torstai 23. toukokuuta 2013

Tytöt sekoittaa pojan päätä

Viime aikoina on taas tytöt sekoittaneet Mikon pään. Osalla lenkeistä koetellaan hermoja kun tyttöhajujen perässä Miko saattaa yhtäkkiä nykäistä johonkin suuntaan. Ja joissain paikoissa nuoltavia pissoja riittää metrin välein... Keskiviikko oli harrastuspäivä. Vaikka päivässä oli hyviäkin asioita, niin huono fiilis jäi. Tyttöjen sekoittama Miko on huono harrastuskaveri ja meidän agilitytreenit olivatkin lähes pohjanoteeraus. Ainoastaan kerran aikaisemmin on hävettänyt enemmän.

Mutta aloitetaan Koiranpäivä-tapahtumasta, joka pidettiin poikkeuksellisesti vasta nyt. Keskiviikko oli hyvin sateinen päivä, joten vinttikoirakeskuksella ei kovin porukkaa ollut. Menimme paikalle Tainan ja Lokin kanssa ja seuraan liittyi myös Petra, Taika ja Gimma. Alkukiertelyn jälkeen menimme viehejuoksupaikalle. Juoksumatka oli ainakin puolet lyhyempi kuin Hyvinkäällä eikä nurmikko tuntunut kovin hyvältä alustalta Mikolle, joka veti koko ajan nenä maassa hajujen perässä. Miko meni kooikereista ensimmäisenä. Miko lähti vieheen perään, mutta matkan puolivälissä se lähti radan reunalle haistelemaan. Mikään ei vedä vertoja hyville hajuille... Vieheen jälkeen kävimme näyttelytotutuksessa. Miko joutui pöydälle sadetakkisen miehen kopeloitavaksi. Muuta näyttelytreeniä en viitsinyt tehdä, kun Mikon nenä olisi kuitenkin mennyt pitkin nurmikkoa ja osataanhan me noi jutut jo ;) Lopuksi kävimme vielä kokeilemassa rally-tokoa. Olemme kokeilleet lajia vain kerran aikaisemmin kooikereiden kesäpäivillä. Ohjaajan avustuksella suoritimme rally-tokoradan ja se meni ihan hyvin. Ihan ihmettelin, että Miko pystyi keskittymään eikä pää ollut maassa kuin ehkä pari kertaa.

Kotona kävimme pyörähtämässä ja jatkoimme sitten agilitytreeneihin. Sanoin meidän vuoron aluksi kouluttajalle, että voi olla ettei Miko jaksa tai sitä ei innosta ja jos näin on, niin on parempi ettei tehdä mitään. Päivän aikaisempien menojen lisäksi kotona Miko oli ollut kovin levoton ja vikissyt eikä se ollut moneen tuntiin levännyt. Alku meni kuitenkin ihan kivasti. Pääsimme putkeen 11 asti. Mikolla ei ollut vauhtia kovin kummoisesti kun ehdin tehdä persjätön hypylle 10. Hypylle 12 piti tehdä päällejuoksu (joka oli mulle ihan uusi juttu), mutta se ei mennyt ihan nappiin ja Miko tuli ohi esteestä. Heitin Mikolle pallon, jonka luokse poika juoksi, mutta alkoi sitten heti haistella. Rimat olivat 50 cm ja kouluttaja mietti, että ne olivat ehkä tällä kertaa liian korkeat, erityisesti hyppyä 6 Miko jäi arpomaan (pysähtyi esteen eteen ne kaksi kertaa kun pääsimme rataa sinne asti ja sitten hyppäsi yli). Mikon innostamiseksi teimme kolmen ensimmäisen hypyn suoraa niin, että kouluttaja odotti namien kanssa esteiden takana. Seuraavalla kerralla jatkoimme hypylle 4 asti ja sitten hypylle 6. Sitten alkoi alamäki. Miko lähti haistelemaan kentän reunalle, jossa se nosti koipea kenttiä rajaavaan aitaan. Sitten se bongasi aidan takana, vapaatreenialueella tyttökoiran, jonka luokse se karkasi. Onneksi sain Mikon helposti pois tytön luota, mutta Miko paineistuu/ahdistuu kun hermostun eikä se tahtonut tulla luokseni vaikka kuinka yritin namilla houkutella, luimisteli vain. Miko jatkoi haistelua ja joku ihana tyttöhaju taisi maasta löytyä, kun haistelun jälkeen alahuuli vapisi... Ja sitten Miko taas juoksi tytön luokse. Jälleen sain Mikon nopeasti pois, mutta kiinni saamisen meni vielä hetki ja lopulta kannoin sen hihnan luo uusien karkaamisien välttämiseksi.

Seuraavalla kierroksella jatkoimme samaa kuin ensimmäisellä eli kouluttaja oli namikipon kanssa palkkamassa ensin alkusuoralla ja sitten oli aikomuksena tehdä 5 ja 6. Mutta kävikin niin, että samainen tyttö oli nyt viereisellä kentällä ja Miko sen huomatessaan livahti aidan raosta toiselle puolelle. Tytön se jätti onneksi rauhaan nopeasti, mutta Miko ei antanut ottaa itseään kiinni/tullut luokse vaan kävi nostamassa koipea ensin putken reunalle ja sitten vielä aitoihin. Sain sitten ohjattua Mikon takaisin meidän puolelle, jonka jälkeen teimme esteet 5-6 ja se oli sitten siinä. Vaikka osasin odottaa, että Miko ei välttämättä innostu, niin mitään tällaista en osannut odottaa. Fiilikset treenien jälkeen oli tosi huonot ja on edelleenkin, mutta pystyn sentään välttämään vuodattamisen kaikesta siitä mitä mielessä on treenien jälkeen pyörinyt. Toivottavasti tämä ei enteile motivaatio-ongelmien paluuta (myös viime viikolla oli huonohkot treenit, alussa vire oli kateissa, mutta lopussa se löytyi) vaan oli vain tytöistä johtuvaa.

2 kommenttia:

  1. Meillä on ollut kans selkeesti naisperäisiä hölmöilyjä viimeaikoina, eli taitaa olla se kevät nyt (vasta) iskenyt miehiin... Joka kevät ollut jotain vastaavaa eli treenit sen mukaan, helppoja ja hauskoja ja lyhyitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tää vaihe menee pian ohi, mutta pitää tosiaan muistaa huomioida se treeneissä.

      Poista