sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Tältä näytti vuosi 2016

Vuosi on vaihtunut, joten on aika hieman muistella mennyttä vuotta. Vuoden ensimmäinen puolisko oli enemmän koiraharrastuspainotteinen. Rion kanssa panostin käsittelyyn totuttamiseen käymällä näyttelykoulutuksissa ja -treeneissä sekä muutamissa mätsäreissä. Se tuotti tulosta ja Rion toistaiseksi viimeisessä näyttelyssä, jossa oli myös harjoitusarvostelija, käsittely sujui täydellisesti. Toisten koirien kanssa ravaaminen vielä vaatii harjoittelua, mutta yksilöliikkeissä pääsimme ihan kivaan vaiheeseen. Ja sitten päätin jättää näyttelyt toistaiseksi. Ne ovat liian stressaavia sekä Riolle että minulle (Rion kanssa, ei muuten). Vuoden 2016 aikana taisivat kaikki Rion ikävät ominaisuudet tulla esille. Olen ihan valtavan harmissani Rion luonteesta. Sen oli tarkoitus olla "se parempiluonteinen koira", mutta siitä tulikin jotain ihan muuta. Sellainen koira, jonka vuoksi haluaisi muuttaa jonnekin kauas kaikista. Sellainen koira, joka on saanut miettimään, haluanko enää koskaan koiraa näiden jälkeen. Noh, ei oikeasti näin huonosti asiat ole, mutta joskus tulee epätoivon hetkiä. Oman perheen kanssa Rio on mitä ihanin koira.

Pojat ovat onneksi pysyneet terveinä. Silti vuoden jälkimmäinen puolisko oli eläinlääkäripainotteinen. Mikolla eturauhanen vaivasi kahteen otteeseen, mutta muuten sen ell-käynneillä oli muu syy. Rion ell-käynnit liittyivät sen selvittelyyn, mistä Rion runsas virtsaaminen johtuu. Syy ei ole vieläkään tiedossa.

Tammikuu
Mikolla oli tuttuun tapaan vuodenvaihteen tienoilla tytöt kovasti mielessä. Palattuani töihin joululomalta Miko oli työpäivien aikana ulvonut kotona, jonka vuoksi Miko oli yhden viikon muualla kuin kotona työpäivät, ensin mukana töissä ja sitten äidillä hoidossa. Eläinlääkärissä todettiin suurentunut eturauhanen ja Miko sai Tardak-piikin. Kastrointia ja muita vaihtoehtoja harkitsin huolella, mutta asia ei lopulta edennyt. Osallistuimme Mikon kanssa rt-epiksiin, joista ei tullut tulosta avoimen luokan 66 pisteellä. Rio kävi pentunäyttelyssä Kaapelitehtaalla ja oli ainoana osallistujana ROP-pentu. Lahden pentunäyttelyssä Rio oli niin ikään ainoa osallistuja, mutta toistaiseksi ainoassa maassa tutkimisessa Rio väisti niin, että KP jäi saamatta. Mikolla alkoi Nose Work –kurssi. Loppukuusta Mikon takaosa alkoi yhtäkkiä kipuilla niin, että kosketus sai sen huutamaan kivusta eikä se mielellään liikkunut. Lannerangasta löytyi kolme kipupistettä ja Miko sai kipulääkekuurin. Vaiva meni onneksi lääkkeillä ja levolla ohi. Rio kävi kerran tuuraamassa Mikoa Nose Work –treeneissä ja hyppytekniikkatreeneissä, joissa harjoittelimme putkea ja kuolleelle palkalle menoa. Riolle osallistui kahdesti näyttelykoulutukseen.


Helmikuu
Rion viimeinen pentunäyttely oli Lahdessa. Rio oli jälleen ainoa osallistuja ja oli ROP-pentu. Rio pääsi kahdesti mukaan Mikon hyppytekniikkatreeneihin harjoittelemaan putkea ja hypyn tarjoamista. Rio osallistui kahdesti kooikereiden arkitokoon






Maaliskuu
Rio pääsi totuttelemaan uuteen halliin, kun kävimme Purinalla kasvattikodin treeneissä. Rio pääsi myös tekemään putkea ja leikkimään Muru-siskon kanssa. Rio pääsi Mikon sijasta hyppytekniikkatreeneihin, joissa jatkoimme putken harjoittelua ja hypyn tarjoamista. Mikon Nose Work –kurssi päättyi. Alkuun Miko oli kuin mallioppilas, mutta kurssin edetessä etsintätehtävät kävivät sille liian vaikeiksi. Tai todennäköisesti Miko paineistui treeneissä ja siksi oli kovin passiivinen. Mikon kanssa osallistuimme seuramme järjestämään rallytokokoulutukseen, jossa kouluttaja oli rt-tuomari Tiia Hämäläinen. Rio kävi tutustumassa agilitykisojen tunnelmaan Purinalla. Rio osallistui kooikereiden arkitokoon ja kävi kahdesti näyttelykoulutuksessa.


Huhtikuu
Rio korkkasi viralliset näyttelyt junioriluokassa Lahden kv –näyttelyssä saaden H:n. Aloitimme Rion kanssa kymmenen viikkoa kestävän Häirikköluokka –kurssin, jolta haimme vinkkejä Rion haasteisiin. Rio kävi jäljestämässä isänsä Lokin kanssa ja löysi sorkan lyhyen jäljen päästä, vaikka jäljestäminen oli vielä hieman epävarmaa. Miko ei päässyt ollenkaan hyppytekniikkatreeneihin, sillä otin Rion treenikaveriksi hyppyjä ja putkia harjoittelemaan.


Toukokuu
Osallistuimme Rion kanssa Outin Harjun vetämään agilitykoulutukseen, joka oli tarkoitettu Ollin jälkeläisille ja jälkeläisten jälkeläisille. Rion pentueesta mukana olivat Rion lisäksi Muru ja Oiva sekä emä Aia. Rio teki putkea ja hyppyä, ensimmäistä kertaa taisi myös olla kaksi hyppyä peräkkäin. Treenit menivät hyvin eikä Rio ahdistunut hallin äänistä. Miko täytti 7 vuotta ja vietti synttärit rotuyhdistyksen järjestämässä rt-koulutuksessa Lahdessa. Kouluttajana oli rt-tuomari Taru Leskinen. Saimme todella hyviä vinkkejä mm. seuraamiseen ja käännöksiin. Rio oli mätsärissä FCI ryhmän 8 punaisten voittaja ja pääsi pyörähtämään BIS-kehässä. Kesäkauden treenit alkoivat, Mikolla rallytoko ja Riolla agility ja toko. Rio osallistui kakkoserkkariin, josta tuloksena JUN EH 3. Rio kävi näyttelytreeneissä. Miko ja Rio kävivät mätsärissä, jossa Rio oli sinisten 4. Helsingin kv-näyttelystä tuloksena oli jälleen JUN EH 3. Miko sai rallytokon avoimesta luokasta ensimmäisen hyväksytyn tuloksen AVO 76 p.


Kesäkuu
Häirikköluokka –kurssi päättyi. Saimme hyviä vinkkejä ohituksien ja ihmiskohtaamisten harjoitteluun, vaikka niitä ei ole vielä kauheasti hyödynnetty...  Kesätreenit päättyivät. Mikon rallytokotreenit menivät kevätkaudella pääosin hyvin. Rio yllätti agilityssa; se ei hermoillut turhia ja oli aina innokas. Tokotreenit hallissa olivat haastavia ja jätimmekin syyskauden treenit pois. Molemmat pojat osallistuivat kooikerhondjien erikoisnäyttelyyn Vääksyssä. Esiintyminen ja tutkiminen menivät molemmilta hyvin. Riolle H ja Mikolle EH. Näyttely jäi molemmilla vuoden viimeiseksi näyttelyksi, Mikolla näyttely jäi koko elämän viimeiseksi. Rio täytti vuoden.


Heinäkuu
Lähdin Mikon ja äitini kanssa muutamaksi päiväksi Etelä-Pohjanmaalle lomailemaan. Miko sai laatuaikaa minun kanssa (ja lomaa Riosta). Naapuruston juoksuiset työt alkoivat aiheuttaa harmia ja Miko joutui eläinlääkärille. Eturauhanen oli hieman suurentunut, muttei aristava, joten ell epäili, että eturauhasvaivat olivat vasta tuloillaan. Miko sai Tardak-pistoksen ja antibiootit virtsanäytteessä havaittuun tulehdukseen. Rio osallistui näyttelykoulutukseen.


Elokuu
Rion ”pissavaivoja” selviteltiin eläinlääkärissä, mutta mitään syytä ei löytynyt. Eläinlääkärillä oli pieni epäilys Addisonin taudista kohonneen urea-arvon vuoksi. Eläinlääkärin kanssa sovittiin soittoaika, kun virtsaviljelyn tulokset ovat valmiit. Miko kävi rokotuksilla. Suunnitelmat Mikon kastroinnista selkiytyivät.






Syyskuu
Rio osallistui hyppytekniikkakoulutukseen, jossa kouluttajana oli Mari Sydänmaanlakka. Rio kävi toisen kerran eläinlääkärissä ”pissavaivojen” vuoksi. Urea-arvo oli normaali, mutta ell epäili edelleen Addisonin tautia, koska Rio on pelokas. Ell ehdotti ajan varaamista toiselle eläinlääkärille ultraäänitutkimukseen. Mikolla oli rallytokokisa, josta ei tullut tulosta pistesaldon jäädessä 37:ään. Miko ja Rio kävivät silmäpeilauksessa ja Riolta tutkittiin myös polvet. Molemmilla oli terveet silmät ja Riolla 0/0 polvet. Miko kastroitiin.


Lokakuu
Leikkauksesta toipuva Miko oli välillä ihan mahdoton, sillä tarve nuolla haavaa oli suuri. Rio kävi uä-tutkimuksessa, jossa ei löytynyt mitään erityistä, joka voisi selittää ”pissavaivat”. Eturauhanen oli hieman aristava ja epähomogeeninen, jonka vuoksi Rio sai Tardak-pistoksen. Vaikutuksen lakattua soittelin eläinlääkärin kanssa, joka oli sitä mieltä, ettei jatkotutkimuksia tarvita. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi Rio välillä öisin pissaa petiinsä ja harvemmin eteisen matolle. Meillä alkoi omatoimitreenivuoro joka toinen viikko Konalassa.


Marraskuu
Miko kävi hammashoidossa. Mikon hampaat saivat kehuja hyvästä kunnosta. Siltä poistettiin hammaskiveä ja plakkia, joita oli seitsemän vuoden aikana kerääntynyt aika vähän. Kastrointihaavaan oli ilmeisesti jäänyt pala sulamatonta tikkiä, jonka Miko oli repinyt pois ja siksi se joutui pitämään kauluria jonkin aikaa. Treenivuorolla teimme Mikon kanssa rallytokoa ja Rion kanssa agilitya, mm. hypyn tarjoamista kun kaksi hyppyä oli peräkkäin.


Joulukuu
Rio kävi rokotuksilla. Rio ehti olla reilun kuukauden ilman rokotesuojaa, sillä Tardak-piikin saaminen ajoittui samaan kohtaan kuin rokotukset olisi pitänyt uusia. Treeneissä teimme Rion kanssa mm. hyppysuoraa ja renkaan tarjoamista. Mikon kanssa keskityimme rallytokon käännöksiin ja se pääsi tekemään pieniä pätkiä agilitya. Joulua vietimme äitini luona. Vuosi vaihtui kotona ihan leppoisissa tunnelmissa.




Tavoitekatsaus
Mikon kanssa tavoitteena oli saada edes yksi hyväksytty tulos rt:n avoimesta luokasta ja toiveissa RTK2. Tavoite toteutui, toive ei. Agilityssa oli toiveena päästä vielä kisaamaan, mutta toiveet haudattiin jo alkuvuodesta. Lisäksi tavoitteena oli tehdä jotain kivaa Mikon kanssa. Toivottavasti se toteutui :) Ainakin alkuun Nose Work vaikutti olevan Mikolle mieleistä ja lenkkeilystä ilman Rioa se tuntui nauttivan.

Rion kanssa tavoitteena oli aloittaa ohjatut agilitytreenit ja treenata sitä ennen putkea, hypyn tarjoamista, kiertämistä ja eteen lähettämistä. Kaikki tavoitteet toteutuivat. Tavoitteena oli treenata tokon ja rallytokon liikkeitä. Tämä tavoite täyttyi ainakin tokon osalta, siltä olimme treeniryhmässä. Rt-treeneiksi voi ehkä laskea oikealla seuraamisen. Jäljestystä oli tarkoitus jatkaa ja jatkettiinhan me, yhden jäljen verran. Tavoitteena oli käydä useammassa näyttelyssä. Kolme pentunäyttelyä ja neljä virallista näyttelyä täyttivät tämän tavoitteen. Messariin en Rioa aikomuksista huolimatta ilmoittanut. Tavoitteena oli myös kehittää esiintymistä ka tehdä tutkimisesta mukavampaa. Siinä kyllä onnistuimme, kiitos useille näyttelytreeneille ja mätsäreille. Viimeisenä tavoitteena oli harjoitella uusia temppuja ja hyödyllisiä taitoja sekä saada ohitukset kuntoon. Temppuja Rio ei osaa, mutta ehkä jotain hyödyllisiä taitoja. Ohitukset eivät ole kunnossa, koska en ole nähnyt riittävästi vaivaa niiden eteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti