lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kooikerkoulua


On se vaan komea
Kävimme tänään pitkästä aikaa Espoossa kooikereiden arkitokossa. Edellisestä kerrasta on ilmeisesti vuosi aikaa, kun viimeisin blogimerkintä, jossa on tunniste "arkitoko" on viime maaliskuulta. Kevään ja alkukesän aikana kooikerkoulua oli ennen pidempää taukoa muutama kerta, mutta me ei pääasiassa näyttelyiden vuoksi päästy osallistumaan. Tänään sää suosi, aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta, jossa pilviä ei näkynyt. Aurinkolasit olisi ollut ihan hyvä olla mukana.

Treenailimme meren jäällä, jossa hanki ei ollut niin upottavaa kuin normaalissa treenipaikassa. Paikan päällä oli kahdeksan kooikeria: Miko, Mizy, Rami, Vili, Peppi, Ella, Savina ja Bene. Miko tuntui olevan taas niin kaiken perään, etten kauheasti mitään tältä kerralta odottanut. Mutta Miko yllättikin ja heti treenien alettua oli oikein hyvin kuulolla. Seisoimme ringissä ja ensin kaikkien piti yksitellen kiertää rinki juosten. Meidän kierroksen aikana Miko oli hyvin kontaktissa. Sitten juostiin kaikki yhdessä rinki ympäri, jolloin Mikon pää painui maahan. Sitten vielä kaikki yhdessä peruutettiin ringin ympäri. Ihmiset siis peruuttivat. En välttämättä ihan oikeaa järjestystä muista, mutta seuraavaksi taidettiin tehdä kohtaamisharjoitus. Harjoituksessa kaksi koirakkoa lähti kävelemään toisiaan kohti ja kohdatessa piti pysähtyä, koirien istua ja ihmisten kätellä, jonka jälkeen matka jatkui. Meillä parina olivat Mervi ja Bene. Paikallaoloharjoituksessa koira piti jättää istumaan ja ihminen meni kopeloimaan toista koiraa. Miko jäi hienosti istumaan kun menin Benen luo ringin vastakkaiselle puolelle, mutta jonkin aikaa Beneä rapsuteltua Miko lähti tulemaan luokseni. Palautin sen istumaan ja menin taas Benen luokse. Jälleen hetken päästä Miko tuli luokseni. Olin siis liian kauan poissa, joten tehtiin vielä kerran niin, että kävin vain pikaisesti Benen luona ja palasin sitten Mikon luo. Sitten taidettiin leikkiä koirien kanssa, mutta Miko ei ulkona juuri leiki, ja sitten näytettiin joku temppu. Tämän jälkeen pujoteltiin toisten koirakkojen välistä ja ihan lopuksi pienennettiin rinki niin, että oltiin ihan lähekkäin.

Miko keskittyi tosi hyvin, joten olen siihen hyvin tyytyväinen. Vähän lopussa keskittymistä häiritsi se, kun Rami pissasi lähelle ja Miko olisi halunnut mennä tutkimaan. Tempun jälkeen päästiin sen pissan luo, jota Miko alkoi heti nuolla. Ei ne nuoltavat pissat siis aina ole tyttöjen...

Kuvia löytyy täältä, Miko pääosassa :) Olisi vaan pitänyt ottaa zoomiputki mukaan, mutta sitä tulee varjeltua enkä ota sitä yleensä kuin näyttelyihin mukaan. Tosi hyvää huolta pidinkin siitä kun tiputin Turun näyttelyssä kameran lattialle... Pitääkin testata ennen huomista, että zoomiputki pelaa kunnolla.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Hyppytekniikkaa, haploja

Sunnuntaina oli hyppytekniikkatreenit, jossa tehtiin pingistä ja alastuloa. Pingiksessä Mikolla oli hurja vauhti, lohi taisi olla hyvin maistuva palkka :) Alastulo meni myös ihan hyvin, mutta varastamisen kanssa oli taas vähän ongelmaa.

Tämä viikko on ollut tosi kiireinen ja stressintäyteinen. Stressaaminen on vaikuttanut nukkumiseen eli tällä viikolla joka päivä univaje on vaan lisääntynyt. Ihan oma syy, kun pitää koulujutut jättää viime tippaan. Nopeasti niistä kertyy iso pino tehtävää. Tälle päivälle oli eniten tehtävää, joten nyt on jo helpottanut ja uni toivottavasti tulee nopeasti kun sen aika on. Huomenna meiltä harmittavasti jää dobo välistä kun menen kuuntelemaan koira-aiheisia luentoja Vantaalle. Toivottavasti pysyn hereillä :) Viikonloppuna on muutakin koiramaista menoa: kooikerkoulu lauantaina ja näyttely sunnuntaina.

Kirjoittelin syksyllä mitä mahdollisia DLA-tyyppejä Mikon Gipi-isällä voi olla. Nyt DLA-tyypit on selvillä eli Gipin on kooi1/kooi6. Tämä tarkoittaa sitä, että Mikon Seeda-emän toinen haplo on kooi4. Aluksi olin melko varma, että Mikon haploista kooi1 tulisi emältä, koska se on yleinen suomalaisilla kooikereilla, mutta sitten kun viime kuussa tuli muiden Estaika's kennelin kasvattien tuloksia, niin kooi4 alkoi tuntua oikeammalta. Kooi4 vaikuttaa olevan yleinen Estaika's kooikereilla. Mikon Fella-siskopuolen DLA:t on myös selvillä ja ne ovat kooi4/kooi8. Fellan ja Miko haplojen perusteella ei voi päätellä, mitä vaihtoehtoja Seedan haploina voisi olla, koska molemmilla on kooi4-haplo. Jos molemmilla olisi ollut kokonaan eri haplot kuten Mikolla ja Pimulla, niin sitten olisi ollut vaihtoehdot tiedossa. Nämä on niin mielenkiintoisia juttuja, että harmi että DLA-testaus lopetettiin. Eihän näistä tiedoista hyötyä ole, mutta mua kiinnostaa tietää monenlaisia asioita :)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Dobo 3/5

Kävimme tänään taas dobo-treeneissä. Lähtiessä oli hieman plussaa ja kun pääasiassa kuljimme asfaltilla, niin Miko oli aivan likainen. Pienestä tassupyyhkeestä ei ollut paljon iloa. Tämän kerran aiheena oli tasapainoilu. Aloitimme lämmittelemällä niin, että ihmisen piti seisoa kahdella tasapainotyynyllä eli molemmat jalat eri tyynyillä ja koiran piti pujotella jaloissa. Ei ollut ihan helppoa. Sitten koirat pääsivät dobo-pallolle tekemään asennonvaihtoja. Miko teki taas 65 ja 55 palloilla, mutta pääasiassa käytettiin isompaa palloa. Myöhemmin koiran piti pyöriä ympäri pallon päällä, joka oli toiseen suuntaan selkeästi vaikeampaa. Ja vielä myöhemmin koiran ollessa dobo-pallon päällä, nostettiin sen vastakkaisia jalkoja ylös. Mikolta nostin vain yhtä jalkaa kerrallaan. Koirat pääsivät myös seisomaan tasapainotyynyn päällä, ensin etujaloilla ja sitten takajaloilla. Miko näytti, että osaa myös istua kaikki jalat tasapainotyynyn päällä :) Näin ei ollut tarkoitus tehdä, mutta lähes joka kerta kun Mikon takajalat olivat tyynyllä ja kaivoin lisää namia, niin se istui.

Ihmisten liikkeistä ensimmäinen taisi olla dobo-pallon päällä istuminen niin, ettei jalat osunut maahan. Mission impossible. En kykene. Koirakin olisi vielä pitänyt saada kiertämään palloa. Miko odotteli edessä koska jotain tapahtuisi ja se välillä nousi palloa vasten, joka ei helpottanut mun tasapainoiluyrityksiä. Sitten tehtiin edelliseltä kerralta tuttuja punnerrus-heilutus-harjoituksia (= punnertaminen niin, että dobo-pallo on lantion tai jalkojen alla ja sitten samassa asennossa käsien nostaminen vuorotellen, tällä kertaa piti vielä nostaa vastakkaista jalkaa). Viimeisenä harjoituksena piti mennä polvilleen (seisomaan) dobo-pallon päälle. Se olikin helpompaa kuin istuen yrittää pitää tasapainoa. Lopuksi tehtiin venytykset pallon päällä selälleen ja vatsalleen maaten sekä reisien venytys dobo-pallon avulla. Koirien venytykset tehtiin toki myös.

Omaa tasapainoilua hieman häiritsi kun piti pitää Mikoa kaiken aikaa silmällä. Miko kyllä muuten pysyy ihan hyvin vierellä, mutta nuori vinttikoiratyttönen oli tällä kertaa hyvin usein omilla teillään eikä Miko joka kerta pystynyt vastustamaan kiusausta tehdä sen kanssa tuttavuutta. Onneksi kuitenkin pääasiassa Miko pysyi paikoillaan, vaikka tyttö saattoi tulla ihan viereen. Ensi viikolla emme harmittavasti pääse treeneihin, kun tajusin tällä viikolla, että Agilityliiton järjestämä luento on liian pian dobon perään. Kotiin palatessa pakkasta oli muutamia asteita ja Miko oli säilynyt puhtaana.

Loppuun vielä asiaa Mikon lähisukulaisten lisääntymisistä, kun en ole aikaisemmin tainnut muistaa mainita :) Eli Mikon siskopuoli Pimu (Lentävän Luppakorvan Tuulispää) sai 6 pentua viime syyskuussa. Mikon toinen siskopuoli Ella (Lentävän Luppakorvan Liitolikka) sai 7 pentua kaksi viikkoa sitten. Miko sai alkuviikosta lisää sisarpuolia, kun Gipi-isän Siru-morsian synnytti 6 pentua.

torstai 28. helmikuuta 2013

Koiran omistajien epähygieeniset tavat

Tämä on lainattu Team Vallattomien blogista.

Nyt on tunnustusten aika, oletko...

- koiran rapsuttelun, kuraisen kuivaamisen, namien antamisen, lenkillä kakkapussin käytön yms. jälkeen pesemättä käsiäsi laittanut ruokaa/syönyt jotain käsin?
Koiran rapsuttelun jälkeen olen syönyt jotain käsin pesemättä ensin käsiä ja ehkä namien antamisen jälkeenkin (monet namit on sellaisia, että tekee mieli pestä kädet niiden antamisen jälkeen). Kuraisen koiran kuivaamisen ja lenkiltä palaamisen jälkeen pesen aina kädet ja lenkin aikana en syö mitään. Tai no itseasiassa näyttelyssä tai joissain muissa koiratapahtumissa olenkin saattanut syödä koiran kuivaamisen tai kakkapussin käytön jälkeen… Eli vastaus on kyllä :)

- antanut koiran tulla sänkyyn? Sohvalle?
Sänkyyn ja sohvalle on lupa tulla.

- antanut koiran syödä samaa jäätelöä kanssasi?
En!

- antanut koiran nuolla naamaasi?
No en varsinaisesti. Miko ei onneksi ole innostunut naaman nuolemisesta, mutta pari kertaa on vähän lipaissut (ja heti perään piti pyyhkäistä naamaa hihaan), hyihyi.

- antanut koiran nuolla ruuanloppuja astioista?
Kyllä Miko välillä saa nuolla lautasen puhtaaksi, isännän lautasen se saa nuolla varmaan joka kerta.

- juonut vettä samasta pullosta koiran kanssa?
Sama pullo on ollut käytössä, mutta pullosta on vain kaadettu vettä koiran kuppiin. Minä en juo pullosta, johon Miko on koskenut.

- pessyt koirien kulhoja samoin välinein kuin omia?
Kyllä.

- antanut koiran nuolla haavojasi?
En, mutta on Miko joskus hetken aikaa nuollut ennen kuin olen tajunnut, että se nuolee haavaa.

- harjannut omia hiuksiasi koiran kammalla tai toisinpäin.
En.

- nyppinyt ruuan seasta pois koirankarvoja ja jatkanut sen jälkeen tyytyväisenä syömistä?
Useasti.

- antanut juoksuisen nartun olla sisällä ilman suojapöksyjä?
Ei ole tyttöä.

- säilyttänyt omia ja koiranruokia samassa kaapissa?
Nummelassa asuessa taisi olla omia ja koiran ruokia samassa kaapissa, mutta nykyään ei ole (kun kaappitilaa on enemmän).

- syöttänyt koiraa samalla haarukalla/lusikalla, millä itsekin vielä syöt?
En!

- jättänyt pissaisen maton/lattian pesemättä, eli kuivannut vain?
Hmm, en varmaan aina jaksanut pestä lattiaa pennun pissojen jälkeen.

- jättänyt siivoamatta omalle pihalle tehdyt kakat?
Olisikin piha…

Laskin, että kyllä-vastauksia oli 7/15, mutta riippuu vähän tulkinnasta. Mulla ei siis ole ihan kauhean epähygieenit tavat :) On tavallaan hassua, että pidän ällöttävänä sitä että koira syö samaa jäätelöä, nuolee naamaa tai että koiran kanssa käytetään samoja ruokailuvälineitä tai juomapulloa (johon molempien suut koskevat), mutta koiran karva ruuassa ei haittaa. Miko piehtaroi paljon, joten sen turkkiin myös jää kaikenlaista. Lattialle tippuneen leivänkin puhdistan karvoista ja syön sitten, vaikka Mikon tassujen mukana kotiin kulkeutuu ties mitä.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Lisää agilitya

Saara ja Huugo eivät päässeet sunnuntain hyppytekniikkatreeneihin. Päätin sitten treenata agilitya hyppytekniikan sijasta, sillä jonkun aikaa olen miettinyt josko varaisi jostain meille tunnin omatoimitreenejä varten. Puolituntinen riitti meidän treeneihin oikein hyvin, vaikka ajasta vähän yli puolet meni radanrakennukseen. Harjoitukseksi löysin Saviojan ykkösten radan. Aluksi meinasin tehdä vain osan radasta, mutta rata vaikutti sen verran yksinkertaiselta, että tehtiin se kokonaan. Hallissa ei ollut tilaa koko radalle, joten keinu (olisin sen muutenkin korvannut jollain muulla esteellä) ja kaksi viimeistä hyppyä jäi pois. Lisäksi estevälit olivat melko lyhyitä. Kävin rataa useamman kerran läpi mielessä ja rataantutustumisen tein vain kerran. En muistanut joka putken kohdalla mihin päähän koira olisi pitänyt ohjata, mutta ei sen niin väliä :) Rimat olivat 40 cm.

http://www.hskh.net/Agility/Ratoja/20061029_1lk.jpg

Ensimmäinen kerta meni oikein hyvin. Kepit osana rataa vähän jännitti, mutta hyvin Miko löysi oikeaan keppiväliin. Valssi hypyn 12 jälkeen oli suunnittelematon eikä se ensimmäisellä kerralla ihan toiminut. Samoin ohjauskuvio 14 A:n jälkeen oli suunnittelematon, mutta toimi. Toisella kerralla Miko meni oikeaan keppiväliin, mutta teki liian ison kaarroksen, jolloin yksi keppi jäi välistä ja siten koko pujottelu meni sitten väärältä puolelta. Meinasin puuttua, mutta onneksi en sitä tehnyt. Pääasia kuitenkin, että Mikolla on hauskaa ja se luulee tekevänsä oikein :) Hypyn 12 Miko kiersi (taisin pyörähtää liian kaukana esteestä), mutta valssi muuten onnistui. Kolmannella kerralla Miko taisi hypätä kontaktin yli 3 A:lla. Kepit meni hienosti, putkessa 11 Miko kääntyi ympäri. Kolme kertaa sai riittää, jotta yhtään huonoa suoritusta ei tulisi. A:lle meinasin pistää kosketusalustan, mutta koska se mentiin molempiin suuntiin, niin jätin kosketusalustan pois. Kontaktit mentiin siten ilman pysähdystä, epäjohdonmukaista siis. Joku sanoi (Kaisa P.?), ettei Mikon kanssa kannattaisi tehdä pysäytystä, sillä siihen menee sekunteja, joita meillä ei ole varaa tuhlailla. En vain tiedä miten kontaktit sitten opettaisi kun juoksukontakteja en osaa opettaa ja Miko herkästi hyppää kontaktien yli. Ehkä me jatketaan 2on2off kontakteja, mutta niin että matka kuitenkin jatkuu lähes saman tien. Loppuun tehtiin vielä kaksi toistoa keppejä. Miko meni sinne putken päähän, johon vartalo osoitti eikä sinne minne kädellä yritin näyttää. Tällaiset asiat pitäisi muistaa ottaa huomioon... Itse aiheutin sen, että Miko meni toiseen keppiväliin. Toisella kerralla kepit meni paremmin, mutta Miko lopetti pujottelun liian aikaisin. Saara joskus mainitsi, ettei Mikoa kauheasti tarvitsisi ohjata oikeaan keppiväliin, kyllä se sinne löytää. Jospa muistaisin sen ensi kerralla.



Lähtiessä joku pamautteli muutaman raketin, joten Miko ei ollut innokas lähtemään kohti kotia (eli paukkujen suuntaan). Kun en poikaa väkisinkään halunnut perässä vetää, niin kannoin sitä hetken aikaa. Sen jälkeen Miko kyllä käveli ihan itse, mutta vasta kotimatkan loppupuolella häntä nousi takaisin normaaliin korkeuteen.

Ensi viikolla meillä olisi mahdollisuus päästä tuuraamaan toisen seuran treeneihin, mutta mietin vielä vaikkei se mitään meille kustantaisi. Ruuhkabussilla Veikkolaan matkustaminen kun ei kuulosta niin hyvältä...

perjantai 22. helmikuuta 2013

Dobo 2/5

Tänään jatkui dobo-kurssi ja kouluttaja vaihtui. Uudella kouluttajalla, joka on loppuun asti, esimerkkikoirana on valkoinenpaimenkoira. Se onkin parempi kuin edellisen kouluttajan ranskanbulldoggi, koska jostain syystä lyttynaamaiset koirat herättävät Mikossa negatiivisia tunteita. Aluksi kerroimme lyhyesti mitä koiriemme kanssa harrastamme ja miltä ensimmäinen dobo-tunti oli vaikuttanut.

Lämmittelimme koiria niin, että ne pyörivät ympäri molempiin suuntiin ja sitten pujottelivat jalkojen välissä. Ihmiset lämmittelivät tasapainotyynyllä tasapainoilemalla ja koira piti samalla saada kiertämään ihmisen ympäri. Lämmittelyjen jälkeen tehtiin samaa harjoitusta kuin viimeksi eli istuttiin dobo-pallolle ja istuessa pyöritettiin koiraa pallon ympäri. Muutamien kierrosten jälkeen tehtiin niin, että kun koira oli kiertänyt ympäri nostettiin koirasta kauempana oleva jalka eteenpäin ja koiran piti hypätä sen yli. Sitten koira sai odotella vieressä ja ihmisten piti pyörittää omaa jalkaa ilmassa 10 kertaa, jonka jälkeen koiran piti taas hypätä siitä yli. Jalan pyörittäminen ei ollutkaan ihan helppoa, vaikka siltä vaikutti. Tämän jälkeen koira pääsi pallolle, jonka päällä tehtiin istu-maahan-seiso -vaihtoja. Välillä koira päästettiin maahan huilaamaan ja sitten sen piti tulla pallolle toisesta suunnasta, koska jostain syystä koiran ihmistä lähempänä oleva puoli pääsee helpommalla. Mikolle oli vaikeampaa vaihtaa asentoja ja pitää asento kun se oli tullut pallon oikealta puolelta. Joko Mikolla on toinen puoli parempi tai sitten se oli jo väsynyt.

Seuraava uusi liike oli "yli-ali". Omat jalat piti nostaa pallolle ja mennä selälleen makaamaan. Koira houkuteltiin hyppäämään ihmisen yli. Sen jälkeen takapuoli piti nostaa maasta ja houkutella koira tulemaan jalkojen alta. Mikolla tuntui olevan oikein hauskaa :) Kerran se astui mun päälle, mutta muuten hyppäsi yli. Tämän jälkeen koira pääsi taas pallolle tekemään asentojen vaihtoja. Samalla palloa sai myös vähän keinuttaa edestakaisin. Tällä kerralla kokeilin pienempää palloa, jonka päälle Mikon on helpompi mennä ja tulla alas, mutta asentojen vaihtaminen oli haastavampaa. Melko pian asennon vaihdon jälkeen Miko siirtyi istumaan jalkojeni väliin, jossa se sai tukea. Poika taisi olla jo poikki, joten tehtiin vaan pari toistoa. Vähän koitin palloa keinutella, jolloin Miko "putosi" alas.

Viimeisessä harjoituksessa koiraa ei tarvittu ollenkaan, joten Miko sai/joutui makaamaan vieressä. Muutamia kertoja piti käskeä poika uudestaan maahan, mutta muuten pysyi paikallaan. Ihmisten piti mennä mahalleen pallon päälle ja pyöriä eteenpäin, niin että pallo jäi lantion tai jalkojen alle ja sitten punnertaa. Neljän punnerruksen jälkeen piti toisella kädellä heiluttaa ja sitten toisella. Tämän jälkeen jalat vedettiin koukkuun pallon päälle ja samalla pallo pyöri eteenpäin ja sitten taas suoristettiin jalat. Tätäkin neljä toistoa.

Lopuksi venyteltiin ja aloitettiin ihmisten venytyksistä. Ensin pallon päällä maattiin selällään ja sitten vatsallaan. Miko keskittyi tällä kertaa paremmin eikä lähtenyt moikkaamaan toisia koiria. Viimeksi Miko kävi kahdesti vinttikoiratytön luona, joka oli lähtenyt vaeltelemaan. Maatessa vatsallani pallolla vinttikoira kävi ihan meidän vieressä, mutta Miko vain makasi kiltisti paikallaan. Lopuksi venyteltiin koirat. Tällä kertaa joutui itsekin tekemään vähän enemmän :)

torstai 21. helmikuuta 2013

Koiran liikkeet ja liikkuminen osa 2

Tässä jatkoa maanantaina julkaistuun tekstiin Leena Piiran luennosta Koiran liikkeet ja liikkuminen.

Koiran tekemät venyttelyliikkeet
Tästä osioista jäi jonkun verran muistiinpanoja kirjoittamatta, kun asiat mentiin niin nopeasti läpi. Mutta siis, koira venyttelee etu- ja takaraajojaan päivittäin mm. noustessaan makuulta ja lähdettäessä lenkille. Eturaajojen venytykset kohdistuvat eturaajojen ja lavan ojentajalihaksiin, ylärintarangan selkälihaksiin ja takaraajojen polven koukistajiin ja pohkeeseen. Koira painaa venytellessä rintakehää alas, työntää etujalkoja eteen, painaa pään eturaajojen väliin ja takamus on ylhäällä. Takaraajojen venytykset kohdistuvat lanneselän lihaksiin, takaraajojen polven ja lonkan ojentajalihaksiin, kaulan ja rintakehän etuosan lihaksiin. Venytellessä koira ojentaa takaraajaa suoraksi taakse, astuu eteenpäin ja tekee saman toisella takaraajalla, koira voi myös ojentaa molemmat takaraajat suoraksi taakse työntäen lantion alas ja nostaen pään ylös. Koira voi venyttää selkärankaansa työntämällä selkänsä köyryyn, piehtaroimalla liikuttaen selkärankaansa sivulta toiselle tai hieromalla selkää kovaa tai karheaa kohdetta vasten. Yleensä jotakin on vialla jos koira lakkaa venyttelemästä tai se alkaa venytellä selvästi enemmän.

Kipu ja sen näkyminen liikkeissä ja liikkumisessa
Koira kipu näkyy liikkumisessa mm. ontumisena. Ontuminen näkyy yleensä liikkeelle lähdettäessä ja se pahenee mitä kauemmin koira liikkuu. Seistessä koira ei pidä painoa tasan kaikilla jaloilla. Koira voi esimerkiksi pitää toista takajalkaa edempänä kuin toista. Etu- ja takajalkojen liikerata ei olla eteen-taakse –suuntainen, esimerkiksi kauhominen. Seistessä koiran selkäranka ei ole suorassa tai lantio on painunut alas ja taakse, koira seisoo takajalat vatsan alla (muista uroksilla eturauhanen!). Merkkejä kivusta ovat myös jos koira ei jaksa pitää päätä ylhäällä seistessä tai liikkeessä, koira istuu, seisoo tai ravaa vinossa, koira ei pysty istumaan tai ei jaksa seisoa, koira ei pysty liikkumaan kaikilla liikelajeilla tai nukkuma-asento ja –paikka vaihtuu normaalista. Yksi kivun merkki on yöllinen levottomuus. Koira on levoton, läähättää, nuolee tai puree itseään, vaihtaa usein nukkuma-asento ja –paikkaa. Koira ei venytä raajojaan tai venyttää runsaasti/liioitellusti.

Koiran kipunuoleminen on maiskuttavaa. Etujalkojen nuoleminen voi olla merkki rintarangan kivuista. Lannerangasta kipu taas voi tulla takajalkoihin. Nieleskely on närästyksen oire. Vatsakipuja ja närästystä koira voi helpottaa oleilemalla leikkiin kutsuasennossa useita minuutteja.

Kivun ja epämukavan olon näkyminen käyttäytymisessä
Koira, jolla on kipuja tai epämukava olo, on levoton ja sen voi olla vaikea rauhoittua. Koiran käyttäytyminen voi olla vaihtelevaa, esimerkiksi välillä siihen saa kontaktin ja välillä ei. Tämä voi olla myös merkki stressistä ja stressi on kivun oire. Koiralla voi olla ylilyöntikäyttäytymistä, esimerkiksi yli-iloisesti tervehtiminen ja alleen laskeminen tai yhtäkkinen aggressiivisuus perheen toista koiraa kohti vaikka lelun tai ruuan vuoksi. Koira voi olla masentunut, vetäytynyt tai aggressiivinen ja sen stressikynnys on matala. Koiran sosiaalisuus toisia koiria ja ihmisiä kohtaan voi alentua. Stressin noustessa koiran rodunomainen käyttäytyminen lisääntyy, esimerkiksi paimenkoirat alkavat paimentaa.

Kivun ja epämukavan olon näkyminen koirassa
Kipu ja epämukava olo näkyvät koirassa eri tavoin. Koira voi nuolla tai purra raajojaan, alaselkäänsä, lantiotaan, kylkiään tai häntäänsä. Se voi olla levoton ja läähättää herkästi sekä juoda paljon. Koira voi olla huomattavan väsynyt, vaihtaa asentoa yöllä usein tai vapista makuulla ollessaan. Koira voi sävähtää kosketusta tai mennä maahan/istumaan kun sen selkää kosketaan. Kivulias koira käyttää enemmän rauhoittavia signaaleja. Se yrittää rauhoittaa joko ympäristöään, ihmistä tai itseään. Eri koirat/rodut käyttävät erilaisia rauhoittavia signaaleja. Toisilla ne voivat olla hyvin selkeitä, mutta jollakin koiralla rauhoittava signaali saattaa olla niin pieni että sitä on hankala havaita. Omaa koiraa tarkkailemalla selviää, minkälaisia rauhoittavia signaaleja se käyttää. Leena suositteli lukemaan Turid Rugaasin kirjan Rauhoittavat signaalit. Varasin kirjan kirjastosta, mutta joudun sitä hetken odottelemaan kun muutkin on siitä kiinnostuneita :)

Kivun hoito ja ennaltaehkäisy
Leena painotti erityisesti ennaltaehkäisyä. Kivun hoidossa tulee tarvittaessa käyttää kipulääkkeitä, jotta ehkäistään kompensoivan liikkeen syntyminen. Erityisen tärkeänä Leena piti tätä pennuilla. Ennaltaehkäisynä toimivat erilaiset lisäravinteet ja EPA-rasvahappojen käyttö, jotka parantavat nivelnesteen määrää ja laatua. Jo nuorelle koiralla voi antaa nivelaineita ennaltaehkäisevästi, erityisesti agilitykoirille, koska laji on raskas nivelille. Kotihoitona toimivat lämpö- ja kylmähoidot eli kaura- ja geelipussit. Treenin jälkeen koira olisi hyvä ”skannata” kädellä. Jos jossain kohtaa on kuuma kohta (veri pakkaantunut tms), niin sitä voidaan rauhoittaa kylmällä. Hoitoon ja ennaltaehkäisyyn voi käyttää myös Back on Track takkeja, alustoja ja tukia, magneettikoruja, -alustoja ja –takkeja sekä vesikuppiin pistettäviä magneetteja, B1, B6 ja B12 –vitamiineja, magnesiumia sekä Buster makuualustoja, jotka toimivat kuten Tempur tyynyt eli alusta muotoutuu ja sopii siten hyvin nivelvaivaiselle. Magneettituotteet parantavat verenkiertoa ja vesikuppiin pistettävä magneetti puhdistaa (magnetisoi) veden, joka voi lisätä koiran juomista. B-vitamiinit ja magnesium auttavat lihasjäykkyyteen ja B-vitamiineista on hyötyä myös lihasmassan kasvattamisessa.

Liikunta
Traumojen alkuvaiheessa rasitusta tulee välttää, jotta kipu/tulehdus rauhoittuu. Jatkossa trauman laatu ratkaisee liikunnan määrän ja laadun. Esimerkiksi jäykät nivelet tarvitsevat lyhyehköjä, rauhallisia lenkkejä pehmeällä alustalla tai uintia.

Arkiliikunta on normaalia päivittäistä ulkoilua koiran kanssa. Lihashuollon kannalta on tärkeää, että koira liikkuu vaihtelevalla ja pehmeällä alustalla, jotta tuki- ja liikuntaelimistö saa riittävästi ärsykkeitä ja lihakset töitä. Kannattaa miettiä minkälaisia lenkkejä tekee (pituus, maasto, vapaana, taluttimessa), miten liikunta rytmittyy harjoitusten/kilpailujen kanssa ja keitä koiria voi pitää irti yhdessä ilman rajuja törmäyksiä. Lenkeistä voi pitää vaikka päiväkirjaa, jotta lenkkien pituuksiin ja maastoihin tulee riittävästi vaihtelevuutta. Jos metsälenkille mennään autolla, niin ensin koiria tulisi lämmitellä pitämällä ne hihnassa. Koirat olisi hyvä päästä irti niin, että rauhallisin pääsee ensin.

Ravi puhdistaa ja rentouttaa kehoa. Siksi kisojen jälkeen olisi hyvä parin päivän ajan tehdä 45-60 min ravilenkkejä. Jos koira irti ollessaan laukkaa paljon, tulisi sitä ulkoiluttaa hihnassa palauttavien lenkkien ajan.

Leikit
Leena ei suosittele kepin ja pallon heittoleikkejä, koska koira voi loukata selkänsä tai raajojen niveliä voimakkaassa pysähdyksessä. Jos koiraa palkkaa lelulla, tulisi se enemmin antaa tai vierittää maata pitkin. Vetoleikeissä koiran kaikki tassut tulee olla maassa. Ihminen pitää lelusta kiinni ja koira tekee kaikki ravisteluliikkeet. Koiran pään tulee olla selkärangan tasolla.

Leikkikaverin tulisi olla samantyyppisesti leikkivä, jonka kanssa leikki sujuu tasapuolisesti. Pennuille parasta leikkiseuraa on samankokoinen ja –ikäinen koira. Jotkut koirat saattavat leikkiessään juosta toista koiraa päin. Ne tekevät niin, koska voimat tai taidot eivät riitä perässä pysymiseen ja näin se saavat kaverin pysäytettyä. Päin juokseminen saa aikaan jäykkiä koiria. Varsikin nuorten koirien pystypainia kannattaa rajoittaa, sillä se voi olla rankkaa selälle.

Harrastukset, harjoittelut, kilpailut
Koiran harrastuksen tulisi olla sen motoriikalle ja keholle sopivaa. Harrastuspäivien välillä tulee olla riittävästi lepoa ja vapaata.

Ennen harjoituksia/kilpailuja koira lämmitellään ja lopuksi loppuverryttelyllä autetaan kehoa palautumaan rasituksesta. Koiran liikuttaminen ravilla, pehmeällä alustalla auttaa kuona-aineiden poistumista kehosta. Riittävä juominen on myös tärkeää. Koiran tulee juoda ½ dl elopainokiloa kohden päivässä. Tarvittaessa voi käyttää palautumisjuomia.

Niskan verryttelyliikkeitä ovat namin avulla koiran pään liikuttaminen ylös, alas ja sivuille. Alaspäin suuntautuvissa liikkeissä niskan pitäisi pyöristyä. Jos niska ei pyöristy, koiralla on siellä jumeja.

Joku kysyi, näyttääkö pentu esimerkiksi metsälenkillä väsymystä vai voiko lenkistä tulla liian pitkä. Leena vastasi, ettei pentu näytä väsymystä, mutta sen selän ja jalkojen lämpöä kannattaa tarkkailla. Eli jos tuntuvat kovin lämpimiltä, niin on aika lopettaa. Leena vielä mainitsi, että aikaisemmin koira sai rauhassa kasvaa vuoden ikäiseksi ja sitten katsottiin mihin harrastukseen se sopisi. Nykyään koira taas hankitaan jo valmiiksi tiettyä harrastusta varten.

Oli hyvä luento. Paljon tuli samaa asiaa kuin kaksi vuotta sitten eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäisen luennolla, mutta hyvä on välillä kertailla asioita. Mikolla on huonot syvät lihakset ja varmasti lihaksisto yleensäkin, joten monia tuttuja juttuja ”vaivoista” löytyi. Miko esimerkiksi istuu hyvin paljon pyllyllään. Pojalla ei ilmeisesti voimat riitä kunnolla istumiseen.Tähän kiinnitin erityisesti huomiota maanantain agilitytreeneissä. Omaa vuoroa odottaessa istuin tuolilla ja Miko istui edessäni nakkia odotellen. Kovin kauaa Miko ei istunut kootusti vaan se vaihtoi lonkka-asentoon. Kun käskin sen uudestaan istumaan, niin taas hetken päästä se vaihtoi taas lonkalle. Niin paljon on asioita, joita teen toisin, ainakin toivottavasti, seuraavan koiran kanssa. Esimerkiksi vapaana ulkoiluttaminen erilaisissa maastoissa, erityisesti epätasaisessa maastossa. Mikon kanssa ei kauheasti ollut mahdollisuuksia lähteä metsään, koska niin pitkälle ei pennun kanssa voinut lenkkeillä eikä sitä olisi jaksanut pitkää matkaa kantaakaan. Siksi en halua uutta koiraa perheeseen ennen kuin meillä on auto. Voi kun olisinkin Mikon ollessa pentu tiennyt sen mitä tiedän nyt. Ja vieläkin on paljon opittavaa.

Mikon kunnon ja lihaksien kasvatusoperaatio on meneillään ja myös omaa kuntoa on tarkoitus kasvattaa. Motivaation lisäämiseksi ilmoittauduin Naisten Kymppiin :) Kesällä Miko on sitten timmissä kunnossa ja itse ehkä vähän paremmassa kunnossa.