Käytiin Mikon kanssa viikonloppuna parina päivänä kahlaamassa hangessa. Oli varmasti molemmille raskasta, kun lunta oli yli polven. Uskalsin päästää irti Mikon hihnasta, sillä eteneminen oli hangessa niin hidasta. Sunnuntaina lunta tulikin niin paljon, ettei tarvinnut lähteä edes metsään kun raskasta oli jo pelkästään jalkakäytävillä kulkeminen.
Sunnuntaina meillä oli pitkästä aikaa agilitya. Miko innostui kun aloin pakkaamaan reppua ja toivoin, että innostus jatkuisi kentälläkin. Aluksi ei kouluttajaa näkynyt, joten hetken tokoilin Mikon kanssa. Niin innostuneita sivulletuloja en olekaan pitkään aikaan nähnyt! Pari kertaa tehtiin kepit sekä yhden esteen takaakiertoa. Sitten kouluttajakin saapui paikalle.

Lisää verhokuvia :) Miko odottaa ulospääsyä
Tänään kävimme tapaamassa Tamara-fyssaria. Mikoa taas vähän jänskätti, mutta Tamaran herkuilla poika vähitellen rohkaistui. Melko nopeasti Miko oli jo kyljellään ja rauhallisesti siinä lepäili. Välillä piti nostaa päätä, varsinkin kun rinnan kohdalla oli jotain jumia. Tamara toivoi, ettei Mikon eturauhasesta olisi tällä kertaa vaivaa, jotta hän saisi oikean tuntemuksen siltä seudulta tms. Lannerangan seudulta ei onneksi löytynyt mitään. Rintarangan kohdalla ollut jumi oli ainoa mitä löytyi. Lopuksi Tamara totesi, että jos Mikolla jotain ongelmia tulee, niin ne ei ainakaan johdu rakenteesta. Niin hyvät on nivelet ja kaikki. Kehuja tuli kaikesta paitsi lihaksista. Edelleen pitää jatkaa syvien lihasten harjoittamista. Syvässä hangessa kahlailua Tamara ei nähnyt kovin mielekkäänä (se vaikuttaa vaan päällisiin lihaksiin), mutta kävely ja hidas ravi sopivassa hangessa on hyvää treeniä syville lihaksille. Jos tässä ei mitään sen kummempaa tule, niin sitten vasta puolen vuoden päästä uudestaan käsittelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti