Perjantaina oli meidän viimeiset tokotreenit toistaiseksi. Aloitimme luoksepäästävyydellä, jossa Miko istui koko ajan hienosti paikallaan. Seuraavana oli paikalla makuu, jota olemme tällä viikolla treenannut kotona hyvin tuloksin. Häiriö kentällä oli kuitenkin liian suuri eikä Miko maahan mennessään laskenut päätä alas. Käskyn toistaminen sai Mikon nousemaan ylös. Kyykistyin sitten Mikon eteen, jolloin käsky toimi. Lopuksi nousin seisomaan ja taas onnistui, mutta kun tulin Mikon vierelle, niin pää nousi ylös. Välillä tuntuu ihan mahdottomalta tämä pää maassa makaamisen opettelu. Selkeästi vielä on paljon treenattavaa.
Seuraavaksi opettelimme tunnarin alkeita. Käytimme viime tokokokeesta jääneitä tunnarikapuloita, jotka saimme pitää. Kun otin kapulan pussista, Miko hyppäsi vasten ja oli kiinnostunut kapulasta. Miko otti sen suuhunkin, mutta tiputti saman tien. Kun Miko ei ota noutakapulaa suuhun, niin ei se tunnariakaan kantele, joten naksuttelin sitä kun Miko meni tunnarikapulan luo ja tökkäsi sitä nenällään. Sitten Miko jo pisti suun kapulan ympäri.
Lopuksi teimme niitä liikkeitä, joita toivottiin ja ne olivat hyppy ja luoksetulo. Teimme hypyn kahdesti ja molemmat kerrat olivat hyviä. Luokstulo tehtiin kerran ja se oli tosi hieno. Vauhti oli kohdallaan ja Miko tuli sivulle perusasentoon. Melko usein luoksetulossa Miko jää joko seisomaan sivulle tai perusasento on kovin vino. Kouluttaja meinasi, että meillähän on liikkeet ihan valmiit paikalla makuuta lukuun ottamatta. Seuraaminen on toinen iso juttu, joka ei todellakaan ole valmis, mutta kyllähän Miko liikkeet osaa. Kun vire on kohdillaan, niin Miko tekee liikkeet hyvin. Ahkeraa paikalla makuu ja seuraamistreeniä siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti