Kesäkausi päättyi

Näkymä parvekkeelta

Maanantaina, kun tulin töistä kotiin, löysin makuuhuoneesta maahan tippuneen kukkaruukun. Ikkunalaudalla on kaksi ruukkua ja toinen oli vain tippunut. Mietin, mitäköhän pojat ovat mahtaneet tehdä... Mutta sitten löysin keittiöstä kaksi ikkunalaudalta tippunutta maljakkoa ja kuuntelin päivän tallennuksen. Kauheeta poraamista oli koko päivä klo 8-14.30. Parvekkeelle katsottuani ei enää tarvinnut ihmetellä, miksi tavaroita oli tippunut. Koko viikko on ollut aika meluisa, mutta maanantaina melu oli niin kamala, että kauhea päänsärky olisi tullut, jos olisin ollut kotona. Poikaraukat joutuneet kuuntelemaan porausta ja sen lisäksi vielä on tavaroita tippunut.

Meillä alkoi toukokuun alussa parvekeremontti, johon sisältyi myös ikkunoiden vaihto. Aluksi olin huolissani siitä, miten Rio suhtautuu päivisin kuuluvaan meteliin, jota poraamisesta ja piikkaamisesta tulee, joutuisinko hankkimaan sille hoitopaikan työpäivän ajaksi. Onneksi Rio on ollut ihan rennon oloinen eikä se ole vaikuttanut stressaantuneelta. Lomani aikana porausta ei onneksi juurikaan ollut, mutta silloin kun oli, niin pojat vain rennosti nukkuivat. Meidän osalta remontin olisi pitänyt olla jo ohi, mutta joiltain parvekkeilta oli löytynyt kosteutta lattialaattojen alta, joten remontti pitkittyi. Parveke on ollut nyt jo 5 kuukautta poissa käytöstä... Onneksi Rio ei ole stressannut, vaikka se muutoin pelokas onkin.

Tiistaina oli Mikon viimeiset kesäkauden rallytokotreenit. Kouluttajamme oli poissa, joten suunnittelimme kaikille sopivan treenin. Teimme lyhyen ratapätkän ratatreeniä varten ja puolet hallista jätettiin tyhjäksi, jossa jokainen sai treenata mitä halusi. Aloitimme Mikon kanssa ratatreenillä, jossa oli vain ALO-luokan kylttejä. Miko teki tosi hyvällä vireellä ja vasemmalle kääntymiset olivat niin hyviä, kuin mihin Miko pystyy. Erityisesti 90 asteen käännös vasempaan ilahdutti, sillä Miko oikeasti käytti takapäätään käännöksessä. Siitä tuntuu aina olevan hyötyä, kun on edellisenä tai toissa päivänä tehnyt kotona Mikon kanssa takapääharjoituksia. Teimme vielä virettä nostavan käännösharjoituksen, jota tehtiin kooikereiden rt-koulutuksessa keväällä eli kukkasia, pyörähdyksiä ja täyskäännöksiä. Omatoimialueella harjoittelimme kaikenlaisia pikkujuttuja ja loppuun teimme taas käännösharjoituksen. Miko teki koko treenien ajan tosi hyvällä vireellä, joten treeneistä jäi mielettömän hyvä fiilis. Varsinkin, kun edellinen rallattelu oli se meidän pohjanoteeraus kisoissa.

Rio ottaa rennosti

Päät sylissä

Söpöläinen

Keskiviikkona oli Rion agilitytreenit. Aiheena oli putkijarrutus ja pimeä putkikulma. Aloitimme hyppy-putki pätkällä, jossa kouluttaja oli putken vierellä palkkaamassa tiukasta käännöksestä. Aluksi Rio ei ymmärtänyt, että palkka löytyi kouluttajalta, joten kävimme yhdessä katsomassa mitä häneltä löytyy. Riosta oli vain niin kivaa juosta, ettei palkkaa olisi tarvinnutkaan. Sillä oli ihan kauheasti energiaa ja Rio suoritti pätkää ihan melko itsenäisesti. Hyvää se ei tehnyt luvan odottamisen kannalta, mutta en nyt halunnut olla Rion innon tiellä. Muutaman kerran jälkeen otettiin toinen putki mukaan, joka oli samassa linjassa ensimmäisen putken kanssa. Kolmen esteen sarja onnistui hyvin ja kouluttaja kehui Rion hienoa, putken suuta nuolevaa käännöstä. En uskonut Rion kääntyvän niin hyvin, mutta toisaalta olihan kääntyminen todennäköisempää kuin suoraan jatkaminen. Teimme samaa myös toiselta puolelta (hypyt olivat hieman vinossa, joten putkelle tuli pieni kaarros, molempien putkien edellä oli oma hyppy). Minun ollessa Rion vasemmalla puolella, Rio vilkaisi minua aina hypyn jälkeen ennen putken menemistä, joten se oli hieman vaikeampi puoli. Seuraavana olisi ollut pimeät kulmat, mutta vapaatreenialueella tehtiin keinua ja Rio ahdistui siitä. Yritin ensin saada Rion rentoutumaan peukkukosketuksilla ja sitten lelulla. Melkein sain Rion leikkimään, mutta ahdistus kuitenkin voitti. Teimme pari kertaa pelkkää putkea ja sitten vielä putkesta putkeen, jotta Riolle jäi parempi fiilis treeneistä. Se ei enää palkkautunut lelulla, mutta pääasia, että se meni putkeen. Kivat treenit oli kuitenkin ja Rio on hieno treenikaveri. Talven omatoimitreenivuorosta ei ole vielä kuulunut mitään, mutta toivottavasti saamme vuoron. Kovasti tekee mieli treenata Rion kanssa lisää!

Torstaina lenkkeilin Mikon kanssa Konalan Mustiin ja Mirriin. Mikoa lapsetti matkalla, se teki spurtteja, piehtaroi ja hyökkäsi voikukan kimppuun :) Kävimme sovittamassa haavapukua ja sellainen lähti mukaan. Sen tarkoituksena on estää Rioa nuolemasta Mikon haavaa eikä Mikonkaan tarvitse sitten pitää kauluria.

Miko hieno body :)

Kooikeri tuotekuvassa