maanantai 22. elokuuta 2011

Kooikereiden kesäpäivät


Perjantaina piti jättää työpäivä lyhyeksi, vaikka hommaa töissä olisi riittänyt lukuvuoden alkamisen vuoksi. Taina ja Loki tulivat hakemaan meitä puoli kolmen aikoihin. Suuntasimme ensin Tampereelle, jossa joukkoon liittyi Tytti ja Jana. Samalla tuli vaihdettua autoa. Kaupassakäynnin (treeninakeille oli tarvetta) ja pienen ruokailun jälkeen matka jatkui kohti Virtoja. Perillä meitä odotti kiva hirsimökki, jonka jaoimme Tainan ja Leevin, Tanjan ja Tuffen sekä Anun ja Ellan kanssa. Kuusi koiraa mahtui kaksikerroksiseen mökkiin hyvin eikä yöllä tarvinnut herätä ääniin.

Perjantai sujui lenkkeillessä, agilityrataa rakentaessa sekä paikkaan tutustuessa. Illalla meille pidettiin infotuokio saunaosastolla, joka oli meille varattuna koko viikonlopun. Samalla kaikki esittäytyivät toisilleen.

Lauantai alkoi aamupalalla, jonka jälkeen Capon Sanna piti meille luennon koiran koulutuksesta. Meillä oli Mikon kanssa sen jälkeen agilitya Petterin ohjauksessa.

Lauantain ratapiirustuksesta ei tietoa, se katosi Vuodatuksesta muiden kuvien kanssa enkä sitä enää löydä. Ekasta agilitykerrasta ei kai ole pahemmin mitään sanottavaa (en oikein mitään muistakaan). Kovin hyvin ei mennyt, sillä Mikoa tuntui kiinnostavan enemmän kentän ja sen reunojen hajut. Oman osansa hajuihin toi meitä ennen kentällä ollut juoksuinen narttu. Ihan ok suorituksia saatiin kuitenkin loppuun. Rataa menimme pätkissä.

Miko sai levätä muutaman tunnin ennen kuin meillä oli rallytoko. Meitä oli kouluttamassa Antonia, joka ei ollut kooikerväkeä. Rallytoko oli mielenkiintoista ja Mikon kanssa meni ruohokentästä huolimatta hyvin. Harmittavasti meillä oli vain niin vähän aikaa, ettei ehditty mennä kuin yksi alokasluokan rata. Tätä lajia voisi alkaa harjoittelemaan enemmänkin.

Rallytokosta suuntasin päärakennuksessa pidettyyn Suomen Kooikerhondje ry:n ylimääräiseen kokoukseen. Kokouksen jälkeen keräännyimme saunaosastolle, jossa Liisa Kotisalo ryhtyi ottamaan kooikereista verinäytteitä Hannes Lohelle ja Taina S. apujoukkojen kanssa salaatintekoon. Jonkin aikaa toimin Liisan avustajana ja tehtävänä oli tarkistaa, että koiran sirunumerot täsmäävät, numeroida lomake ja veriputkilo samalla numerolla sekä sulkea putkilo ja käännellä sitä hetki. Onneksi ei ole tarvinnut olla Mikon verinäytteenotossa mukana, pari koiraa reagoi näytteenottamiseen aika voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan 18 kooikeria antoi näytteen, hienoa! Kooikereista oli heinäkuun alkuun mennessä annettu 125 näytettä, joten kivasti tulee lisää.

Saunaosaston edustalle tuotiin jokainen meidän käytössä olleen mökin grilli. Siinä grillailtiin makkaraa, lihaa ja kasviksia sekä syötiin salaattia, keksiä ja pullaa. Ilta sujui mukavassa seurassa syöden.

Sunnuntaina meillä oli vielä agilitya ennen lounasta. Tällä kertaa meni paremmin. Rata alla.

Tein Mikon kanssa rataa kahdessa osassa. Ensin tein esteitä 1-8, mutta esteen 7 jätin välistä, sillä muurilta olisi tullut meille liian vaikea keppikulma. Jouduin lopulta lyhentämään ensimmäisen osan esteisiin 1-6, sillä Miko tuli hypyltä 6 liian kovaa kepeille eikä niiden aloitus olisi siksi onnistunut. Toisaalta en hypyn jälkeen kertonut mitä seuraavaksi tehdään, joten siksi Miko juoksi keppien ohi, mutta tiesin myös sen, ettei keppien huutaminen olisi auttanut kun kepit on tähän mennessä aloitettu aina niiden vierestä. Toisessa osassa tein esteitä 8-15. Muuten pätkä meni hyvin, mutta putkessa Miko kääntyi pari kertaa ympäri kun ilmeisesti liian aikaisin/väärässä paikassa aloin sitä huudella.

Kun tuli meidän vuoro toistamiseen, pyysin Leevin Tainaa kuvaamaan meidän suoritukset. Teimme nyt vain esteitä 8-15. Ensimmäisellä kerralla Miko meinasi nostaa koipea putkessa 9. Kun näin Mikon pysähtyvän, tuuppasin Mikoa vähän takapuolesta, sillä en osaa karjaista niin, että Miko lopettaisi. Videolla näkyy miten Miko sen jälkeen hypähtää putkesta ulos, mutta en sitä videota pistä näkyville kun esteet 14-15 ei mennyt ihan putkeen. Toinen kerta oli parempi ja siitä video täällä. Mikolla on näköjään vähän tapana hauskuuttaa katsojia... Mutta eipä se mitään, pääasia että Mikolla on hauskaa :)

Kepit meni lähes joka kerralla ihan nappiin! Kerran kävi niin, että Miko tuli liian aikaisin ulos, koska heitin pallon liian aikaisin ja kerran se lopetti jostain muusta syystä kesken. Muuten Miko pujotteli hienosti ja ilman käsiapua! Missä poika on oikein käynyt harjoittelemassa?? Petteri meinasi, että vauhtia tarvitsisi lisää kun Mikon pujottelu näytti vähän laiskalta ja sanoi myös, että kauempaa voisi alkaa lähettämään kepeille. Sanoin, ettei Miko vielä niin taitava ole kun nyt se vasta meni ensimmäisen kerran ilman, että vähän kädellä ohjaan. Vauhtia en vielä halua lisää, koska pujottelu ei ole vielä tarpeeksi varmaa ja vauhti vain lisäisi virheitä. Ehkä kepeille lähetystä voi tämän vuoden puolella alkaa treenailla, mutta ei vielä. Mikolla oli vauhtia muuten ihan kivasti ja siitä tulikin palautetta. Miko haki tosi kivasti esteille ja olin ihan yllättynyt, että Miko juoksi niin määrätietoisesti hypyltä 12 suoraan muurille ja putkeen. Sunnuntain agit meni oikein kivasti.

Lounaan jälkeen Tiina V-M ja Mari Isotupa pitivät loppuhuipennuksen, joka oli kananmunan kantoa lusikalla. Muodostimme viisi neljän koirakon joukkuetta. Jokaisen joukkueen kaikkien jäsenten piti vuorotellen kiertää n. 10m päässä oleva ämpäri pitämällä lusikkaa, jossa oli kananmuna, samassa kädessä kuin koiran hihnaa. Meidän joukkueessa oli myös Loki, Tessa ja Tellu. Tessa ja Marko aloittivat hienolla suorituksella ja samaa jatkoivat Taina ja Loki. Mikon pistäminen oikeaan käteen ei ehkä ollut paras idea kun Mikolle on helpompi kulkea vasemmalla puolella. Pääsimme ämpärille asti, mutta paluumatkalla Miko nykäisi sivulle niin, että muna putosi. Hain uuden munan, jonka kanssa pääsimme perille. Tellun kanssa meni pari munaa rikki. Voitto ei tullut meidän joukkueelle:)

Oli tosi kiva viikonloppu ja oli aivan ihana nähdä niin monta kooikeria! Paikalla kävi jopa 42 punavalkoista. Osa porukasta oli Marttisen lomasaarella kaksi yötä, osa yhden yön ja osa kävi paikalla vain lauantaina. Tässä vielä luettelo kaikista Virroilla vierailleista kooikereista (linkin takaa löytyy kuva ko. koirasta): Leevi (Oorbellen Joaquin), Miko (Estaika's Deliverance), Tessa (Oakmeadow Cool Champagne), Retu (Frisian Gem Bastens Berthus), Tuffe (Oakmeadow Simply Perfect), Ella (Oakmeadow Silky Lady), Tellu (Aniella), Indy (Lucky Nana's Marco Polo), Capo (Huvi-Tuulen Don Quihotte), Loki (Harm v.d. Schoonheden), Jana (Bullbenz Kooi Qera Sade), Remus (Lucky Nana's Egregio Optimus), Zito (Cavalriina's Zito Zombrero), pikku-Nero (Oorbellen Kiefer), Maru (Wishdecoy Ruth Olivia), Viivi (Wishdecoy Olivia Nikita), Neppe (Lucky Nana's Xmas Extra Nice), Kelmi (Milfeddyg Innemend Elaika), Lempi (Milfeddyg Elaika Bianca), Etta (Frisian Gem Bastens Beatrix), Vili (Nordkooik's Lord Willy v.d. Bas), Bitti (Wishdecoy Phantom Nicole), Olli (Bullbenz Kooi Olly Sade), iso-Nero (Estaika's Kulkurinvalssi), Fero (Lucky Nana's Ferra Fioraano), Opri (Golden-Fox Sindarella), Oona (Lucky Nana's Belladonna), Omar (Lucky Nana's Alfa Roomeo), Orson (Oorbellen Kurt), Kaisa (Maricosan's Penna Orion?), Mandy (Maricosan's Quintus Orion), Peter (Cirtap's Unique Peter van Unika-K), Sally (Wishdecoy Geri Claudia), Akira (Featherfox Akira Fidomido), Huugo (Simi), Kiia (Mariconsan's R. Orion?), Orry (Maricosan's Orion Duenna), Rosa (Maricosan's Rosea Orion), Enna (Callitris Duenna Flame), Uki (Muskettikoiran Unihiekka), Kavi (Wishdecoy Gavin Claudia) ja Lotta (Wishdecoy Nikita Claudia). Huh, mikä määrä koiria :) Toivottavasti kaikki viralliset nimet meni oikein kun vetäsin ne päästä. Mulla on aika hyvä nimimuisti ja oon just eilen noita nimiä kirjoittanut kuviin. Kuvat löytyy täältä. Harmittavasti vasta kotona tuli huomattua, ettei kaikista koirista tullut yksittäiskuvaa ja osasta kuvat oli huonoja. Koko porukasta (ainakin melkein) otettiin yhteiskuva. Annoin Mikon Tellun omistajille kun itse toimin kuvaajana. Joillekin koirille taisi niin lähellä oleminen olla hieman vaikeaa ja lopuksi yksi uros ärähti niin, että Miko taisi sitä säikähtää. Miko oli vetäytynyt taaksepäin ja samalla vetänyt päänsä puolikuristavasta pannasta. Miko onneksi juoksi suoraan luokseni ja Tellun emäntä tuli hakemaan pojan takaisin. Mikolla oli niin kova veto pois paikasta, jossa se oli ärähdystä säikähtänyt, että lähti vetämään niin kovaa eteenpäin, ettei Tellun emäntä voinut kuin tulla perässä. Siihen oli hyvä lopettaa kuvaussessio. Piti vähän myöhemmin kysyä, että eikö Mikolla olekin voimaa ;)


Osallistuneista koohoista pitää erikseen mainita Tellu, kaikki ihanat pennut eli Nero, Orson ja Akira sekä Enna. Tellu oli oikein valloittava tapaus ja tyttöön taisi Mikon lisäksi ihastua aika moni muukin uros. Pennut nyt vaan on aina ihania. Enna piti nostaa esille siksi, että vanha rouva löytyy Mikon sukutaulusta 4. polvesta! Enna on siis Mikon äidin äidin isän äiti.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille ja koirille onnistuneista kesäpäivistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti