sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Rio tuuraa ja tutustuu



Pieni peti on Mikon lemppari

Tiistaina Miko oli jo kovin reipas, joten kipulääkkeet selkeästi tehosivat. Keskiviikosta lähtien Miko on ollut entistä enemmän oma itsensä. Kotiin tullessa Miko on yrittänyt nousta vasten tervehtimään, mutta aika nopeasti se on laskeutunut takaisin maahan. Eli varmasti vielä kuitenkin joidenkin asioiden tekeminen tuntuu ikävältä. Miko on myös ulkona harrastanut puolipiehtarointia, jota se tekee paljon talvella eli hinkkaa etuosaa maahan. Mikolta on pääsy sänkyyn estetty päivän aikana, mutta yön esteet ovat poissa. Illalla/aamulla Miko on pari kertaa käyttänyt esteettömyyttä hyväkseen ja hypännyt sänkyyn. Sekään ei varmaan ole tuntunut mukavalta, koska Miko ei ole ihan heti uudestaan sitä tehnyt. Yöt se on viettänyt tyytyväisesti lattialla. Jospa tästä seuraisi sellainen toivottava muutos tai siis paluu entiseen, että Miko viihtyisi yöllä enemmän omassa petissä, Rion tulon jälkeen se kun  on nukkunut vain sängyssä. Mikolle on pitänyt keksiä aktivointia, joten se on mm. saanut ruokaansa Kongista, pelannut pelejä ja pyöritellyt aktivointipalloa/-pyramidia. Ruuan ollessa kysymyksessä Miko tahtoo käyttää isomman oikeutta, joten en voi jättää poikia aktivointilelujen pariin ja katsoa vaikka itse telkkaria, vaan minun pitää istua matolla poikien välissä ja pitää huoli, että Rio saa rauhassa puuhailla oman lelun kanssa. Rio kyllä luopuu omastaan, jos Miko ryntää paikalle, mutta Miko on välillä turvautunut myös ärähdykseen.

Tällä viikolla loppui viimeisetkin Rion kasvattajalta saamat nappulat. Pitkään se 13 kg riitti. Seuraavana oli tarkoitus aloittaa RC:n palkintonappulat, mutta kävinkin ostamassa Barking Heads pentunappulaa ja lahjoitan RC:t eteenpäin. Riolla välillä tulee töhnää korviin ja Royal Canin on aiheuttanut monille koirille korvien töhnimistä. Siksi en edes halua kokeilla sitä. BH-nappulat maistuu hieman paremmin, mutta selkeästi Rio mieluummin näkee vaivaa nappuloiden eteen kuin syö ne suoraan kupista. Siksi otan nappuloita mukaan lenkille, käytän niitä palkkana naksutellessa ja pistän niitä aktivointipalloon. Toinen Rion ruokahalua parantava asia on Miko, joka alkoi syödä Rion kuppiin jättämiä nappuloita. Minun pitää olla paikalla, jotta Miko ei saa ylimääräistä ruoka-annosta. Nyt on aika usein käynyt niin, että Rio syö ja samalla Miko seisoo sen takana painostamassa. Yleensä käsken Mikon pois, että Riolla on ruokarauha.

Tiistaina aamulenkillä kohtasin Rion kanssa corgitytön, joka on Mikon ihastus. Aikaisemmin tapasimme usein aamulenkillä, mutta Rion tultua taloon aamurytmi muuttui ja siksi olemme tavanneet paljon harvemmin. Ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun he tulivat vastaan niin, että minulla oli Rio mukana, vaikka he asuvat viereisessä talonyhtiössä :) En ehtinyt nähdä corgia ennen kuin se oli jo Rion luona. Ehdin jo säikähtää miten Rio reagoi, sillä liian lähelle tulevat tuntemattomat koirat saavat yleensä rähinät. Rio haisteli uteliaana ja kohta koirilla oli painit menossa. Olin tosi iloinen, että Rio otti uuden koiran noin hyvin vastaan. Rio olisi mielellään leikkinyt pidempään ja jäi vikisemään corgin perään. Pojat siis tykkäävät samasta tytöstä :) Tapasimme heidät Rion kanssa aamulenkillä myös muina arkiaamuina tällä viikolla. Rio tapasi myös keskiviikkona uuden koiratuttavuuden, kooikeri Hilaryn. Kaisa ja Hilary tulivat tuomaan näyttelyarvosteluja ja samalla Rio pääsi heitä tervehtimään. Nämä kun vähän tahtovat olla roturasisteja, niin Rio oli heti Hilarysta kiinnostunut. Hilary ei hihnassa ihan kauheasti Riosta innostunut, mutta ehkä ne pääsevät joskus vapaana tutustumaan.

Torstaina Rio kävi tuuraamassa Mikoa Nose Work -treeneissä. Vaikka tila oli tuttu pentukurssilta, niin Rio oli alkuun kovin jännittynyt. Se on hyvä juttu, että jokaisella koiralla on oma tila sermeillä erotettuna, mutta Rioa epäilytti äänet, joiden aiheuttajaa se ei nähnyt ja se pariin kertaan haukkui sermeille. Koirat kävivät tekemässä harjoitukset edessä niin, että muut näkivät suoritusvuorossa olevan koiran. Riolle oli liikaa nähdä oman suorituksen aikana havannatyttö, jolle se pisti muutamat rähinät pystyyn. Hävetti sen verran, että toivottavasti Rion ei tarvitse enempää Mikoa tuurata. Loppua kohden Rio oli jo rennompi eikä toisen koiran näkeminen saanut sitä enää reagoimaan. Ensin Rio kävi haistelemassa laatikkoa, jonka yhdessä kulmassa oli eukalyptuksen hajuinen huopatarra. Sitten laatikkoja oli kaksi, joista toisessa ei ollut hajua. Laatikoiden järjestystä ja suuntaan välillä muutettiin. Tosi hyvin Rio alkoi haistella oikeaa kohtaa, vaikka alkuun naksuttelin vain siitä, että se pisti pään laatikkoon. Välillä Rio jäi tuijottamaan minua eikä tainnut tietää, mitä olisi pitänyt tehdä, mutta hetken päästä se taas jatkoi yrittämistä. Viimeisenä tarra pistettiin muovikartioon, jossa oli reikiä. Pariin kertaa Rio haisteli ihan sen reiän kohdalta, jonka vieressä (sisäpuolella) tarra oli. Kotiin tultuamme Rio veti kauheat hepulit lelun kanssa. Onneksi Rio ei ole se, joka pitää pitää levossa...

Tänään sunnuntaina Rio kävi hyppytekniikkatreeneissä tuuraamassa Mikoa. Teimme ensin putkea. Riolla oli kovasti virtaa, joten se kävi juoksemassa muutaman kerran putken läpi ihan omatoimisestikin. Ja vauhtia oli runsaasti. Saara lisäsi välillä vähän mutkaa putken alkuosaan. Palkkasin Rion lopuksi lelulla, jonka kanssa se juoksenteli hallissa eikä ihan heti luopunut lelusta. Ei pitäisi päästää lelusta irti tai sitten pitäisi olla toinen yhtä kiva lelu mukana. Harjoittelimme myös kuolleelle palkalle menoa. Lopuksi teimme taas käsittelytreeniä. Saaran kanssa sujuu jo hyvin ja hampaatkin saatiin katsottua. Meidän jälkeen halliin tuli nuori pentu. Kokoa pennulla oli jo lähes yhtä paljon kuin Riolla, mutta ikää paljon vähemmän. Rioa olisi kovasti kiinnostanut leikkiä pennun kanssa, mutta innokas Rio taisi olla vähän jännittävä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti