Miko on nyt ollut kaksi viikkoa terveenä ja on jo päässyt tapaamaan muita koiria. Yhtä tuttua poikachihua Miko pusutteli ja nuoli sen korvia, ehkä oli niin ihana päästä taas moikkaamaan muita :) Chihulla tahtoi kyllä mennä vähän hermot Mikon hellittelyyn eikä se yhtään tykännyt kun sen omistaja silitti Mikoa. Chihu tuli mustasukkaisena läpsimään Mikon naamaa pikku tassuillaan :D Tyttökaipuut meni hetkeksi ohi, mutta taas on vikinä ja pissojen nuoleminen alkanut. Lenkillä Mikolla on aluksi kauhea kiire joka paikkaan ja loppua kohden vauhti hidastuu, kun se malttaa jäädä haistelemaan kaikki hajut.
 |
| Miko odottaa verhojen alla ulospääsyä |
Noutokapulan naksuttelua ollaan jatkettu. Ehkä joka toinen päivä hetken pojalle naksuttelen, mutta edistystä ei tapahdu. Edelleen ollaan siinä vaiheessa, että Miko pistää hampaat kapulan ympärille. Tiistaina, kun jätin naksuttamatta hampaiden pistämisestä kapulan ympärille, niin Miko turhautui heti. Sitten alkoi vikinä ja välillä Miko läpsi tassulla kapulaa. Sitten se liikuskeli levottomana ja vikisi kunnes painui maahan. Joitain minuutteja istuin maassa ja odottelin, että Miko edes vähän nenällään tökkäisi kapulaa, mutta ei se kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Siihen loppu sitte naksuttelut. No, kai tuo joskus vielä oppii tarjoamaan. En ole hankkinut Mikolle Ottossonin aktivointileluja, vaikka ne kiinnostaisikin, sillä en usko, että Mikolla riittää kärsivällisyys.
Ensi viikolla Mikolla on vähän enemmän ohjelmaa. Maanantaina poika pääsee fyssarin käsittelyyn, torstaina käydään treenailemassa agilitya, perjantaina Miko saa kennelyskärokotteen ja sunnuntaina agility. Kovasti jo odotan tuota omatoimiagia. Ohjatut treenit hallissa ei oikein tahdo innostaa. Meidän viime ohjattujen treenien jälkeen, jotka oli 4-5 viikkoa sitten, tuntui siltä ettei olisi edes pitänyt ilmoittautua talvitreeneihin ollenkaan. Pitää vaan muistaa, vaikka se jostain syystä on kovin vaikeaa, ettei tehdä vain jotain helppoa jos Mikon motivaatio on kateissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti