Tänään Miko pääsi fysioterapeutin käsittelyyn. Odotushuoneessa Miko suhtautui kaikkiin kovin epäilevästi ja tuntui olevan sitä mieltä, että kaikki haluavat tehdä sille jotain pahaa. Ehkä Mikoon vaikutti myös se, että vastaanotolla oli aikaisempaa vilkkaampaa. Fyssarin huoneesta ja muutamasta muustakin oli mennyt lamput pimeäksi ja kun huoneessa ei ollut ikkunaa, niin Miko sai käsittelyn pimeässä. Aluksi molemmat ovet fyssarin huoneeseen olivat auki, jotta huoneessa ei olisi ihan pimeää, mutta ympärillä kävi liian kova hälinä eikä Miko pystynyt rentoutumaan. Ensin suljettiin yksi ovi ja lopulta toinenkin. Jouduin pistämään Mikon monta kertaa uudelleen kyljelleen, kun aina jokin sai sen nousemaan. Tietokoneen näytöstä tuli jonkin verran valoa. Kunnes näytönsäästäjä meni päälle... Kun ovet oli kiinni, Miko pystyi vihdoin rentoutumaan. Puolen vaihdossa Miko oli ihan sen oloinen kuin se olisi juuri herännyt :) Käsittelyn loppupuolella valot yhtäkkiä pärähtivät päälle. Hetken aikaa meni silmiä siristellessä. Pimeässä oli ihan mukavaa :) Käsittelyn jälkeen tutkin Mikon päätä, jossa olin tuntenut pienen kohouman. Se oli juuri kiinnittynyt punkki, joka ei ollut vielä ehtinyt imeä verta. Onneksi fyssarilta löytyi väline, jolla niin pienen punkin sai irti. Eilen Mikon kaulasta löytyi iso, lihava punkki. Kylläpäs niitä riittää, mutta toisaalta litkut odottaa edelleen pöydällä...
Fyssari ei meinannut uskoa, että Mikon harjoitusten tekeminen on jäänyt hyvin vähään, koska Mikon kovin jumissa ollut rintaranka oli nyt paljon parempi. Ehkä syy Mikon epätavallisiin jumeihin oli Sporttarin liukas matto. Vaikka meillä on ollut paljon treenejä ja jonkin verran kisaamista, niin ei se ole saanut Mikoa yhtään normaalia enempää jumiin. Mikolla oli normaaliin tapaan jumia rintarangassa ja lanneselässä, mutta nyt on taas jumiton poika.
torstai 26. kesäkuuta 2014
tiistai 24. kesäkuuta 2014
Miko valokuvamallina
Kävin kuukausi sitten Mikon kanssa Tapiolan Mustissa ja Mirrissä, jossa oli Eläinten Koulukuvauksen kuvauspäivä. Kuten jo aikaisemmin kirjoittelin, niin en odottanut kovin kummoisia kuvia. Miko läähätti kovasti helteen vuoksi ja se sai myös pojan kuolaamaan ja vielä sen lisäksi Miko oli onnistunut heinikossa kastelemaan päänsä ja rintansa. Jonkin aikaa kuivattelin Mikoa auringossa, mutta ei se ihan kuiva ollut kun astelimme kuvauspaikalle. Sain linkin vedoksiin jo kaksi viikkoa sitten, mutta vasta viikonloppuna ennätin katsella kuvia kunnolla ja ostin muutamasta nettiversion. Niiden lisäksi tilasin jääkaappimagneetteja ja lompakon Mikon kuvilla. Olisi kiva ostaa canvastaulu tms. Mikon kuvasta, mutta en vielä tiedä kelpaako joku näistä kuvista vai odotanko seuraavaa kertaa. Kuvista vain kahdessa Miko katsoi kameraan ja niissäkin se on vähän rähjäisen näköinen :) Helteestä, läähätyksestä, kuolaamista yms. huolimatta kuvista tuli hyviä. Ruskea tausta sopii hyvin kooikerille, mutta vihreä tai lila/violetti olisi myös ollut aika kiva.
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Kesätauolle
Nyt ei ole muutakaan kuvaa, joten tässä Budapestin eläintarhan kirahvi :) |
Tällä viikolla oli viimeiset treenit ennen kesätaukoa. Tiistaina agilitytreeneissä tehtiin vain kontakteja ja keppejä. Aloitimme A:lla, joka meni ihan hyvin. 2on2off asennossa Miko oli sen näköinen, että se odottaa pallon lentävän. Piti sitten parin toiston jälkeen käydä hakemassa pallo ja hyvin se kelpasi palkaksi. Hyvä, että sentään viimeisissä treeneissä ennen taukoa pallo kelpasi. Puomi oli aluksi hieman varovainen, koska edellisellä kerralla olimme tehnyt keinua. Keinua emme tehnyt ollenkaan, koska säädettävä keinu ei ollut meidän kentällä. Jonkin verran kontakteilla tuli läpijuoksuja, mutta ei se ole mitenkään yllättävää ole, kun johdonmukaisuus puuttuu. Kisatilanteessa harvemmin sanon koske-käskyä enkä vaadi, että Mikolla on etujalat maassa. Kepeillä teimme erilaisia kulmia ja lähetystä kepeille matkan päästä niin, että itse pysyi paikallaan kunnes Miko aloitti kepit. Keppejä Miko teki vaihtelevalla vireellä. Paljon hyvin toistoja tuli siitä huolimatta.
Keskiviikon tokotreenit jäivät jo kolmannen kerran välistä, kun kouluttaja ei päässyt paikalle enkä omatoimitreenien takia halunnut lähteä hallille asti. Torstaille olin taas ostanut rally-tokotreenit. Meitä oli vain kolme paikalla ja yksi toimi kouluttajana, kun oikea kouluttaja on katsomassa jalkapallon MM-kisoja Atlantin toisella puolen. Teimme haastavan lyhyehkön radan. Ensin pidin Mikon hihnassa, koska hihnassa on vaikeampi tehdä liikkeitä ja alokasluokassa koira on hihnassa. Toiselle kerralle nostin Mikon virettä ja otin hihnan pois ja se olikin parempi kerta.
Tänään oli hyppytekniikkatreenit, jotka jatkuvat koko kesän ajan. Teimme sateessa alastuloa ja taipumista, jossa oli vain kaksi hyppyä ja jälkimmäistä rimaa nostettiin joka toiston jälkeen ja lopuksi laskettiin alas. Alastulo meni ok. Positiivista on erityisesti se, ettei Miko enää varasta kuin silloin tällöin. Korkeustaipuminen oli meille uusi juttu. Silti Miko tiesi heti mistä on kyse, joten se kävi hyppäämässä hypyt ja odotti sitten saavansa palkan :) Oikealle taipuminen meni oikein hyvin. Pienin tauon jälkeen teimme vielä vasemmalle ja sekin meni ihan hyvin.
Ihan hyvä, että treenit hyppytekniikkaa lukuun ottamatta jäivät hetkeksi tauolle. Tämä on ollut rankka kevätkesäkausi, kun meillä on ollut useampana viikkona neljät treenit ja niistä kolmet peräkkäisinä päivinä. Treenaaminen ei kuitenkaan ole alkanut maistua puulta, mutta matkustaminen vähän tympii, kun siihen menee niin paljon aikaa. Minulla on vielä viikko töitä ja sitten on taukoa töistäkin :) Juhannus oli jo esimakua lomasta: en tehnyt juurikaan mitään ja nukuin univelkoja pois. On meillä kuitenkin lomalle pari suunnitelmaa :)
Haluan kirjata kaikki punkkihavainnot ylös, joten tässä tämän viikon saldo: torstaina Mikon reidellä käveli punkki ja perjantaiaamuna Mikon kainalosta löytyi punkki, joka oli viettänyt siellä jo jonkin aikaa.
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
RotuRace 2014
Viime viikonloppuna oli RotuRace, joka on yksi kesän odotetuimmista tapahtumista. Tänä vuonna kooikerjoukkueita osallistui kaksi kappaletta: KiitoKoohot ja KoohoPower. Meidän KiitoKoohot-joukkueessa oli Mikon lisäksi Terra, Merlin ja Breco. Viime vuonna olimme ensimmäisten joukkueiden joukossa ja nyt oli vuoro olla sitten viimeisten joukossa. Eipähän tarvinnut herätä aikaisin. Foreca lupasi sunnuntaille pilvistä ja vähäistä sadetta, mutta Hyvinkäällä kyllä paistoi aurinko lämpimästi. Kävin Mikon kanssa radan vierellä katsomassa muiden suorituksia. Miko kiihtyi nähdessään toisten koirien juoksevan ja myös vieheen kelaaminen takaisin lähtöön sai kierrokset nousemaan.
Meidän joukkueen juoksujärjestys oli Terra, Breco, Miko, Merlin. Juoksujen videokuvaus onnistui toisen koohojoukkueen avustuksella ja valokuvaus hoitui niin, että minä kuvasin Terran juoksua ja Lotta loput. Hieman tuli kiire vaihdossa ja juoksin Mikon kanssa lähtöalueelle. Hyvin kuitenkin ehdimme asettua lähtöasemiin. Miko meinasi päästä irti ennen aikojaan kun irrotin toisen käden osoittaakseni viehettä. Kun viehe lähti liikkeelle, Miko ampaisi sen perään. Minä juoksin perässä maaliin. Maalissa Miko kävi vieheeseen kiinni ja ravisteli sitä oikein kunnolla. Tapettuaan vieheen Miko lähti juoksemaan minua kohti, mutta kääntyi sitten takaisin. Viehe oltiin juuri nostettu maasta, jotta sen voisi pistää kelauslaitteeseen. Miko kävi vieheeseen uudestaan kiinni. Viehenainen vähän leikitti Mikoa vieheellä ja sanoi sitten, että muiden pitäisi ottaa Mikosta mallia :) Miko - the True Hunter :D
Meidän koko joukkue suoriutui tosi hienosti. Kaikilla oli toki aikaisempaa kokemusta, joten hienoja juoksuja oli odotettavissakin :) Silti jäi sellainen tunne, että me ei ihan samoihin aikoihin ylletty kuin viime vuonna. Luulin, että Miko oli viime vuotta hitaampi, mutta aika paranikin 0,33sekuntia :) Hyvä puoli viimeisten joukossa olemisessa oli se, ettei palkintojenjakoa ja tuloksia tarvinnut odottaa pitkään. Kyllä olikin yllätys, kun tuloslistassa komeili KiitoKoohot 5. sijalla ja eroa 3. sijalla olleen joukkueen aikaan oli vain 0,02 sekuntia! Hyvä me! Vähänkö meillä oli hienot ja nopeat koirat :) Sijoitus siis 5/47.
KiitoKoohojen yksilöajat:
10. Terra 7,22
19. Merlin 7,35
33. Miko 7,52
37. Breco 7,57
Yhteensä koiria 188 eli tosi hyvät sijoitukset meidän koohoilla. Ja tosi tasainen joukkue oli KiitoKoohot :) Kiitos joukkueelle!
Toivottavasti taas ensi vuonna saadaan joukkue kasaan. Tämä on varmasti Mikolle kaikkein mieluisin harrastus :) Merjalle kiitos videosta. Tässä myös linkki KoohoPowerin videoon. Muutamia kuvia täällä.
KiitoKoohot: Merlin, Miko, Breco & Terra |
Meidän joukkueen juoksujärjestys oli Terra, Breco, Miko, Merlin. Juoksujen videokuvaus onnistui toisen koohojoukkueen avustuksella ja valokuvaus hoitui niin, että minä kuvasin Terran juoksua ja Lotta loput. Hieman tuli kiire vaihdossa ja juoksin Mikon kanssa lähtöalueelle. Hyvin kuitenkin ehdimme asettua lähtöasemiin. Miko meinasi päästä irti ennen aikojaan kun irrotin toisen käden osoittaakseni viehettä. Kun viehe lähti liikkeelle, Miko ampaisi sen perään. Minä juoksin perässä maaliin. Maalissa Miko kävi vieheeseen kiinni ja ravisteli sitä oikein kunnolla. Tapettuaan vieheen Miko lähti juoksemaan minua kohti, mutta kääntyi sitten takaisin. Viehe oltiin juuri nostettu maasta, jotta sen voisi pistää kelauslaitteeseen. Miko kävi vieheeseen uudestaan kiinni. Viehenainen vähän leikitti Mikoa vieheellä ja sanoi sitten, että muiden pitäisi ottaa Mikosta mallia :) Miko - the True Hunter :D
Meidän koko joukkue suoriutui tosi hienosti. Kaikilla oli toki aikaisempaa kokemusta, joten hienoja juoksuja oli odotettavissakin :) Silti jäi sellainen tunne, että me ei ihan samoihin aikoihin ylletty kuin viime vuonna. Luulin, että Miko oli viime vuotta hitaampi, mutta aika paranikin 0,33sekuntia :) Hyvä puoli viimeisten joukossa olemisessa oli se, ettei palkintojenjakoa ja tuloksia tarvinnut odottaa pitkään. Kyllä olikin yllätys, kun tuloslistassa komeili KiitoKoohot 5. sijalla ja eroa 3. sijalla olleen joukkueen aikaan oli vain 0,02 sekuntia! Hyvä me! Vähänkö meillä oli hienot ja nopeat koirat :) Sijoitus siis 5/47.
KiitoKoohojen yksilöajat:
10. Terra 7,22
19. Merlin 7,35
33. Miko 7,52
37. Breco 7,57
Yhteensä koiria 188 eli tosi hyvät sijoitukset meidän koohoilla. Ja tosi tasainen joukkue oli KiitoKoohot :) Kiitos joukkueelle!
Toivottavasti taas ensi vuonna saadaan joukkue kasaan. Tämä on varmasti Mikolle kaikkein mieluisin harrastus :) Merjalle kiitos videosta. Tässä myös linkki KoohoPowerin videoon. Muutamia kuvia täällä.
Miko kiitää. © Lotta Franck |
tiistai 10. kesäkuuta 2014
Nolla ratavirhettä
Maanantaina osallistuimme jälleen Purina Openissa hyppyradalle. Hieman huolestutti, miten Miko jaksaa kun ohjelmaa on ollut niin paljon. Onneksi Mikossa ei ole näkynyt väsymyksen merkkejä ja juhannuksen jälkeen, treenien jäätyä kesätauolle, Miko pääsee taas fyssarin huollettavaksi. Kisapaikalla Mikolla oli haukku herkässä. Kenellekään se ei ärissyt, mutta haukkua riitti. Välillä se tuntui haukkuvan vaan omaksi ilokseen... Rata ei ollut ihan helpoimmasta päästä. Ennen pituutta monet teki valssin, mutta uskoin sillä ohjauksella Mikon säntäävän putkeen. Kepit hieman huoletti. Ohjaaminen olisi ollut helpompaa keppien vasemmalta puolelta, mutta se olisi tuottanut ongelmia seuraavalle esteelle.
Mikolla oli vire kohdillaan, kun odottelimme vuoroamme ja se keskittyi vain minuun. Mutta sitten, vähän ennen meidän vuoroa, Miko bongasi läheltä walesipennun. Walesit on nuorena kooikerin näköisiä, joten Miko alkoi vinkua sen perään. Eikä Miko sitten nähnyt mitään muuta kuin sen pennun. Sain onneksi juuri ennen meidän vuoroa Mikon huomion, mutta pelkäsin Mikon karkaavan lähdöstä pennun luo. Miko pysyi lähdössä, mutta katseli ympärilleen. Mikon oikea mielentila oli kadonnut ja suoritus lähti vähän tahmeasti käyntiin. Keppejä edeltävän hypyn eteen Miko pysähtyi. Hypyn jälkeen yritin saada hyvää kohtaa kepeille lähetykseen, mutta Mikoa tuntui hämmentävän kun ei mitään ohjeita tullut. Kepeillä Miko sai lisää vauhtia. Tässä vaiheessa tajusin, että jos pysähdyksestä ei tullut kieltoa, niin meille on nolla tulossa. Eiköhän sitten ennen viimeistä estettä Miko lähtenyt radan reunalle... Ajattelin sen ensin menneen tervehtimään Lottaa, joka kuvasi meidän radan, mutta videolta näyttää siltä, että putkesta tullessa Miko bongasi jotain, ehkä walesipennun ja yritti löytää tietä sen luokse. Radan jälkeen oli hämmentävät fiilikset. Oliko se nolla? Pitäisikö tuulettaa? Lotan kanssa miettiessä tulin siihen tulokseen, että kymppi tai vitonen tuli. Miko ylitti toiseksi viimeisen esteen jälkeen viimeisen hypyn linjan, joten siitä ehkä tuli kielto. Mietin myös, että jos se oli nolla, niin meille tuli varmasti yliaikaa. Mielestäni radalla oli aika tiukka ihanneaika ottaen huomioon, että oli ykkösten rata. Me ei oltaisi varmaan alitettu ihanneaikaa, vaikka lopun harhailua ei olisi tapahtunutkaan.
Kun kävin hakemassa kisakirjan, sen välistä löytyi tuloslappu, jossa komeili pyöreä nolla hymiön kera. Ei se ihan kauheasti lohduttanut, kun yliaikaa oli 7,74 sekuntia. Mutta ratavirheetön suoritus on hieno juttu, vaikka ei se rata hieno ollutkaan :) Jäin vielä odottelemaan tarkempia tuloksia. Meidän sijoitus oli 13. Ei muuten ollut kumpikaan meidän hypäreistä helppo, ainakaan tulosten perusteella. Maanantain hypärillä 37 osallistujasta vain yhdelle puhdas nolla (yliaikanollia 4 kpl) ja viime keskiviikon hypärillä 34 osallistujasta myös vain yhdelle puhdas nolla (yliaikanollia 1 kpl). Seuraavat viralliset kisat on aikaisintaan elokuussa. Kesällä on aikaa treenata keinu kisakuntoon, jotta päästään agilityradoillekin. Tästä on hyvä jatkaa :)
Vielä pikaisesti tämän päivän agilitytreeneistä. Meillä oli aiheena kepit ja keinu eikä ollenkaan rata- tai tekniikkatreeniä. Se sopi meille oikein hyvin, sillä en halunnut heti kisaamisen jälkeisenä päivänä tehdä kuin jotain pientä. Keinua tehtiin ihan alimmalla tasolla. Se meni ok ja keinua nostettiin keskimmäiselle tasolle. Ihan ok meni sekin. Toinen toisto oli hidas, kun Miko vasta ensimmäisen jälkeen tajusi, että nyt keinahtaa korkeammalta, mutta seuraavalle sain taas vauhtia lisää. Kepeillä Miko loisti. Meidän oli tarkoitus tehdä vain pari toistoa, mutta toistoja tulikin useampia. Tehtiin erilaisia kulmia, persjättöä ja takaaleikkausta. Kaksi liian aikaisin lopetettua pujottelua mahtui mukaan, mutta muuten Miko oli ihan super!
Mikolla oli vire kohdillaan, kun odottelimme vuoroamme ja se keskittyi vain minuun. Mutta sitten, vähän ennen meidän vuoroa, Miko bongasi läheltä walesipennun. Walesit on nuorena kooikerin näköisiä, joten Miko alkoi vinkua sen perään. Eikä Miko sitten nähnyt mitään muuta kuin sen pennun. Sain onneksi juuri ennen meidän vuoroa Mikon huomion, mutta pelkäsin Mikon karkaavan lähdöstä pennun luo. Miko pysyi lähdössä, mutta katseli ympärilleen. Mikon oikea mielentila oli kadonnut ja suoritus lähti vähän tahmeasti käyntiin. Keppejä edeltävän hypyn eteen Miko pysähtyi. Hypyn jälkeen yritin saada hyvää kohtaa kepeille lähetykseen, mutta Mikoa tuntui hämmentävän kun ei mitään ohjeita tullut. Kepeillä Miko sai lisää vauhtia. Tässä vaiheessa tajusin, että jos pysähdyksestä ei tullut kieltoa, niin meille on nolla tulossa. Eiköhän sitten ennen viimeistä estettä Miko lähtenyt radan reunalle... Ajattelin sen ensin menneen tervehtimään Lottaa, joka kuvasi meidän radan, mutta videolta näyttää siltä, että putkesta tullessa Miko bongasi jotain, ehkä walesipennun ja yritti löytää tietä sen luokse. Radan jälkeen oli hämmentävät fiilikset. Oliko se nolla? Pitäisikö tuulettaa? Lotan kanssa miettiessä tulin siihen tulokseen, että kymppi tai vitonen tuli. Miko ylitti toiseksi viimeisen esteen jälkeen viimeisen hypyn linjan, joten siitä ehkä tuli kielto. Mietin myös, että jos se oli nolla, niin meille tuli varmasti yliaikaa. Mielestäni radalla oli aika tiukka ihanneaika ottaen huomioon, että oli ykkösten rata. Me ei oltaisi varmaan alitettu ihanneaikaa, vaikka lopun harhailua ei olisi tapahtunutkaan.
Kun kävin hakemassa kisakirjan, sen välistä löytyi tuloslappu, jossa komeili pyöreä nolla hymiön kera. Ei se ihan kauheasti lohduttanut, kun yliaikaa oli 7,74 sekuntia. Mutta ratavirheetön suoritus on hieno juttu, vaikka ei se rata hieno ollutkaan :) Jäin vielä odottelemaan tarkempia tuloksia. Meidän sijoitus oli 13. Ei muuten ollut kumpikaan meidän hypäreistä helppo, ainakaan tulosten perusteella. Maanantain hypärillä 37 osallistujasta vain yhdelle puhdas nolla (yliaikanollia 4 kpl) ja viime keskiviikon hypärillä 34 osallistujasta myös vain yhdelle puhdas nolla (yliaikanollia 1 kpl). Seuraavat viralliset kisat on aikaisintaan elokuussa. Kesällä on aikaa treenata keinu kisakuntoon, jotta päästään agilityradoillekin. Tästä on hyvä jatkaa :)
Vielä pikaisesti tämän päivän agilitytreeneistä. Meillä oli aiheena kepit ja keinu eikä ollenkaan rata- tai tekniikkatreeniä. Se sopi meille oikein hyvin, sillä en halunnut heti kisaamisen jälkeisenä päivänä tehdä kuin jotain pientä. Keinua tehtiin ihan alimmalla tasolla. Se meni ok ja keinua nostettiin keskimmäiselle tasolle. Ihan ok meni sekin. Toinen toisto oli hidas, kun Miko vasta ensimmäisen jälkeen tajusi, että nyt keinahtaa korkeammalta, mutta seuraavalle sain taas vauhtia lisää. Kepeillä Miko loisti. Meidän oli tarkoitus tehdä vain pari toistoa, mutta toistoja tulikin useampia. Tehtiin erilaisia kulmia, persjättöä ja takaaleikkausta. Kaksi liian aikaisin lopetettua pujottelua mahtui mukaan, mutta muuten Miko oli ihan super!
sunnuntai 8. kesäkuuta 2014
Treenipäivitys
Torstaina kävimme taas tuuraamassa rally-tokotreeneissä. Hallin lähistöllä lenkkeillessä Miko jäi syömään heinää ja kun käänsin katseen Mikosta takaisin eteenpäin, niin noin 10-20 metrin päässä meistä tien poikki käveli supikoira. Tai sellaiseksi sitä ainakin luulin, koska en ole aikaisemmin nähnyt supikoiraa. Käännyin taas katsomaan Mikoon, joka katsoi korvat höröllä, hämmästyneenä eteenpäin. Sitten alkoi kova veto pusikkoon kadonnutta supikoiraa kohti. Mutta ei päässyt Miko tutustumaan supiin... Harjoittelimme aluksi peruuttamista sivulla ja edessä. Sivulla peruuttaminen meni jo paljon paremmin kuin edellisellä kerralla. Edessä peruuttaminen meni reippaammin, mutta Miko lähtee joka kerta vinoon. Kouluttajan tekemä rata oli mestariluokan tasoa, joten ei mikään helppo. Erityisesti käännökset ovat hankalia. Selvitimme radan ihan hyvin, mutta vaikeuksia aiheutti eteen istuminen, johon en vieläkään ole keksinyt mitään sanaa ja oikealla seuraamisessa piti muistaa palkata riittävän usein. Hyppy oli sytyttävä liike, joten kouluttaja ehdotti tekemään hyppyjä muiden harjoitusten välissä vireen nostamiseksi.
Tänään sunnuntaina oli yksi kesän kohokohdista eli RotuRace, mutta siitä lisää myöhemmin. Illalla kävimme vielä hyppytekniikkatreeneissä. Aiheena oli perussarja ja etäisyydet. Perussarja meni ihan ok, kun rimat laski 30 cm:stä 25 cm:iin. Etäisyyksissä oli yhdistetty 12 ja 15 jalkaa. Pidemmän etäisyydet ovat hieman hankalia Mikolle, mutta ihan ok tästä selvittiin. Kivasti Mikolta löytyi intoa pallon kanssa juoksemiseen. Ihan harmittaa, kun nyt ei voi enää palkata Mikoa agitreeneissä pallolla, kun häiriötä on liikaa. Syksylle on tiedossa Ullan hyppytekniikkakurssi. Kiva, että päästään taas kuulemaan asiantuntijalta missä mennään. Kiitos Saaralle vinkistä! Hetken mietin pitäisikö odottaa, jos meidän seura järjestäisi hyppytekniikkakurssin, mutta tuskin edes päästäisiin mukaan. Kahtena viime kertana, kun olen yrittänyt saada Mikolle paikan meidän seuran järjestämältä kurssilta, niin emme ole päässyt mukaan. Enkä usko, että kovin suurella todennäköisyydellä jatkossakaan päästään, koska meillä on jo kaksi kurssia käytynä.
Torahammas |
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Ekaluokkalainen
Tiistain agilitytreeneissä oli aiheena loivat käännökset ja pimeät putkikulmat. Koska Miko taas tuntui olevan tyttöjen pauloissa, niin teimme ensin putkelle 4 asti. Putkelta taisi tulla kielto ja Miko laukkasi kohti toista kenttää, jossa oli tyttökoira treenaamassa, mutta onneksi sitten vaihtoi suuntaa. Miko juoksi kentän toiselle laidalle ja jäi haistelemaan hajuja. Meidän kentällä oli kaksi pistettä, joista toisella oli myös tyttö treenaamassa, mutta hajut olivat mielenkiintoisempia. Tämän jälkeen ei enää tytöt tai hajut aiheuttanut ongelmia. Onneksi. Kentällä oli edellisenä päivänä käynyt juoksuinen narttu. Jatkoimme harjoituksen tekemistä lyhyissä pätkissä ja ne menivät hyvin. Hypyllä 7 minun olisi pitänyt kääntyä aikaisemmin. Pimeää putkikulmaa harjoiteltiin pätkällä, jossa oli muutama hyppy ja mutkaputki. Pimeä putkikulma onnistui hyvin sen jälkeen kun aloin ohjaamaan, pelkkä putki-käsky ei oikein riittänyt... Yksi sylkkärikin mahtui tähän pikkuharjoitukseen, mutta se ei vaan toiminut.
Tänään oli The Päivä eli meidän kisauran korkkaus agilityssa. Ennen tätä päivää en kauheasti jännittänyt, mutta hermoilu alkoi kun oli aika lähteä töistä. Osallistuimme yhdelle hyppyradalle Purina Openissa, jossa voi kisata myös epävirallisesti. Kiva juttu oli se, että kisoihin pystyi ilmoittautumaan vielä samana päivänä. Mikon ilmoitin sunnuntaina. Ihan kiva oli myös se, ettei siksi lähtölistoja ollut etukäteen nähtävillä. Kukaan ei voinut bongata meitä :D Huono juttu taas se, ettei ollut muuta tietoa aikataulusta, kuin milloin kisat alkavat. Virallisesti kisaavien määrä oli tiedossa, mutta ei epävirallisten. Olimme hyvissä ajoin paikalla, joten odottelua tuli noin 1,5 h. Hypäri oli ihan kivanoloinen. Perus jännityksen ja hermoilun lisäksi hermoilin sitä millainen Miko on. Hyvin lämmin ilma ei ole ihan parhaita kelejä Mikolle, joka oli hyvin löysän oloinen. Jännitin myös sitä, etten jaksaisi juosta koko rataa. Rataantutustumisessa viimeistään selvisi, että radalla täytyi juosta ja kovaa. Oli hieman huolestuttavaa, että jo rataantutustumisessa unohdin radan. Luokassa oli reilu 30 maksia ja meillä (huonon onnen) numero 13. Tuomarina oli Johanna Nyberg. Valitsin muuten tämän kisan meidän ensimmäiseksi siksi, että alun perin tuomarina piti olla Jari Suomalainen.
Siinä vaiheessa kun kaivoin namit esille Mikokin piristyi. Lähtöön Miko jäi istumaan ja tarkoituksena oli kutsua se melko läheltä, koska viime kesänä meillä oli ongelmana ensimmäisen hypyn kiertäminen. Miko lähtikin ennen aikojaan enkä saanut ihan sellaista etumatkaa kuin toivoin. Jäin jo heti ensimmäisellä putkella jälkeen ja Miko teki sitten omat ratkaisunsa ja hylly napsahti. Mikon spurtin jälkeen rata jatkui ja erityisen tyytyväinen olen onnistuneeseen takaaleikkaukseen ja keppeihin. Kohta olin taas myöhässä ja Miko teki omat ratkaisunsa. Ja kohta taas uudestaan. Radan lopussa, siinä vaiheessa kun Miko jo syöksyy kohti putkea, joka ei ollut seuraava este, minä vasta aloitan valssin. En sitten sen enempää ollut myöhässä... Mutta kaikesta huolimatta olen hyvin tyytyväinen meidän kisadebyyttiin. Miko kulki hyvällä vauhdilla ja kepit onnistuivat. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia koitoksia :)
Kotona Mikon päästä löytyi kaksi kävelevää punkkia, molemmat sellaisia hyvin pieniä nymfejä. Siitä tulikin mieleen, että Bayvantic odottelee edelleen pakkauksessaan...
Tänään oli The Päivä eli meidän kisauran korkkaus agilityssa. Ennen tätä päivää en kauheasti jännittänyt, mutta hermoilu alkoi kun oli aika lähteä töistä. Osallistuimme yhdelle hyppyradalle Purina Openissa, jossa voi kisata myös epävirallisesti. Kiva juttu oli se, että kisoihin pystyi ilmoittautumaan vielä samana päivänä. Mikon ilmoitin sunnuntaina. Ihan kiva oli myös se, ettei siksi lähtölistoja ollut etukäteen nähtävillä. Kukaan ei voinut bongata meitä :D Huono juttu taas se, ettei ollut muuta tietoa aikataulusta, kuin milloin kisat alkavat. Virallisesti kisaavien määrä oli tiedossa, mutta ei epävirallisten. Olimme hyvissä ajoin paikalla, joten odottelua tuli noin 1,5 h. Hypäri oli ihan kivanoloinen. Perus jännityksen ja hermoilun lisäksi hermoilin sitä millainen Miko on. Hyvin lämmin ilma ei ole ihan parhaita kelejä Mikolle, joka oli hyvin löysän oloinen. Jännitin myös sitä, etten jaksaisi juosta koko rataa. Rataantutustumisessa viimeistään selvisi, että radalla täytyi juosta ja kovaa. Oli hieman huolestuttavaa, että jo rataantutustumisessa unohdin radan. Luokassa oli reilu 30 maksia ja meillä (huonon onnen) numero 13. Tuomarina oli Johanna Nyberg. Valitsin muuten tämän kisan meidän ensimmäiseksi siksi, että alun perin tuomarina piti olla Jari Suomalainen.
Siinä vaiheessa kun kaivoin namit esille Mikokin piristyi. Lähtöön Miko jäi istumaan ja tarkoituksena oli kutsua se melko läheltä, koska viime kesänä meillä oli ongelmana ensimmäisen hypyn kiertäminen. Miko lähtikin ennen aikojaan enkä saanut ihan sellaista etumatkaa kuin toivoin. Jäin jo heti ensimmäisellä putkella jälkeen ja Miko teki sitten omat ratkaisunsa ja hylly napsahti. Mikon spurtin jälkeen rata jatkui ja erityisen tyytyväinen olen onnistuneeseen takaaleikkaukseen ja keppeihin. Kohta olin taas myöhässä ja Miko teki omat ratkaisunsa. Ja kohta taas uudestaan. Radan lopussa, siinä vaiheessa kun Miko jo syöksyy kohti putkea, joka ei ollut seuraava este, minä vasta aloitan valssin. En sitten sen enempää ollut myöhässä... Mutta kaikesta huolimatta olen hyvin tyytyväinen meidän kisadebyyttiin. Miko kulki hyvällä vauhdilla ja kepit onnistuivat. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia koitoksia :)
Kotona Mikon päästä löytyi kaksi kävelevää punkkia, molemmat sellaisia hyvin pieniä nymfejä. Siitä tulikin mieleen, että Bayvantic odottelee edelleen pakkauksessaan...
maanantai 2. kesäkuuta 2014
Spanieliliiton juhlanäyttely
Viime viikko oli kiireinen ja illat menivät intensiivikurssin parissa. Nyt on opiskelujutut kesätauolla. Tiistain agilitytreeneihin emme ehtinyt, mutta keskiviikon tokoja ei tarvinnut jättää opiskelujen vuoksi välistä. Tokossa oli aiheena hyppy ja liikkeestä seisominen. Itsenäisesti sai harjoitella ruutua. Hyppy meni ok, mutta Miko hyppäsi niin lähelle estettä, että yritimme namikipon avulla saada hyppyyn lisää pituutta. Ruutu nostaa Mikon virettä, joten se on ilmeisesti kiva liike. Tällä kertaa palkkaaminen ilman targettia ei sujunut niin hyvin kuin edellisellä kerralla, sillä Miko onnistui monta kertaa kääntymään takaisin ennen kuin se ehti huomata heittämääni nakkia. Liikkeestä seisominen oli hieno maahanmeno, mutta pienellä avustuksella Miko jäi uudella yrityksellä seisomaan. Torstain rally-tokotreeneissä harjoittelimme ensin erilaisia käännöksiä (ihan liian vaikeita) ja puolenvaihtoja. Lopuksi teimme rataa, jossa pari uutta kylttiä ja ensimmäistä kertaa puolenvaihto ja siitä johtuen pujottelu Mikon seuratessa oikealla puolella. Rata meni ihan hyvin ja kouluttaja sanoi, että vire oli parempi kuin edellisellä viikolla. Hän myös kehui liikkeiden teknistä osaamista. Ehkä se meidän rally-tokoepiksien voitto oli sittenkin ihan oikeutettu :) Viikon punkkipäivitys: yksi kiinnittynyt löytyi alkuviikosta Mikon silmän alta. Sen poistaminen olikin hieman haasteellisempaa, kun Miko näki koko ajan punkkipihdit.
Sunnuntaina oli aikainen herätys ja suuntasimme kohti Tammelan Mustialaa, jossa järjestettiin Spanieliliiton 50-vuotis juhlanäyttely ja tämän vuoden pääerikoisnäyttely. Kooikereita oli ilmoitettu 66. Miko oli mukana kannatuksen vuoksi (ja siksi, että viitsin lähteä kuvaamaan kooikereita). Hollantilainen tuomari tutki koirat huolella ja saneli mukavan pituisen arvostelun, joten arvosteluun meni aikaa. Arvostelu oli tiukkaa ja tuomari mittasi osan koirista. Mikon kanssa valioluokassa oli 15 urosta, joista 12 arvosteltiin ennen Mikoa, joten saimme odotella arvosteluun pääsemistä. Onneksi oli kepo mukana huolehtimassa Mikosta, joten minä pystyin keskittymään kuvaamiseen. Onneksi sentään huomasin mennä oikeaan aikaan kehään. Pistin Mikon pöydälle takapuoli tuomarin pöytää kohden, sillä olin varma, että Miko mitattaisiin. Tuomari ei kuitenkaan mitannut Mikoa. Tuloksena EH ja olin siihen hyvin tyytyväinen. Valioluokassakin ERIä jaettiin hyvin säästeliäästi.
Astrid Straaijer, Alankomaat: 5 years old. Nice overall type with good proportions in lenght and height but of upper size of the breed. Nice head with good eyes and expression. Wellset ears with earrings. Would prefer him a bit more filled up under the eyes. A bit short neck. Good topline and wellset tail. Would prefer more spring of ribs and forechest. Nice bone and feet. A bit straight in front and behind. Nice coat and feathering. A bit narrow behind and open in front. VAL-EH
Ihan Mikon näköinen arvostelu ja olen samaa mieltä hyvistä ja huonoista asioista. Paitsi ehkä etu- ja takaosan suoruudesta. Mielestäni Mikolla on ihan ok kulmaukset sekä edessä että takana, mutta jos Miko ei seiso hyvin, niin takaa se kyllä näyttää hieman suoralta. Joku muukin tuomari on toivonut kylkiluihin lisää kaarevuutta, mutta parempi, että poika on hieman kapeampi. Noin isolla koolla leveämpi rintakehä toisi paljon lisää massaa.
Päivä oli pitkä, mutta oikein mukava. Oli kiva taas nähdä tuttuja sekä uusia tuttavuuksia. Tuntuu ihan oudolta, ettei syksyllä oli erkkaria. Ottamiani kuvia löytyy täältä.
Illalla piipahdimme vielä hyppytekniikkatreeneissä, mutta tekniikoiden sijasta tein pienen radanpätkän hyödyntäen kentällä jo olleita esteitä. Teimme sen kahdesti ja molemmat kerrat olivat hyviä. Ensimmäisellä kerralla en ehtinyt vaihtaa puolta ennen keppejä, mutta takaaleikkaus hypylle 7 toimi. Toisella kerralla tein persjätön hypyn 5 jälkeen. Rimat olivat 55 cm:ssä. Tämän jälkeen teimme vielä pari kaksi toistoa putki-muuri yhdistelmää muuri maksikorkeudessa sekä lopuksi pari takaakiertoa (eli melko vauhditonta hyppyä) 55 rimalla. Sen verran hyvä fiilis näistä pikatreeneistä jäi, että nyt j-ä-n-n-i-t-t-ä-ä...
Sunnuntaina oli aikainen herätys ja suuntasimme kohti Tammelan Mustialaa, jossa järjestettiin Spanieliliiton 50-vuotis juhlanäyttely ja tämän vuoden pääerikoisnäyttely. Kooikereita oli ilmoitettu 66. Miko oli mukana kannatuksen vuoksi (ja siksi, että viitsin lähteä kuvaamaan kooikereita). Hollantilainen tuomari tutki koirat huolella ja saneli mukavan pituisen arvostelun, joten arvosteluun meni aikaa. Arvostelu oli tiukkaa ja tuomari mittasi osan koirista. Mikon kanssa valioluokassa oli 15 urosta, joista 12 arvosteltiin ennen Mikoa, joten saimme odotella arvosteluun pääsemistä. Onneksi oli kepo mukana huolehtimassa Mikosta, joten minä pystyin keskittymään kuvaamiseen. Onneksi sentään huomasin mennä oikeaan aikaan kehään. Pistin Mikon pöydälle takapuoli tuomarin pöytää kohden, sillä olin varma, että Miko mitattaisiin. Tuomari ei kuitenkaan mitannut Mikoa. Tuloksena EH ja olin siihen hyvin tyytyväinen. Valioluokassakin ERIä jaettiin hyvin säästeliäästi.
© Tytti Käyhkö |
Astrid Straaijer, Alankomaat: 5 years old. Nice overall type with good proportions in lenght and height but of upper size of the breed. Nice head with good eyes and expression. Wellset ears with earrings. Would prefer him a bit more filled up under the eyes. A bit short neck. Good topline and wellset tail. Would prefer more spring of ribs and forechest. Nice bone and feet. A bit straight in front and behind. Nice coat and feathering. A bit narrow behind and open in front. VAL-EH
Ihan Mikon näköinen arvostelu ja olen samaa mieltä hyvistä ja huonoista asioista. Paitsi ehkä etu- ja takaosan suoruudesta. Mielestäni Mikolla on ihan ok kulmaukset sekä edessä että takana, mutta jos Miko ei seiso hyvin, niin takaa se kyllä näyttää hieman suoralta. Joku muukin tuomari on toivonut kylkiluihin lisää kaarevuutta, mutta parempi, että poika on hieman kapeampi. Noin isolla koolla leveämpi rintakehä toisi paljon lisää massaa.
Päivä oli pitkä, mutta oikein mukava. Oli kiva taas nähdä tuttuja sekä uusia tuttavuuksia. Tuntuu ihan oudolta, ettei syksyllä oli erkkaria. Ottamiani kuvia löytyy täältä.
© Tytti Käyhkö |
© Tytti Käyhkö |
Illalla piipahdimme vielä hyppytekniikkatreeneissä, mutta tekniikoiden sijasta tein pienen radanpätkän hyödyntäen kentällä jo olleita esteitä. Teimme sen kahdesti ja molemmat kerrat olivat hyviä. Ensimmäisellä kerralla en ehtinyt vaihtaa puolta ennen keppejä, mutta takaaleikkaus hypylle 7 toimi. Toisella kerralla tein persjätön hypyn 5 jälkeen. Rimat olivat 55 cm:ssä. Tämän jälkeen teimme vielä pari kaksi toistoa putki-muuri yhdistelmää muuri maksikorkeudessa sekä lopuksi pari takaakiertoa (eli melko vauhditonta hyppyä) 55 rimalla. Sen verran hyvä fiilis näistä pikatreeneistä jäi, että nyt j-ä-n-n-i-t-t-ä-ä...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)