Lisää agilitya

Saara ja Huugo eivät päässeet sunnuntain hyppytekniikkatreeneihin. Päätin sitten treenata agilitya hyppytekniikan sijasta, sillä jonkun aikaa olen miettinyt josko varaisi jostain meille tunnin omatoimitreenejä varten. Puolituntinen riitti meidän treeneihin oikein hyvin, vaikka ajasta vähän yli puolet meni radanrakennukseen. Harjoitukseksi löysin Saviojan ykkösten radan. Aluksi meinasin tehdä vain osan radasta, mutta rata vaikutti sen verran yksinkertaiselta, että tehtiin se kokonaan. Hallissa ei ollut tilaa koko radalle, joten keinu (olisin sen muutenkin korvannut jollain muulla esteellä) ja kaksi viimeistä hyppyä jäi pois. Lisäksi estevälit olivat melko lyhyitä. Kävin rataa useamman kerran läpi mielessä ja rataantutustumisen tein vain kerran. En muistanut joka putken kohdalla mihin päähän koira olisi pitänyt ohjata, mutta ei sen niin väliä :) Rimat olivat 40 cm.

http://www.hskh.net/Agility/Ratoja/20061029_1lk.jpg

Ensimmäinen kerta meni oikein hyvin. Kepit osana rataa vähän jännitti, mutta hyvin Miko löysi oikeaan keppiväliin. Valssi hypyn 12 jälkeen oli suunnittelematon eikä se ensimmäisellä kerralla ihan toiminut. Samoin ohjauskuvio 14 A:n jälkeen oli suunnittelematon, mutta toimi. Toisella kerralla Miko meni oikeaan keppiväliin, mutta teki liian ison kaarroksen, jolloin yksi keppi jäi välistä ja siten koko pujottelu meni sitten väärältä puolelta. Meinasin puuttua, mutta onneksi en sitä tehnyt. Pääasia kuitenkin, että Mikolla on hauskaa ja se luulee tekevänsä oikein :) Hypyn 12 Miko kiersi (taisin pyörähtää liian kaukana esteestä), mutta valssi muuten onnistui. Kolmannella kerralla Miko taisi hypätä kontaktin yli 3 A:lla. Kepit meni hienosti, putkessa 11 Miko kääntyi ympäri. Kolme kertaa sai riittää, jotta yhtään huonoa suoritusta ei tulisi. A:lle meinasin pistää kosketusalustan, mutta koska se mentiin molempiin suuntiin, niin jätin kosketusalustan pois. Kontaktit mentiin siten ilman pysähdystä, epäjohdonmukaista siis. Joku sanoi (Kaisa P.?), ettei Mikon kanssa kannattaisi tehdä pysäytystä, sillä siihen menee sekunteja, joita meillä ei ole varaa tuhlailla. En vain tiedä miten kontaktit sitten opettaisi kun juoksukontakteja en osaa opettaa ja Miko herkästi hyppää kontaktien yli. Ehkä me jatketaan 2on2off kontakteja, mutta niin että matka kuitenkin jatkuu lähes saman tien. Loppuun tehtiin vielä kaksi toistoa keppejä. Miko meni sinne putken päähän, johon vartalo osoitti eikä sinne minne kädellä yritin näyttää. Tällaiset asiat pitäisi muistaa ottaa huomioon... Itse aiheutin sen, että Miko meni toiseen keppiväliin. Toisella kerralla kepit meni paremmin, mutta Miko lopetti pujottelun liian aikaisin. Saara joskus mainitsi, ettei Mikoa kauheasti tarvitsisi ohjata oikeaan keppiväliin, kyllä se sinne löytää. Jospa muistaisin sen ensi kerralla.

Lähtiessä joku pamautteli muutaman raketin, joten Miko ei ollut innokas lähtemään kohti kotia (eli paukkujen suuntaan). Kun en poikaa väkisinkään halunnut perässä vetää, niin kannoin sitä hetken aikaa. Sen jälkeen Miko kyllä käveli ihan itse, mutta vasta kotimatkan loppupuolella häntä nousi takaisin normaaliin korkeuteen.

Ensi viikolla meillä olisi mahdollisuus päästä tuuraamaan toisen seuran treeneihin, mutta mietin vielä vaikkei se mitään meille kustantaisi. Ruuhkabussilla Veikkolaan matkustaminen kun ei kuulosta niin hyvältä...