Tänään Miko pääsi fysioterapeutin käsittelyyn. Odotushuoneessa Miko suhtautui kaikkiin kovin epäilevästi ja tuntui olevan sitä mieltä, että kaikki haluavat tehdä sille jotain pahaa. Ehkä Mikoon vaikutti myös se, että vastaanotolla oli aikaisempaa vilkkaampaa. Fyssarin huoneesta ja muutamasta muustakin oli mennyt lamput pimeäksi ja kun huoneessa ei ollut ikkunaa, niin Miko sai käsittelyn pimeässä. Aluksi molemmat ovet fyssarin huoneeseen olivat auki, jotta huoneessa ei olisi ihan pimeää, mutta ympärillä kävi liian kova hälinä eikä Miko pystynyt rentoutumaan. Ensin suljettiin yksi ovi ja lopulta toinenkin. Jouduin pistämään Mikon monta kertaa uudelleen kyljelleen, kun aina jokin sai sen nousemaan. Tietokoneen näytöstä tuli jonkin verran valoa. Kunnes näytönsäästäjä meni päälle... Kun ovet oli kiinni, Miko pystyi vihdoin rentoutumaan. Puolen vaihdossa Miko oli ihan sen oloinen kuin se olisi juuri herännyt :) Käsittelyn loppupuolella valot yhtäkkiä pärähtivät päälle. Hetken aikaa meni silmiä siristellessä. Pimeässä oli ihan mukavaa :) Käsittelyn jälkeen tutkin Mikon päätä, jossa olin tuntenut pienen kohouman. Se oli juuri kiinnittynyt punkki, joka ei ollut vielä ehtinyt imeä verta. Onneksi fyssarilta löytyi väline, jolla niin pienen punkin sai irti. Eilen Mikon kaulasta löytyi iso, lihava punkki. Kylläpäs niitä riittää, mutta toisaalta litkut odottaa edelleen pöydällä...
Fyssari ei meinannut uskoa, että Mikon harjoitusten tekeminen on jäänyt hyvin vähään, koska Mikon kovin jumissa ollut rintaranka oli nyt paljon parempi. Ehkä syy Mikon epätavallisiin jumeihin oli Sporttarin liukas matto. Vaikka meillä on ollut paljon treenejä ja jonkin verran kisaamista, niin ei se ole saanut Mikoa yhtään normaalia enempää jumiin. Mikolla oli normaaliin tapaan jumia rintarangassa ja lanneselässä, mutta nyt on taas jumiton poika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti