lauantai 2. kesäkuuta 2012

Agilitya


En päässyt eilen heti agitreenien jälkeen päivittämään blogia, kun DNA:n kaapeliverkon kaapeli oli vaurioitunut siltatyömaan yhteydessä. Ei siksi toiminut netti eikä telkkaristakaan näkynyt mitään. Pääsi kohtuu ajoissa nukkumaan kun tv ja netti on ainoat illan viihdykkeet :D

Perjantain agilityssa oli aiheena jaakotus ja pituus. Pituutta sai treenata omatoimipisteellä, joka oli rata, mutta sitä tehtiin useammassa pätkässä. Tarkoituksena oli pääasiassa pituuden jälkeen oikealle tai vasemmalle kääntyminen.

Kentälle mennessä päästin Mikon tekemään tuttavuutta yhden meidän ryhmässä olevan nartun kanssa. Mietin kyllä, ettei pitäisi päästää, koska siihen liittyy se riski, että Miko lähtee treenien aikana tytön luo. Ja Mikohan ihan ihastui... Rataantutustumisen ja muiden alkujuttujen aikana narttu haukkui kentän reunalla ja Miko haukkui sille. Kamalaa räksytystä koko ajan. Vähän huoletti Mikon keskittymiskyky.

Pituustreenissä kolme ensimmäistä estettä oli hyppy-pituus-hyppy suorassa linjassa. Miko paineli kovaa tämän pätkän ja lähti sitten jotain haistelemaan. Kovalla vauhdilla, nenä maassa Miko sinkoili ympäri kenttää. Kun päästiin jatkamaan, pituuden jälkeen käännyttiin oikealle muutamalle hypylle. Tämä meni hyvin. Seuraavalla kerralla käännyttiin vasemmalle ja se ei mennytkään niin hyvin kun Miko paineli pituudelta suoraan sen tytön luo, jota se pääsi haistelemaan. Ei ollut helppoa saada Mikoa pois tytön luota, mutta kun se onnistui niin poika joutui heti jäähylle. Lähdin rakentamaan viereiselle kentälle hyppytekniikkatreeniä, jossa vierähti tovi, kun perussarjan saaminen suoraan on niin kauhean vaikeaa. Teimme neljä toistoa, jotka kaikki hyviä ja Miko oli tosi hyvin kuulolla ja keskittyi. Oma ärtymys laski siinä hyvin. Ärsytti, kun en voinut luottaa siihen, että tunnen koirani. Mikoa ei siis päästetä tekemään tuttavuutta samassa ryhmässä treenaavien kanssa.

Jaakotustreeni näytti tältä

Kouluttaja kysyi aluksi onko joku tehnyt jaakotusta ennen. Mielestäni olin sitä kokeillut, mutta kun kouluttaja näytti miten se menee, niin ei näyttänytkään tutulta. Menimme Mikon kanssa viimeisinä tekemään tätä tekniikkatreeniä. Ensin tehtiin vaan yksi hyppy, sitten hyppy ja putki, sitten jo kahden putken verran ja lopuksi pari kertaa aloittaen toiselta puolelta (numeroimaton este). Hypyltä 1 aloittaessa ohjattiin koko ajan vasemmalla kädellä ja numeroimattomalta esteeltä oikealla kädellä. Molemmat meni oikein hyvin. Vähänkö oli kiva kuulla, että liikun hyvin! Olin ihan pilvissä sen jälkeen kun ohjaus ei tosiaan oo mulle kovin helppoa. Ajoituksessa oli tosin vielä parantamista. Sain jälleen kuulla, että Miko lukee ohjaustani tosi hyvin. Olen siitä tosi iloinen ja kiva kun sen on sanonut jo pari kouluttajaa. Mikon kanssa olisi siis hyvin tärkeää, että ohjaus on ennakoivaa eli oikein ajoitettu ja rintamasuunta oikea (kai tämä pätee kaikkien koirien kohdalla...) Ohjaaja ei vaan ole oikein taitava kummassakaan ja se varmasti selittää mm. epiksien virheitä. Miko oli taas hyvin kuulolla, mutta karkasi kerran tytön luo. Tällä kertaa reissu jäi lyhyemmäksi ja sen jälkeen Miko taas keskittyi hyvin. Kysyin lopuksi, että mikä ohjaus on se, jota luulin jaakotukseksi. Näytin sen yhdellä hypyllä ja saman tien tajusin, että jaakotus sekin oli. Aikaisempi kouluttaja näytti jaakotuksen niin, että esteen vieressä pyörähdetään 180 astetta, mutta nykyinen kouluttaja teki sen vähän niiaamalla ja aloittamalla kääntymisen jo aikaisemmin.

Tein meidän vuoron jälkeen muutaman kerran välistävetoja, jotka parilla esteellä meni hyvin, mutta syödessä nälkä kasvaa eli tuli tehtyä liian monta toistoa, jotka loppua kohden ei enää ollutkaan hyviä.

Tänään lähdin aamulla seitsemäksi meidän agikisoihin töihin. Vettä tuli aamusta asti hyvin runsaasti ja housuistani tuli vesi läpi jo kentälle päästyäni. Sateessa seistessä, sormet ihan kohmeessa tuli mietittyä, että kaikkea sitä tuleekin tehtyä harrastusten vuoksi. Onneksi pari viimeistä tuntia oli poutaa ja vaatteet pääsi vähän kuivumaan. Oli kuitenkin ihan kiva työvuoro, joskus vaan ei ole sään suhteen niin hyvä tuuri. Ykkösissä oli yksi kooiker, Rooney (Wenarjas Spirit of Action). Hän oli suloinen pieni mies ja tosi nopea. Rooney voitti toisen radan ylivoimaisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti