lauantai 18. lokakuuta 2014

Kolmas kerta toden sanoi

Tänään oli meidän kolmas yritys aloittaa kisaaminen rally-tokossa. (Ensimmäisellä kerralla kisat jäi väliin jalan loukkaamisen vuoksi.) Tällä viikolla oli viimeinen viikko ensimmäisestä jaksosta, joten kaikki opiskelutehtävien deadlinet ja tentit olivat viikon aikana. En siksi ehtinyt/jaksanut sen kummemmin valmistautua kokeeseen. Kotona harjoittelimme muutaman kerran käännöksiä ja perjantai-iltana kävimme tekemässä pienen treenin lähikentällä. Käännöksiä innostuin harjoittelemaan, kun viikon takaisissa rallytreeneissä ihailin yhden koirakon käännöksiä. Heillä on tokotaustaa ja sellaiset käännökset saa varmasti vain sillä, että koiran seuraaminen on erinomaista. Mäkin haluan!

Kispaikka oli meille ennestään tuttu AgiMesta Espoossa. Olimme hyvissä ajoin paikalla ja heti ilmoittautumisessa oli tuttu henkilö. Kerroin, että meillä on kisakirja ja mittauksen tuloskin on jo ruksattu, mutta kisakirjaa ei ole varmennettu. Koitin kysellä, josko mittaamisen voisi jättää siksi välistä. Eri henkilö tuli sitten tekemään varmennuksen ja mitta otettiin ensin esiin. Mittaus meni hyvin, mutta kesti niin kauan, että Miko namien loputtua luikahti mitan alta pois. Ilmeisesti oli epäselvyyksiä onko Miko alle 50 cm. Kun nainen lähti vaihtamaan välinettä, niin Miko murahti ja päästi pienen haukahduksen. Mutta siihen äänet jäivät, sillä mikrosirun tarkastuksessakaan ei ollut ongelmaa. Saatiinhan se kirjakirja varmennettua...

Kävimme pienellä lenkillä ja etsimme sitten sopivan paikan leiriytyä. Miko oli selkeästi rennompi kuin Karjaalla. Se näkyi myös liikkeissä, joita harjoittelimme omaa vuoroa odotellessa. Vire oli yhtä hyvä kuin meidän iltalenkkitreeneissä. Petra tuli meitä tapaamaan ja Miko oli kovin iloinen tutun ihmisen nähdessään. Odotusaika oli pitkä, sillä olimme luokan viimeisten joukossa. Miko pääasiassa lepäili, mutta välillä piti käydä kerjäämässä Petralta huomiota ja rapsutuksia.

Miko haluaa rapsutuksia

Lähdin ihan hyvillä mielin radalle, kun paineistumista ei ollut näkynyt. Ei se kuitenkaan yllätyksenä tullut, että tositilanteessa epävarmuus tuli kuvioihin mukaan. Jälleen kävi niin, että loppua kohden parani. Ensimmäinen virhe tuli jo lähtökyltillä puutteellisesta yhteistyöstä. Kyltin 7, istumisesta juosten, uusimme. Taluttimen kiristymisestä tuli kolme virhepistettä, vinosta asennosta yksi ja vielä toinen puutteellisesta yhteistyöstä. Yksi epävarmuudesta kertova asia on se, että pysähtyessä Miko ei automaattisesti istu perusasentoon vaan joudun antamaan käskyn. Ja uusitussa kyltissä Miko meni istu-käskystä maahan...


Tuloksia kirjoiteltiin lähtölistaan sitä mukaa, kun niitä tuli. Olin niin iloinen, kun meidän nimen perässä luki 91! Ihan huippupisteet! Kyllä tähän rally-tokodebyyttiin voi olla tyytyväinen :) Tosin KoiraNettiin taitaa tulla merkintä myös edellisviikon kokeesta, kun kisakirjassa lukee ALO-

Kiitos Petralle kuvauksesta! Uusi videokamerani pääsi nyt ensimmäistä kertaa tositoimiin. On tää aika luksusta kun voi zoomata kesken kuvauksen :)

4 kommenttia: