keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Viikonlopun juttuja

Perjantaina kotiin tullessani yllätyin, kun Rio tuli ovelle vastaan. Pojat viettävät työpäivän erillään niin, että Riolle on rajattu pentuaitauksella keittiön lisäksi osa eteisestä. Rio oli työntänyt pentuaitausta sen verran, että oli mahtunut sieltä pois. Poikien erillä pitämiselle ei ole muuta syytä kuin se, että jätän niille ruokaa. Huolestuinkin hieman, sillä olin jättänyt Riolle nahkaluun. Luuta ei löytynyt mistään, mutta myöhemmin Rio kävi sen makuuhuoneesta hakemassa. Pojilla on tämän vuoden aikana ollut pari yhteenottoa ja kaikissa syynä on ollut ruoka. Ja kaikki ovat lähteneet siitä, kun Rio on puolustanut omaansa. Sen vuoksi puruluu sai minut huolestumaan. Kaikki oli kuitenkin mennyt hyvin, sillä työpäivän äänitallenteessa ei kuulunut mitään normaalista poikkeavaa. Miko ei yleensä ole kiinnostunut puruluista, mutta se silti usein haluaa sen, joka Riolla on. Harvemmin Miko sitä syö, vaikka saisikin nahkaluun itselleen. Muiden purtavien osalta, esim. kuivattu possun häntä, pojat syövät omansa, mutta Miko on Rioa ennen valmis. Riolla menee aikaa siihen, että se yrittää löytää sopivan paikan ja se katsoo, mihin Miko menee. Monesti käy niin, että Miko on valmis, kun Rio vasta aloittaa. Ja sitten Miko tulee viereen katsomaan. Jos en itse olisi lähellä, se yrittäisi ottaa Rion purtavan. Rio hermostuu siitä, että Miko tulee tuijottelemaan. Miko ei millään tahdo uskoa, kun sitä käskee pois. Tilanteet yleensä rauhoittuu joko niin, että otan purtavat pois tai pistän toisen portin taakse. Usein myös Rio on sylissäni syömässä, jolloin se on turvassa Mikolta. Täytyy vaan varmistaa, että en enää jätä puruluita lattialle ja että Riolla on rauha syödä omaansa. Samoin aktivointilelujen käyttöä pitää valvoa, sillä Miko on niin "päällekäyvä" myös niiden kanssa. Aktivointileluja Rio ei ole puolustanut, mutta ei ole kiva, että se joutuu varomaan Mikoa, joka saattaa yhtäkkiä syöksähtää ottamaan lelun. Ruokailut kupeista sujuu hyvin ja pojat käyvät nuolemassa toistensa kupit, kun ovat valmiita, mutta en silloinkaan jätä niitä vahtimatta. Poikien muutamat yhteenotot eivät ole olleet pahoja, sillä eivät ne käy toisiinsa kiinni. Se on vain haukkumista puolin ja toisin. Luulisin, että jos tilanteeseen ei puuttuisi, niin Rio perääntyisi melko pian.




Lauantaina emme mennytkään Rion kanssa mätsäriin, vaan menimme Purinalle katsomaan Sannan ja Esan treenejä. Tarkoituksena oli totuttaa Rioa häiriöihin ja kokeilla, miten se toimii häiriössä. Sanna ja Esa tulivat kooikereiden ja shelttien kanssa treeneihin. Rio kovasti ilahtui nähdessään Murun, mutta se ei ensin meinannut muiden koirien takia uskaltaa mennä moikkaamaan Murua. Kovasti se kyllä halusi :) Ja kyllä se lopulta uskaltautui. Sannaa Rio tervehti hyvin iloisesti, Esa sai hieman vaisumman tervehdyksen, mutta kuitenkin sellaisen tutun ihmisen tervehdyksen :) Murun treenien ajan Rio olisi kovasti halunnut mukaan. Vähän Rioa jännitti äänet, jotka Purinalla ovat erilaisissa kuin ATD:n pienessä hallissa, mutta melko rennosti se oli kuitenkin. Aian vuorolla tein Rion kanssa mm. istumista. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes Aian kanssa tehtiin keinua. Rio pelkäsi keinun kolahdusta ja se pelkäsi sitä ihan kunnolla. Keinua tehtiin myös shelttien kanssa, mutta silloin kuului myös enemmän muitakin ääniä. En osaa sanoa, pelottiko Rioa myös muut äänet vai oliko se vain keinu. Pelko näkyi niin, että Rio istui seinässä kiinni välillä läähättäen, vikisten tai täristen ja välillä Rio yritti päästä tilanteesta pakoon. Onneksi Rio pystyi palautumaan sen verran, että toimintakyky palasi. Kävin Krumin ja Moran treenivuorojen välillä kävelyttämässä Rioa kentällä, jolloin sain Rion ottamaan kontaktia ja syömään nameja. Lopuksi teimme Rion kanssa muutaman kerran putkea ja sille kelpasi myös lelupalkka. Keinun kanssa saamme tehdä töitä, mutta onneksi on aika todennäköistä, ettei Rio ulkona reagoi muihin ääniin yhtä voimakkaasti. Lopuksi Rio pääsi leikkimään Murun kanssa. Oli outoa nähdä Rioa niin paljon selällään, sillä yleensä Rio on ollut hieman dominoivampi osapuoli :) Rio oli muutenkin kovin nöyrää poikaa Sannan ja Esan koirien edessä.

Sunnuntaina päivä meni kuunnellessa luentoa hajukoiran koulutuksesta sekä Suomen Kooikerhondje ry:n vuosikokouksessa. Luento oli pääpiirteissään sama kuin syyspäivillä, mutta uusiakin ideoita tuli, varsinkin kun nyt itsekin treenaillut hajujuttuja koirien kanssa. Syyspäivilläkin oli puhetta Lymed-vaatteista, jollaista toinen luennoitsijan koirista käyttää hajutyöskentelyssä, mutta nyt vasta kiinnostuin tuotteesta. Vaatteissa on paine, jolla voidaan helpottaa esim. erilaisia pelko- ja ahdistustiloja yhdessä koulutuksen kanssa. Mietin, jos tuotteesta voisi olla hyötyä vaikka Rion julkisissa kulkuvälineissä tulevaan ahdistukseen. Täytyy tutustua tuotteeseen tarkemmin.

Selfie Rion kanssa. Rio tulee välillä makaamaan rinnan/vatsan päälle

Riolla on vähän lyhyt kaula, mutta kyllä sillä kuitenkin on kaula :D

Yksi kuva Mikostakin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti