun Miko ulkona innostuu leikkimään. Välillä Rio ihan rasittavuuteen asti on Mikon kimpussa, mutta onneksi Mikolla on pitkä pinna ja se sietää Riolta melkein mitä vain. Viime aikoina Rio on innostunut astumaan kooikerpoikia, myös Mikoa. Miko saattaa hetkeksi jäädä paikalleen seisomaan, kun Rio tarraa sen lanteista, ja hetken päästä Miko kiepsahtaa irti Rion otteesta. En olisi uskonut, että Miko ei sano mitään edes astumisesta. Onneksi Rio ei sitä kovin usein tee.

Pojat eivät nuku ihan vierivieressä. Miko yleensä vaihtaa paikkaa, jos joku osa Riosta osuu siihen. Muuten ne ovat läheisiä :) Jos Miko aivastaa tai yskii, niin Rio tulee heti paikalle tarkistamaan, onko Mikolla kaikki ok. Toivottavasti poikien suhde pysyy yhtä hyvänä myös jatkossa.


Nopeasti vielä viikonlopun kuulumisia. Perjantaiaamuna Miko oli kovin leikkisä, leikin sen kanssa mm. kepillä kunnes Rio nappasi kepin itselleen. Lenkin loppupuolella on pieni nurmiaukio, jossa pojat usein lähtee pieneen leikkiin. Tällä kertaa Miko innostui leikistä oikein kunnolla ja pojat leikkivät hurjasti useita minuutteja. Hihnat vain harmittavasti olivat haittana. Töistä kotiin tultuani olin huomaavinani Rion ontuvan. Kovin selkeää se ei ollut, mutta vähän se kevensi toista etujalkaa. Ulkona Rio ei enää ontunut. Menimme sen takia vähän turhan pitkän lenkin (alle tunti kuitenkin) ja kotona Rio sitten kunnolla linkutti. Istuessa Rio piti oikeaa etujalkaa ilmassa ja se ontui ihan selkeästi. Kipeä jalka ei kuitenkaan menoa haitannut, ehkä vain vähän hidasti. Oli ihan mahdotonta estää Rioa riehumasta. Lauantaina mätsäri jäi ontumisen takia välistä, mutta onneksi enää ontumista ei näkynyt. Olen kuitenkin ulkoillut Rion kanssa lyhyemmin, ettei jalka rasitu. Todennäköisesti Rion jalka venähti poikien leikeissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti