Pääsiäistreenit

Viime perjantain treenit jäivät välistä töiden ja opiskelun vuoksi, mutta tänään (perjantaina) taas jatkoimme tutulla kaavalla: hyppytekniikka ja keppejä. Hyppytekniikkatreeninä oli taas set point ja tasaokseri, jota nostettiin 30 cm:stä 50 cm:iin. Keppejä oli pitkästä aikaa 12 ja se hieman hämmensi Mikoa, kun niin pitkän aikaa on tehty vaan kuutta keppiä. Lähetin Mikon tekemään keppejä itsenäisesti, mutta olisi pitänyt olla ensin mukana. Kepit sujui paremmin kun kuljin vierellä, mutta muutaman toiston jälkeen itsenäinenkin pujottelu onnistui. Vauhtia ei ollut samalla tavalla kuin kuudella kepillä. Ehkä palaamme vielä hetkeksi kuuteen keppiin tai sitten täytyy vaihtaa taktiikkaa. Tällä samalla kaavalla menemme varmaan talvitreenien loppuun asti, koska talvikauden aikana ei muutaman viikon taukoja lukuun ottamatta ole ollut taukoa agilitysta. Ennen kesätreenien alkua olisi yhdet epikset tiedossa, joten vähän kai täytyy rataakin treeneissä tehdä, mutta hoidetaan Miko ensin fyssarilla kuntoon.

Kotimatkalla meitä vastaan tuli ranskanbulldoggiuros, joka pysähtyi tuijottelemaan. Miko ei suostunut enää liikkumaan, kun olin lähempänä. Miko pisti niin kovasti vastaan, etten viitsinyt vetää sitä väkisinkään perässä, joten Miko sai jäädä maahan makaamaan. Normaalisti en halua, että Miko pysähtyy katsomaan vastaan tulevaa koiraa, mutta ajattelin, että ehkä näin ohitus sujuu paremmin. Miko jostain syystä reagoi melko voimakkaasti lyttykuonoisiin koiriin, joten niiden ohitus on vaikeinta. Ranskis tuijotti Mikoa intensiivisesti isoilla pyöreillä silmillään ja Miko makasi maassa häntää heiluttaen ja vaikutti kiinnostuneelta. Jostain syystä Miko on välillä kiinnostunut toisista uroksista ja käyttäytyy niin kuin toinen olisi tyttö. Sitten jos Miko pääsee nenäkkäin uroksen kanssa, niin tulee rähinä. Ihan kuin Miko vasta sitten tajuaisi, että toinen olikin poika. Ranskis tuli vähitellen lähemmäksi, joten sanoin ulkoiluttajalle, ettei Miko välttämättä tykkää. Ihan kuin hän olisi kuullut minun sanovan "tulkaa vaan tervehtimään", sillä kohta ranskis olikin Mikon kanssa nenäkkäin. Onneksi huomasin Mikon kehonkielestä vetäistä Mikon pois juuri ennen kuin rähinä alkoi. Vähän ärsytti, kun nainen ei vaan voinut mennä ohi, mutta olisin itsekin voinut sanoa, että älkää tulko lähelle. Mikon elekielikin viesti ihan jotain muuta. Pitäisi jatkossa tilanteissa, joissa Miko jähmettyy, kiertää metsän kautta, jos vaan mahdollista. Mitenköhän saisin otettua itseäni niskasta kiinni ja hoitamaan ohitukset kuntoon...

Olen ihan unohtanut mainita, että ilmoitin Mikon mukaan kooikereiden vuoden 2013 näyttelykoirakisaan, sillä vuosi 2013 oli näyttelyrintamalla erinomainen. Kilpailuun sai ilmoittaa max 5 PU-sijoitusta ja juuri sen verran sijoituksia Mikolla oli. Ekstrapisteitä ei juuri tullut, sillä Mikon menestys tuli niissä näyttelyissä, joissa kilpakumppaneita ei kauheasti ollut. Siitä huolimatta Miko sijoittui jaetulle 4. sijalle! Se oli varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Miko kisasi vuoden näyttelykoiran tittelistä :)

Perinteiseen tapaan lomailen pääsiäisen aikaan eli ensi viikon olen lomalla!

Mätsärimenestystä

Kävimme tänään vuoden ensimmäisessä match showssa, joka järjestettiin Munkkiniemessä. Tälle päivälle oli luvattu sadetta ja aamusta lähtien vettä on tullut. Mielelläni olisin jäänyt kotiin, mutta näyttely lähestyy ja edellisestä on jo lähes 8 kk, joten lähdettiin palauttelemaan näyttelytouhuja mieleen. Käsittelyharjoitukset eivät muutenkaan ole koskaan pahasta, kun on tällaisesta pidättyväisestä koirasta kyse. Matkustimme pitkästä aikaa ratikassa, joka oli Mikosta hieman jännittävää. Yhtä nätisti Miko ratikassa matkusti kuin muissakin kulkuneuvoissa, mutta ei se ihan rento ollut. Mätsäriin osallistuivat myös Taina ja Loki. Kiva, että oli seuraa.

Sateinen sää ei ollut houkutellut kovinkaan montaa osallistujaa, joten mätsäri sujui mukavan ripeästi. Mikolla oli parina jokin vinttikoira. Arvelin vinttikoiran juoksevan sen verran meitä reippaammin, että ehdotin heidän menevän edellä. Vinttikoira oli tyttö, joten Miko liikkui ihan kivasti sen perässä ;) Normaalisti Miko saattaa olla hieman perässä vedettävä, mutta nyt Miko meni välillä edellä. Olen tyytyväinen liikkumiseen. Kopeloinnit menivät hyvin, mutta yksittäiset liikkeet edestakaisin eivät olleet yhtä hyvät kuin yhteiskierroksella. Meille sininen nauha. Sinisten kehässä Mikon sijoitus oli 2. ja palkinnot olivat hyvät! Pokaalin ja ruusukkeen lisäksi saimme isojen koirien nappuloita ja retkituolin. Retkituolin hankkimista olen välillä suunnittelut, joten se tuli tarpeeseen. Ilmoittautumisen yhteydessä saimme vielä näytepussin RC ruokaa, isojen koirien sekin. Ei ehkä kannattaisi mainita, mutta isojen koirien sinisten kehässä osallistujia oli huimat 3... Mutta sijoitus on aina sijoitus ja hei, ei me oltu viimeisiä ;) Meidän molemmat mätsärien SIN2 sijoitukset ovat tulleet sateisina päivinä, kun osallistujia on ollut vähän, mutta ei se haittaa, jotain muuta me mätsäreistä kuitenkin haetaan :) Taina ystävällisesti heitti meidät kotiin, joten ei tarvinnut palkintojen ja märän koiran kanssa lähteä julkisilla seikkailemaan.

13.4.2014 Match show Munkkiniemi SIN2

FCI listaa nykyään vahvistetut CACIBit nettisivuillaan (Suomen Kennelliiton uutinen täällä), joten kävin katsomassa joko Mikon kesän CACIBit siellä näkyvät. Siellähän ne olivat ja tulostin Mikon sertifikaatit, kun FCI ei niitä enää postita. Oletin, ettei Kennelliitoltakaan tulee enää postia, kun CACIBit on vahvistettu, joten olin iloisesti yllättynyt, kun sain tällä viikolla Kennelliitolta kaksi kirjettä. Molemmissa oli CACIBien vahvistukset ja Mustin ja Mirrin lahjakortit. Kiva saada ruusukkeiden ja pokaalien lisäksi jotain rahanarvoistakin (tiedän kyllä, että pokaalin tilalla on usein mahdollisuus ottaa lahjakortti, mutta kyllähän minä sen pokaalin haluan ;) )

Treenejä kahdelta viikolta

Viime perjantain treeneissä oli tarkoituksena tehdä jälleen hyppytekniikka ja keppejä, mutta aikaa riitti vain hyppytekniikkaan. Ensimmäisenä harjoituksena oli set point, jonka varmaan ensimmäistä kertaa rakensin ilman sianselkää. Toisena harjoituksena oli tasaokseri, jonka korkeutta nostettiin 5 cm joka kerran jälkeen. Aloituskorkeus oli joko 30 tai 35 ja ylin korkeus 50 cm, jonka jälkeen vielä rimoja laskettiin 10 cm kerralla takaisin 30 cm:iin. Miko jopa pysyi ponnarin takana, joten pystyin itsekin katsomaan sivusta, miten Miko hyppää. Hypyt menivät hyvin, mutta laskettaessa 40 cm:iin Miko ensin kiersi okserin. Vierailevan treenaajan kommentit Mikon hypyistä oli, että hyvin se arvioi korkeutta.

Tänään treeneissä oli samat suunnitelmat eli hyppytekniikkaa ja keppejä. Hyppytekniikkana myös samat kuin viimeksi eli set point ja tasaokseri. Set pointissa ei mitään sen kummempaa. Tasaokseri aloitettiin 35 cm ja viiden senttimetrin välein rimoja nostettiin 55 cm:iin asti. 55 cm tuotti alkuun vaikeuksia eli Miko kiersi hypyn. Vauhdin kanssa rimat ylittyivät. Muutamien yritysten jälkeen Miko onnistui tekniikkaharjoituksen mukaisesti. Luulen, että hyppyhaluttomuus johtuu Mikon epävarmuudesta. Mikohan ei ole kovin itsevarma hyppääjä ja luulen, että varsinkin nyt kun on ollut taukoa korkeista rimoista, niin korkea hyppy ilman vauhtia saa Mikon epäilemään omia kykyjään. Kohtapuolin alkaa olla aika käydä taas fyssarin luona, joten voihan jumistakin olla kyse. Kevyesti Miko kuitenkin hyppii meidän 60 cm korkeaan sänkyyn.

Keppejä oli jälleen 6, mutta namikippo sai jäädä pois. Lähtö viistosti keppien oikealta puolelta sujui hyvin, mutta vasen puoli tuotti hankaluuksia. Syynä oli liian lähellä oleva rengas, jota Miko luuli suoritettavaksi esteeksi. Renkaan siirtäminen auttoi ja sitten vasemmalta puolelta tulikin tosi hieno pujottelu! Pienestä kulmasta Miko hakee kepit jo hyvin ja hienosti sujui myös itsenäinen pujottelu.

Agilitytreenien sijaan olisin voinut käydä katsomassa oikein kivalta vaikuttavaa rivitalon päätyasuntoa. Neliöitä oli sopivasti ja moni muukin vaatimus täyttyi, mutta parasta oli mukavankokoinen oma piha. Ainoa huono puoli oli sijainti ja sijainti oli niin epäsopiva, että pakko oli jättää tämä hyvä mahdollisuus välistä. Itäisestä Itä-Helsingistä ei pääse oikein minnekään yhdellä kulkuvälineellä, vaan vaihtoja on aina vähintään yksi tai kaksi. Kun kaikki kulkeminen on julkisten varassa, niin yhteyksien täytyy olla paremmat. Enkä muutenkaan halua Itä-Helsinkiin. Onneksi meillä on aikaa odottaa sopivaa asuntoa. Tosin vaikka uutta asuntoa olen katsonut vasta viikon ajan, niin kyllä sen sopivan löytyminen vaikuttaa aika mahdottomalta tehtävältä. Perjantain aikana olen saanut sähköpostiini 16 (!) ilmoitusta tulevista asuntonäytöistä eikä mikään miellyttänyt niin, että lähtisin katsomaan. Erityisesti sijainti on ratkaiseva asia, mutta kaikenlaisia muitakin toiveita/vaatimuksia on...

Perjantain treeniä

Aloitimme perjantain agilitytreenit hyppytekniikalla. Ensin perussarjaa. Ensimmäiset toistot aloitettiin ponnarin takaa ja seuraavat muutaman metrin päästä ponnarista. Kun lähtö oli kauempaa, Miko kiersi ponnarin. Sen siirtäminen kauemmaksi ensimmäisestä hypystä ei auttanut. Toisena harjoituksena oli korkeuden arviointi. Huhtikuussa alkaa episkausi, joten täytyy alkaa nostamaan rimoja. Viimeisen riman korkeudet olivat 35-40-45-50-40-35. Ensimmäisellä toistolla Miko joutui korjaamaan askeleitaan viimeisessä välissä. Se varmaan luuli tekevänsä edelleen perussarjaa. 40 ja 45 cm meni hyvin. 50 cm hypyn Miko kiersi joka toistolla. Testasin siksi onnistuuko hyppääminen ilman matalampia hyppyjä. Ongelmaa ei ollut, joten kiertämisen syy oli ehkä liian hidas vauhti. Tai epävarmuus. Olisi pitänyt tehdä enemmän hyppytekniikka talven aikana, mutta jotenkin se pääsi unohtumaan. Lopuksi vielä rimojen lasku. 40 cm:ssä oli haparointia, 35 cm ok.

Treenien lopuksi Miko pääsi vielä pujottelemaan kuutta keppiä. Kuusi keppiä on tuonut lisää vauhtia pujotteluun ja hieman itsenäisyyttä keppien aloitukseen. Ehkäpä ensi kerralla voisi luopua namikiposta.

Lauantaina oli Suomen Kooikerhondje ry:n vuosikokous. Hallituksen varajäsenen paikka vaihtui hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja minusta tuli myös tokovastaava :) Ja olenhan jo ennestään julkaisuvastaava ja toinen näyttelyvastaava... Kokouspaikan ohi käveli kooiker ja sehän sai kokousväen ryntäämään ikkunaan :)

Kuulumisia ja suunnitelmia

Luminenä lauantaiaamuna

Perjantain agilitytreenit aloitimme parin hypyn ja putken radanpätkällä. Kolme mutkaputkea peräkkäin meni hyvin. Kahta toistoa enempää en viitsinyt tehdä vaan siirryimme takaakierron harjoitteluun yhdellä hypyllä. Tauon jälkeen jatkoimme keppitreeniä vielä kuudella kepillä. Videotakin on, mutta en ole sitä vielä katsonut. Teimme myös kontaktiharjoittelua A:lla ja lopuksi vielä lisää takaakierron harjoittelua sekä saksalaisia.

Lauantaiaamuna ikkunasta näkyi ihan erilaiset maisemat. Perjantain aurinkoinen kevätpäivä oli muisto vain. Lunta oli satanut runsaasti ja satoi edelleen. Miko on nauttinut lumesta ja joka ulkoilukerralla piehtaroinut lumessa (jää kelpaa myös) vähintään kerran. Vaikka lunta ja pakkasta toivoin, niin tässä vaiheessa vuotta kevät saisi jo tulla. Mutta täytyy myöntää, että aurinkoisina päivinä lenkkeillessä metsän hohtavan valkoisessa lumessa, ei ole kevättä tullut ikävä :)

Maanantaina

Lähiaikoina pitäisi tulla tietoa kesän agility- ja tokotreeneistä. Olen käynyt hakemassa motivaatiota kotona treenaamiseen tutkimalla koekalenteria toko- ja rally-tokokokeiden osalta. Syksylle on tarkoitus ottaa tavoitteeksi yksi tokokoe ja todennäköisesti yritän syksyllä päästä myös rally-tokokokeeseen. Rally-tokossa voisimme kilpailla jo aikaisemminkin, mutta kokeita on aika vähän ja ne järjestetään paikoissa, joihin ei ilman autoa ole asiaa. Saa nähdä miten käy, kun tavoitteena on kolmessa eri lajissa siirtyä möllistä kisaavaksi :) Kaikki on kiinni vain siitä, miten ahkerasti jaksan treenata. Ja minähän olen tosi laiska treenaamaan...

Kesäksi on taas luvassa kaikkea kivaa ja yksi, mitä odotan eniten (koirattomien) ulkomaanmatkojen lisäksi, on mökkiyö Nuuksiossa. Saunomista, uimista, grillausta, hienoja maisemia... ja toivottavasti hyvät ilmat :)

Kooikerit lenkillä

Viime viikonloppuna katsoin ensimmäistä kertaa SAGI:n kisakalenteria meille sopivia kisoja silmällä pitäen. Aikaisemmin olen katsellut kalenterista milloin lähellä on kisoja, joita voisi käydä katsomassa tai missä kisoissa Mikon voisi mittauttaa. Olipas jännää ja alustavasti jo suunnittelin, koska meidän kisaura alkaa :D Kaikki sai alkunsa siitä, kun meillä on suunnitelmissa käydä kesällä vanhalla kotiseudulla Nummelassa (koska mulla on ikävä Nummelan AG:n makkaraperunoita :p ) ja ajattelin, että samaan reissuun voisi yhdistää agikisat, joko viralliset tai epäviralliset. Nummelassa on ykkösten kisat vasta elokuussa, joten toivottavasti sopivaan aikaan sattuisi epikset tai mätsäri. Suunnitelma kisauran alusta on siis alustava ja siihen vaikuttaa se, miten ulkokauden treenit lähtevät sujumaan. Onneksi kisakausi Purinalla alkaa reilun kuukauden päästä, niin pääsee taas katselemaan kisoja.

Perjantaina meillä jäi agilitytreenit välistä, kun en päässyt lähtemään töistä tarpeeksi ajoissa. Onneksi lauantaille oli koiramaista menoa tiedossa. Haltialassa pidettiin iltapäivällä kooikertapaaminen. Koko päivän paistoi ihanasti aurinko, mutta Haltialaa lähestyttäessä pilvisyys ja tuulisuus lisääntyivät. Haltialassa tuuli todella reippaasti. Paikalle ilmaantui 11 kooikeria. Miko pääsi tekemään tuttavuutta Hilaryn kanssa sekä pikkupoikien Robinin ja Rufuksen kanssa. Metsässä oli onneksi suojaa tuulelta, mutta tiet olivat alkuun kuraisia ja syvemmällä metsässä jäisiä. Loppumatkasta pysähdyimme pellolle ottamaan yhteiskuvan ja sitten osa koirista pääsi leikkimään. Pelto vaikutti "sopivalta", mutta se oli melko märkä ja kurainen. Mutta mitä pienistä, koiranomistajat ovat aina varustautuneet sopivasti ;) Innokkaimmat juoksijat, Hilary ja Gimma, olivat kaikkein kuraisimpia. Ensimmäistä kertaa muistin pistää RunKeeperin päälle mittaamaan matkaa. Aikaa kului 1h 40 min ja matkaa kertyi 5,17 km siitä, kun lähdimme parkkipaikalta siihen, kun palasimme sinne takaisin. Oli mukava lenkkeille ja pitää ottaa ensi kuussa uusiksi. Kuvia löytyy täältä.

Robin & Miko

Tuulee!

Alahuuli väpättää, uroksen omistajat tietää tämän...

Lentävät korvat

Miko, Robin & Rufus

Hilary & Miko

Miko & Hilary

Söpö naama

Retu, Tessa, Vili, Cola, Miko, Robin, Rufus, Hilary, Taika, Gimma & Sara

Ulkoilua

Viime sunnuntaina otin kameran mukaan lenkille, kun viime aikoina on tullut kuvattua Mikoa niin vähän. Vaikka lumi onkin jo monesta paikasta sulanut, niin metsästä lunta vielä jonkin verran löytyy.

Tiistaina oli hyvin kaunis keväinen päivä, joten silloin räpsäisin muutaman kännykkäkuvan lähimetsässä. Tuntui ihan huhtikuulta. Vaikka olikin kovin ihana ilma, niin toivoisin silti, että helmikuussa olisi vielä lunta ja pakkasta. Ei varmaan mene enää pitkään ensimmäisen punkkihavaintoon...

Muhkea häntä!

Perjantaina oli agilitytreenit, jotka aloitimme hyppytekniikalla. Set point oli harjoituksena. Toisella kierroksella oli taas keppitreeniä. Jälleen keppejä oli 6 ja Lotta vartioi namikuppia. Mikolla oli katse oli koko ajan tiiviisti kohti namikippoa, joten se, että jäin vähän jälkeen tai otin etäisyyttä keppeihin, ei Mikoa haitannut. Saa nähdä miten käy, kun namikippoa ei enää ole. Meidän viimeisellä vuorolla teimme pari kierrosta putkirallia. Ensin oli suora putki, sitten käännös vasempaan seuraavaan suoraan putkeen, sitten kaksi hyppyä, käännös takaisin päin ja yksi hyppy sekä molemmat putket. Suoraa luukutusta siis ja kivasti Mikolla vielä riitti treenien lopussakin vauhtia. Sellaisen iloisen huomion olen tehnyt tämän vuoden treeneissä, että Mikolla riittää virtaa ja motivaatiota enemmän kuin ennen. Se innostuu pallosta yhtä paljon kuin ulkokentälläkin ja vinguttaa sitä kovasti juostessaan. Miko välillä murahtelee mulle, joka sekin ilahduttaa, koska kierrosten nouseminen on vaan hyvä juttu.

Tänään sunnuntaina ei enää ollutkaan niin keväistä, aamupäivän sateli lunta: