torstai 16. toukokuuta 2013

Pallolla on väliä

Viime torstaina Miko sai Bayvanticit niskaan ja viikonloppuna löytyi ensimmäinen punkki. Punkki oli tosi pieni, joten veikkaan sen olleen nymfi eli täysikasvuisuutta edeltävässä vaiheessa oleva. Se oli varmaan juuri kiinnittynyt, koska se ei ollut (juurikaan) ehtinyt imeä verta. Onneksi punkki lähti tosi helposti irti. Viime vuonna kaikki punkit olivat kovin lujasti kiinni, joten niiden irrottamiseksi sai tehdä töitä. Lauantaina kävin Helsinki KV:ssä kuvaamassa kooikereita. Kuvia löytyy täältä. Sain kokeilla Ivon (Manusia's Ivo) esittämistä siltä varalta, että paras uros-kehässä olisi tarvittu esittämisapua. Apua ei tarvittu, mutta oli kiva päästä hetkeksi toisen koiran näyttelyhihnan päähän :)

Eilen oli agilitytreenit, jossa aiheena valssit. Kouluttajamme oli kisaamassa, joten meillä oli sijainen. En kovin hyvin painanut rataa mieleen, joten ratapiirustus on taas suuntaa-antava. Todennäköisesti hyppyjen 2 ja 4 välissä oli kaksi hyppyä kuvassa olevan yhden sijaan. Koiraa kutsuttiin hypyltä 2 ja valssi tehtiin heti sen jälkeen. Jarruttava valssi tehtiin hypylle 4, valssi myös esteille 10 ja 11 ja persjättö hypylle 14.

Teimme ensin esteet 1-6 (esteitä oli 7, joten puuttuu se yksi hyppy). Meitä ennen oli narttu juoksupöksyissään, mutta se ei ollut ongelma. Ongelma sen sijaan oli hajut ja Mikon vire. Tämä olisi ollut hyvin meille sopiva rata, mutta Miko ei ollut yhtään mukana. Sen vauhti hiipui jo heti toiselle esteelle. Lentävällä lähdöllä päästiin paremmin alkuun. Alkua ei kauheasti jääty hinkkaamaan vaan siirryttiin esteille 6-11, mutta eipä siitäkään oikein mitään sanomista ole kun vire oli aivan liian matala ja Mikon kiinnostus kentän haistelemisessa. Hyvinkään näyttelystä ostamani vinkupallo ei kelvannut palkaksi. Miko juoksi sen luo, mutta ei koskenut palloon vaan tuli takaisin. Kaikki aikaisemmat kerrat pallo on ollut kiva palkka. Treenikaveritkin ihmettelivät Mikon menoa, ero viime kertaan oli suuri.

Ennen meidän seuraavaa vuoroa yritin sytytellä Mikoa, vinguttelin sille palloa ja heitin sitä lyhyen matkan. Mikoa ei kiinnostanut yhtään. Sitten kaivoin meidän toisen vinkupallon, sellaisen jolla on jalat ja joka on ollut jo pitkään käytössä. Ja niin muuttui Mikon ilme. Kentälle käveli kuin toinen koira. Aloitimme esteiltä 6-11 ja hienosti meni! Paitsi itse olin tietenkin valsseilla myöhässä ja jos olisin ollut ajoissa, niin Mikon käännökset olisi ollut pienempiä... Mutta Miko oli innokas ja se oli pääasia. Tehtiin kolme toistoa, joista viimeinen ei ollut enää niin hyvä. Olisi pitänyt itse tajuta, että yhteen kohtaan oltiin tehty jo tarpeeksi toistoja, ei vieras kouluttaja voi tietää, ettei Miko kestä toistoja. Lopuksi tehtiin loppusuora 12-16. Pätkä meni ihan hyvin ja persjättö oli kuulemma oikein hyvä, hyvä minä! Siihen oli hyvä lopettaa.

Kävimme vielä tekemässä muutamat kerrat A:ta. Pari kertaa jatkoin juoksemista ja joka kerta kontaktit oli tosi hienot! Miten ihmeessä yhtäkkiä kontaktit on alkanut olemaan näin hienoja :) Ehkä ensi kerralla voisi ottaa esteen tai pari mukaan ja katsoa toimiiko kontaktit vielä sittenkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti