Agilitya ja rally-tokokoulutus

Perjantaina agilitytreeneissä pääosassa oli jälleen kontaktit. Aluksi teimme pientä radanpätkää, joka päättyi puomiin. Puomilla oli ihan kivasti vauhtia. Toisella kerralla teimme puomia yhden hypyn kanssa, jolloin puomin alastulolla oli myös namikuppi. Tällä kertaa vauhti oli mielestäni hitaampi, mutta kontaktit hyviä. Viimeiselle kerralla Miko sai pujotella kuutta keppiä, joiden perässä oli namikuppi. Ensin namikuppi oli siinä suunnassa, johon koira viimeisestä keppivälistä tulee, sillä Miko helposti jättää viimeisen välin pujottelematta. Ensimmäisellä kerralla Miko juoksi suoraan kipolle, mutta sen jälkeen se pujotteli hienosti. Harjoitusta vaikeutettiin niin, että namikuppi siirrettiin samaan linjaan keppien kanssa. Tällöin Miko tahtoi jättää viimeisen välin pujottelematta. Ensimmäisen yrityksen jälkeen Miko muutaman kerran pysähtyi viimeisen keppivälin kohdalle ja se näytti miettivän mitä sen oikein pitäisi tehdä. Pienellä ohjauksella se pujotteli vielä viimeisen välin ja lopulta onnistui kaikki kuusi keppiä. Epävarmuus vaikutti hieman Mikon motivaatioon. Tätä pitää tehdä enemmänkin.

Rally-tokoilua

Lauantaina oli Suomen Kooikerhondje ry:n agility-rally-tokopäivä. Me osallistuimme rally-tokokoulutukseen. Kouluttajana meillä oli Mari ja Ari, joiden opissa me Mikon kanssa ollaan oltu meidän seuran omatoimitreeneissä. Teimme ALO/AVO-luokan rataa, josta me teimme vain ALO-kylttejä. Tokossa meillä on ongelmana se, ettei Mikon vire ja motivaatio pysy riittävänä. Rally-toko on mennyt paremmin, mutta usein ensimmäinen kierros menee haisteluksi. Tällä kertaa jo ensimmäisellä kerralla motivaatio oli hyvä ja liikkeet menivät hyvin, mutta 270 asteen käännöksessä vasemmalle Miko melkein istui ja liikkeestä maahan ei onnistunut ensimmäisellä yrityksellä. Toinen kierros tuli videolle, videosta kiitos Kaisalle! Motivaatio ei ollut ihan yhtä hyvä kuin ensimmäisellä kierroksella, joten kontakti katosi välillä hetkeksi. Jouduimme ottamaan 270 asteen käännöksen pari kertaa uusiksi. Liikettä uusiessa Miko kerran pysähtyi eli ennakoi liikkestä seisomista... Takapään käytössä ko. liikkeessä olisi parantamista, kuten videolta huomaa. Molempiin suorituskertoihin olen tyytyväinen ja kun vielä palkkaamisen saisi jätettyä pois, niin voisi lähteä kisaamaan :) Koulutuksen jälkeen Miko pääsi moikkaamaan ihanaa Robin-pentua (Chriskooi's Robin). Jäin vielä hetkeksi katselemaan seuraavan ryhmän agilitytreenejä. Miko muistaa erityisesti ne ihmiset, joilta se on saanut herkkuja, mm. Sari, jonka Miko näki tänään Vuokkosilla. Sarista Miko meni ihan sekaisin, vaikka häntä Miko ei juuri muuten ole nähnyt kuin kooikerkoulussa.