maanantai 24. lokakuuta 2011

Agia ja selkäkuvaus


Sunnuntain agilitytreeneissä meillä oli suurin piirtein tämännäköinen rata:


Mikolla oli havaittavissa extraenergiaa ja se purkautui heti ensimmäiseksi puomin skippaamisella ja juoksemalla täysiä kosketusalustalle. Oma alusta oli jäänyt kotiin, joten käytin jotain kantta jonka löysin kentältä. Kokeilin sitä pari kertaa naksun kanssa, joten ehkä Miko yhdisti alustan nameihin ja juoksi sen luo herkkujen toivossa. Hypyllä 4 valssi ei ollut ihan ajallaan, joten Miko lähti ainakin kahdesti vetämään sen jälkeen spurttia. Se olikin ensimmäinen kerta kun noin kävi treeneissä. Spurttien jälkeen Mikon kiinnostus katosi täysin, joten loppurata oli surkeaa menoa. Toisella kerralla meni paljon paremmin ja kouluttajakin sanoi sen jälkeen, että kyllä Miko osaa, mutta sitä vaan täytyy motivoida ja jos itse on yhtään epävarma, niin pojan nenä menee heti maahan. Ja jos en ajoissa kerro minne mennään, niin Miko päättää itse.

Tänään maanantaina kävimme kuvauttamassa Mikon selän eläinlääkäri Timo Talviolla Etelä-Helsingin Eläinlääkäriasemalla. Miko oli kovin jännittyneen oloinen kun odottelimme vuoroamme. Ell ensin kuunteli Mikon sydäntä/keuhkoja(?). Se ei mennyt ihan hyvin, sillä Miko ensin murisi ja meinasi sitten purra eläinlääkäriä. Nappasin Mikon kuonosta kiinni, jonka jälkeen ell pääsi suorittamaan tutkimuksensa loppuun, mutta Miko jatkoi murisemista. Seuraavaksi ell tutki Mikon selkää, jolloin Miko jo seisoi ihan hiljaa, mutta pidin silti kuonosta kiinni. Ell löysi saman aristavan kohdan kuin fyssarikin. Sitten Miko sai rauhoituspiikin ja sen vaikutettua Miko siirrettiin röntgeniin. Kävi samoin kuin lonkkakuvauksessakin eli Mikolle piti pistää uusi piikki, sillä se alkoi kuvattaessa pistää niin kovin vastaan. On se vaan sitkeä.

Kuvauksen jälkeen Miko siirrettiin tutkimuspöydälle ja ell teki sille EMG-tutkimuksen (jotain hermojuttuja). Aluksi hän yritti saada Mikolta virtsanäytettä painelemalla virtsarakkoa, mutta mitään ei tullut. Ell oli kovin mietteliään tuntuinen kun hermoista(?) löytyi normaalista poikkeavaa toimintaa, mutta Mikon selkäranka oli kuitenkin hyvä. Hän kyseli onko Miko ollut kylmässä vedessä uimassa tai onko lähiaikoina tapahtunut jotain sekä sen reagoinnista tyttökoiriin. Uudella yrityksellä virtsanäyte saatiin. Vasemmalta puolelta ja vähän oikealtakin löytyi iskiaskipua. Ell tutki Mikon kurkun ja pyysi minua katsomaan. Pojalla oli ihan verestävät nielurisat, joten tulehduksesta oli kyse. Virtsanäytteestä kai selvisi, että eturauhasessa on myös tulehdus. Virtsanäytteestä löytyi siittiöitä, joita minä ja veljeni pääsimme katsomaan. Eläinlääkäri sanoi, että Mikolla on hyvin vilkas hormonitoiminta, joten hyvin viriili nuorimies se on ;) Ell vitsaili, että Miko pystyisi pissallaan saamaan nartun tiineeksi :D Kuumekin mitattiin ja lämpöä löytyi. Nielurisatulehduksen on aiheuttanut pissojen nuoleminen (jota en anna Mikon tehdä, mutta aina se sitä hetken ehtii tehdä), joten tästä lähtien katson vieläkin tarkemmin mitä Miko kuono maassa tekee.

Tuloksena oli siis se, että Mikolla on kuumeinen nielurisa- ja eturauhastulehdus, jotka liittyvät toisiinsa. Tulehdusreaktioon liittyy iskiaskipu vasemmalla puolella. Miko on viime aikoina kovasti nuollut vasenta nivustaan, jonka luulin johtuneen jostain ruuasta, ja jonka vuoksi olen seurannut tarkemmin Mikon syömisiä. Nuoleminen onkin johtunut kivusta/jomotuksesta. Hyvä, että sillekin löytyi syy, mutta vähän tuntuu tyhmältä, etten ole tajunnut Mikon ikävää oloa. Olipa tosi hyvä, että vein Mikon fyssarille, en olisi varmaan muuten tajunnut viedä poikaa lääkärille. Miko sai 10 päivän antibioottikuurin sekä kipulääkettä. Vaivat onneksi paranee nopeasti. Loppuviikko pitää ottaa rauhallisesti. Hintaa reissulle tuli melkoisesti, joten tulee Mikon vakuutus tarpeeseen.

Eläinlääkäri ja hoitaja olivat molemmat tosi mukavia (Talviosta tuli vähän Skutnabb mieleen) ja pyysivät pistämään loppuviikosta viestiä Mikon voinnista. Pyysivät myös ottamaan heti yhteyttä jos vaan jotain kysyttävää tulisi. He pistävät fyssarille viestiä Mikosta. Tuolla eläinlääkäriasemalla tulee varmasti käytyä toistekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti