Hellemejää

Kurakoira

Helleviikonloppua vietimme mejän ja hyppytekniikan merkeissä. Lauantaina lähdimme Saaran kanssa tekemään pojille jälkiä. Saimme talsia pitkän matkan metsäpolulla, sillä ensin maastossa liikkui paljon suunnistajia ja sitten löysimme mejäkokeen jälkeen viittaavia merkkejä. Jouduimme menemään toiseen paikkaan. Mikolle tehtiin aika lyhyt suora jälki, sillä edellinen jälki on tehty joskus syksyllä. Huugo sai hieman pidemmän katkokulmaisen jäljen.

Tänään lähdimme aamusta jälkipaikalle. Ensin pojat saivat käydä kastautumassa läheisessä järvessä, mutta ranta oli vähän huono siihen touhuun. Autolta oli melko pitkä kävelymatka jäljille. Matkan varrella oli kirkasvetinen oja, jossa kasvoi paljon jotain kasveja. Miko kävi siellä kahlaamassa niin, että vesi tuli kylkiin asti. Ojan pohja olikin mutainen ja Mikon noustessa takaisin kuivalle maalle, sen jaloista ihan valui kuraa. Ehkäpä kurakerros hieman viilensi. Lämpimän sään vuoksi molemmat koirat olivat mukana ja siksi teimme niin, että toisen koirakon käydessä jäljestämässä toinen odotti metsätiellä. Miko pääsi jäljelle ensin. Veto metsässä oli kova, mutta onneksi alkumakaukselle tultaessa Miko rauhoittui haistelemaan sitä. Lyhyen ohjauksen jälkeen päästiin jälkiliinan pitkäksi. Miko jäljesti mukavaa vauhtia joko pari metriä jäljen sivussa tai suoraan jäljen päällä. Kaksi kertaa Miko lähti vähän kauemmaksi, mutta minun pysähtyessä se meni takaisin jäljelle. Sorkka löytyi ja se kiinnosti. Palkaksi Miko sai tuttuun tapaan Cesar-purkin. Jäljestyksen jälkeen kävin viemässä sorkan Huugon jäljelle ja sitten lähdimme Mikon kanssa purkamaan meidän jälkeä. Miko ei enää vetänyt kun kävelimme jäljelle, mutta pienet hepulit piti metsässä tehdä. Miko haisteli uudestaan alkumakauksen ja se meni välillä jälkeä pitkin ja välillä muita paikkoja haistellen. Kaadon se myös haisteli ja kehuessani tuli hakemaan namia. Reissun päätteeksi kävimme vielä toisella järvellä uittamassa koiria.

Viime syksynä Mikolla oli myös kova veto jäljelle eikä se meinannut kyetä rauhoittumaan haistellakseen alkumakausta. Se myös meni jäljellä kauheaa vauhtia eikä jäljestys ollut siksi tarkkaa. Tämänpäiväinen jäljestys näytti paljon paremmalta ja toivottavasti samanlainen meno jatkuu myös kokeessa neljän viikon päästä. Toivottavasti päästään sitä ennen vielä kerran harjoittelemaan.

Illalla oli vielä hyppytekniikkatreenit. Teimme alastuloa ja korkeuden arviointia.  Alastuloa tehtiin kolme toistoa, sillä kuumuus vähän haittasi Mikoa, mutta muuten se jaksoi ihan hyvin. Korkeuden arviointia tehtiin 40-45-50-40 korkeuksilla. Molempien harjoituksien jälkeen Miko jaksoi juosta pallon perään. Lopuksi teimme kolme kertaa A:ta, jolla kontaktit olivat hyvät, mutta hieman oli haahuilua ylhäällä ja kontaktilta Miko ei meinannut luvallakaan lähteä.