keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Urheilupäivä


Nyt on Mikolle varattu aika selkäkuvaukseen, joka on heti erkkarin jälkeen. Olin varaamassa aikaa erkkariviikolle, mutta onneksi kalenteria selatessa tajusin, etten voisi sitten viedä Mikoa näyttelyyn. Fyssari antoi kolme eläinlääkärisuositusta ja oli hankala päättää kenelle niistä Mikon veisin (Timo Talvio, Pauli Keränen, Jan Räihä). Googlailun jälkeen varasin ajan Talviolle, jolla on pitkä kokemus koirien selkäsairauksista ja -kirurgiasta. Juuri sopivasti veljeni pääsee huomenna takaisin siviiliin 9 kuukauden palveluksen jälkeen, joten saatiin kuski eläinlääkärireissulle :D

Erkkariin on tulossa 91 kooikeria, joka oli kyllä melkoinen yllätys! Tosi kiva, että noin moni on tulossa. Tekisi kyllä mieli jättää Miko kotiin ja keskittyä vaan kuvaamaan ja rapsuttamaan muita koiria :) Kevään ja syksyn karvanlähtö ja -vaihtoajat eivät ole ihan parhainta näyttelyaikaa kun Mikon pilkut tulee niin näkyvästi esille. Toivottavasti ne ei tuomaria kauheasti haittaa.

Elokuun alussa Miko painoi 15 kg ja tänään vaaka näytti 14,9 kg. Musta alle 15 kg tuntuu kovin vähältä Mikolle kun sillä on kuitenkin kokoa, mutta kai siitä täytyy agilityn takia, Mikon omaksi parhaaksi tehdä ihan laiheliini.

Miko päiväunilla

Maanantaina ja tiistaina olen tehnyt pienet juoksulenkit Mikon kanssa. Matka on ollut kovin lyhyt, koska mulla on niin huono kunto. Tiistaina Mikoa sai melkein vetää perässä, ei tainnu ravaamiset innostaa. Tänään kävimme Malminkartanon jättärillä, sillä fyssari suositteli mäkikävelyä. Noustiin huipulle jyrkintä hiekkatietä ja kylläpä se oli raskasta. Hetken huilauksen jälkeen menimme takaisin alas jyrkimmän osuuden ja kiipesimme taas. Miten se ottikin niin kunnon päälle. Miko tietysti meni ihan yhtä kevyesti kuin muutenkin. Alas menimme loivempaa tietä ja poikkesimme metsään. Takaisin jättärin luo menimme hiekkatietä pitkin, jonka varrelta löytyi paljon kaatuneita puita. Miko pääsi tasapainoilemaan puun rungoille, joka oli myös fyssarin suosittelemaa. Ensimmäinen runko oli liian liukas kun siinä ei ollut kaarnaa, joten siirryimme kaarnallisen rungon luo. Miko piti nostaa sen päälle. Namin avulla hitaasti liikutin Mikoa eteenpäin, nostin takaisin alkuun ja liikutin uudestaan saman n. 1,5m pätkän. Kyllä sai Mikon lihakset tehdä töitä, takajalkojen lihasten "tärinä" näkyi ihan selvästi. Kun pääsimme takaisin jättärin luo, lähdimme hölkkäämään. Matka ei edelleenkään ollut kovin pitkä, mutta ainakin tuplasti enemmän kuin muina päivinä. Lopussa Miko alkoi jäädä vähän jälkeen, mutta muuten pysyi hyvin vierellä. Lenkkiin kului aikaa kolme tuntia, joten kovin reippaita olimme tänään. Viikko tulee jatkumaan aktiivisena, josko maanantai olisi sitten lepopäivä...

Metsästä löytyi vähän syvempi lätäkkö

AEL:n pihalta löytyi värikkäitä lehtiä


Mikoa pensaissa poseeraaminen alkaa jo tympiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti