Toinen osa blogikirjoituksesta Rioon liittyen on vielä vähän vaiheessa, joten tähän väliin jotain muuta mainitsemisen arvoista. Miko nimittäin täyttää tänään 15 vuotta 💕
Vaikka Mikolla olikin nuorempana useampaan kertaan erilaisia syitä käydä eläinlääkärissä, niin siitä huolimatta se on elänyt hyvin terveenä ja on sitä edelleen. Mikon kastroinnin jälkeen loppui käynnit eläinlääkärissäkin. Miko kastroitiin, kun se oli 7-vuotias. Viimeisin terveystarkastus oli viime vuoden maaliskuussa, jolloin kaikki oli hyvin. Tarkoitus olisi käydä terveystarkastuksessa taas tässä touko-kesäkuun aikana. Mikolla on jo joitain vuosia ollut yskää, jonka syytä ei tiedetä. Vasta viime vuoden terveystarkastuksessa eläinlääkäri kertoi, millaisia vaihtoehtoja on, vaikka olen asiasta maininnut parille eläinlääkärille jo aikaisemmin. Eläinlääkäri suositteli rintaontelon röntgenkuvausta ja nielun / kurkunpään inspektiota, joista ensimmäinen mieluiten hereillä ollessa ja jälkimmäinen nukutuksen yhteydessä. Mikolta puhdistettiin hampaat ja poistettiin pari hammasta viime syksynä, mutta silloin unohdin nuo eläinlääkärin suosittelemat toimenpiteet. Mikon yskä vähän vaihtelee, välillä se yskii enemmän ja välillä vähemmän ja juuri tuolloin syksyllä oli parempi vaihe. Silloin, kun yskää on enemmän, saatamme herätä useamman kerran yöllä Mikon yskimiseen ja sitä tapahtuu useana peräkkäisenä yönä. Liikkuminen ei aiheuta yskää, vaan tiettyihin kohtiin kohdistuva paine ja joskus, jos Miko kovasti leikkiessään pärisee, saattaa se alkaa yskiä.
Miko on edelleen pirteä ja reipas. Ulkoilut on usein hyvin hitaasti eteneviä, mutta se johtuu Mikon haistelusta. Miko on hyvin tarkka haistellessaan. Sitten, kun pääsemme etenemään, on vauhti usein reipas. Miko tykkää leikkiä ja vaatii sitä aina tiettyyn aikaan päivästä (ei liity kellonaikaan vaan rutiineihin). Miko on toisinaan vähän rasittava pappakoira, varsinkin silloin, kun se on kovasti jotain vaatimassa tai pitää erilaisia ääniä jostain muusta syystä. Mikolla on joitain rajoitteita, jotka vähän turhaan hankaloittaa sen elämää, mutta sellainen Miko on. Mm. rappukäytävässä se voi kävellä portaita ylös ja alas ainoastaan oikeaa reunaa pitkin. Miko ei tykkää läheisyydestä, mutta rapsutteluja se välillä pyytää.
Välillä tuntuu epäreilulta, että Miko on saanut elää jo lähes tuplasti pidemmän elämän kuin Rio. Mutta se on elämää ja sen kyllä ymmärrän. Olemme tietenkin kiitollisia siitä, että meillä on Miko edelleen ja toivottavasti saamme viettää sen kanssa vielä monia hyviä hetkiä.
 |
| Kuva on otettu vuosi sitten, mutta samalta ja yhtä vähän harmaantuneelta Miko edelleen näyttää. Kuva: Krista Riitinki Photography |
