Onnistumisista ei jää todistusaineistoa...

Ainakaan niistä parhaimmista. Tänään meillä oli siis korvaavat agilitytreenit kesäkauden viimeisen ja talvikauden ensimmäisen treenin päällekkäisyyden vuoksi ja meni oikein hyvin. Kouluttaja ei ollut tuttu, mutta oli tosi mukava.

Meitä oli neljä koirakkoa, joista muut jatko2-tasoisia. Tuli opittua kaksi uutta ohjaustyyliä, vekki ja niisto. Kouluttaja näytti muutaman eri ohjaustyylin, jota voi käyttää hypyille 2 ja 3 ohjatessa ja niistä vekki+niisto vaikutti todennäköisimmin onnistuvalta. Kävimme Mikon kanssa ensin keinulla, jossa pari ihan kivaa toistoa ja pari pientä takapakkia aiheuttanutta toistoa. Parempi vaan käyttää vielä maksipöytää, nyt oli mini. Keinun jälkeen teimme kontaktivauhtiharjoituksen, jossa oli puomi-putki-a-putki ringissä. Tuossa saikin Mikoon hyvin vauhtia ja puomilla taisi tulla taas nopeusennätys! Ennen meidän vuoroa ehdimme vielä tehdä pienen hyppytekniikkaharjoituksen perussarjalla.

Ensimmäinen kerta radalla meni hyvin kepeille asti. Ohjasin vasemmalla puolella eikä Miko irronnut putkeen. Seuraavaksi tökki hypyn 12 jälkeen, jolloin oma rintamasuunta oli liikaa kohti hyppyä 3. Kouluttaja neuvoi juoksemaan putkelta enemmän sivuun ja sillä onnistui loputkin hypyt. Hypyn 9 kierrä-käsky piti sanoa aikaisemmin, jolloin ehdin valssata ja sitten ohjata kepit oikealta. Toinen ja kolmas kerta oli hyviä, molemmat taisi mennä nollana läpi. Joitain kohtia hinkkasimme, mm. erilaista ohjaustyyliä hypyltä 12 hypylle 13. Itse mokailin eikä valssi tahtonut onnistua toivotulla tavalla. Kun mokaan, en huomaa palkata Mikoa, joka taas vie Mikolta motivaatiota. Kouluttaja halusi meidän menevän radan vielä neljännenkin kerran, joka oli jo kovin huono Mikon motivaation laskusta johtuen. Siksi teimme viimeiset neljä estettä, joissa tuli mukava vauhti ja lopetus treeneille. Olisi pitänyt lopettaa aikaisemmin, koska Miko ei kestä kovin montaa toistoa ja omalla mokailulla ja siitä johtuneella palkkaamattomuudella vein viimeisetkin motivaatiot. Mutta muuten olen tosi tyytyväinen. Vekki parani joka kerta eli Mikon kaarros hypylle 3 pieneni ja pieneni. Radalla sai kovasti juosta. Kun Mikolla on vauhtia, se myös irtoaa hyvin esteille. Kepit meni tosi hienosti osana rataa. Erityisesti toisen kerran olisin halunnut videolle sekä kontakti-vauhti-harjoituksen, mutta parhaimmat hetket vaan jää tallentamatta (treeneissä kameraa ei edes ole mukana).

Melkein takapihalta löytyi ihania lehtiä, joten käytiin ennen agilitya vähän kameran kanssa kävelemässä:

Orava sai hännän pystyyn

Sinne se orava meni