Tällä kertaa vuorossa on vähän sekalaista asiaa, tai ehkä varsinaisesti ei ole mitään asiaa, kunhan kirjoittelen :) Aloitetaan vaikka Mikon tassusta. Tassussa on edelleen "kuoppa", mutta uutta ihoa/anturaa on kasvanut. Antura ei ole kipeä enkä tosiaan ole sitä viime viikonlopun jälkeen suojannut. Sain maanantaina Pawz-tossut, jotka olivat vähän isot (koko M), mutta vaikka tassusiteen kanssa menevät. Tilasin sitten myös pienempää kokoa (koko S) ja ne sain tänään. S oli taas vähän pieni, mutta kyllä nekin menee. Aika iso kokoero on S:llä ja M:llä. Todennäköisesti Miko ei enää elämänsä aikana satuta tassuaan, mutta onpahan nyt kumitossut valmiina :)
Tänään oli lenkillä vähän jännät paikat kun meitä vastaan tuli ratsastaja. Miko on joskus päässyt näkemään hevosia aidan takaa, mutta ei ole osoittanut niitä kohtaan kiinnostusta. Tänään lenkkeilimme tallin lähistöllä (meiltä on matkaa tallille n. 2 km, mutta harvemmin käymme sillä suunnalla) ja hiekkatiellä meitä vastaan tuli tosiaan ratsastaja isolla hevosella. Heti alkoi päässä myllertää ajatukset kun mietin mitä pitäisi tehdä, miten Miko reagoi. On ihan eri asia katsella hevosia aidan takaa kun jos sellainen kävelee suoraan vastaan ja kun Miko on tuollainen epävarma, niin ei yhtään voi tietää miten se reagoi. Miko katseli uteliaasti hevosta ja häntä nousi vähän ylös. Otin nameja käteen ja kun ratsukko oli muutaman metrin päässä, kyykistyin Mikon vierelle syöttämään nameja. Miko söi namit katsomatta hevosta, mutta vähän taisi jännittää kun korvat oli luimussa. Kävimme sitten vähän viereisessä metsässä, jossa Miko kovasti innostui hepuloimaan. Palattuamme hiekkatielle tuli sama ratsukko taas vastaan. Tässä kohtaa hiekkatie jakautui kahtia ja kapeiden teiden välissä oli noin parin metrin leveydeltä nurmikkoa. Koska hevonen ei mennyt nyt niin läheltä, niin annoin Mikon katsella sitä. Korvat höröllä, häntä koholla Miko katsoi hevosta eikä onneksi reagoinut mitenkään muuten. Täytyykin käydä tuolla päin useammin eikä vain hevosten takia vaan siksi, että tallin vieressä on ihan kivasti sänkipeltoa, jossa on kiva kävellä. Ainakin kuivalla kelillä :)
Markus mursi vasemman kätensä viikko sitten lätkää pelatessa ja samalla päivystysreissulla tuli hoidettua toinenkin vaiva eli sählyssä loukattu sormi oikeasta kädestä. Hyvä, että sormi tuli samalla kuvattua kun se oli myös murtunut. Sormen murtuma oli vähän pahempi, mutta onneksi sitä ei loppujen lopuksi tarvinnut leikata. Markuksella on siis molemmat kädet paketissa, toinen 4 viikkoa ja toinen 6 viikkoa, joten Markuksesta ei ole nyt vähään aikaan apua Mikon lenkityksessä.
Sunnuntaina Haltialassa on kooikertapaaminen, sinne vaan kaikki ketkä pääsevät tulemaan! Sunnuntaita odotellessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti