sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Rio hyppytekniikkakoulutuksessa

Ennen hyppytekniikkakoulutusta eli perjantaina kävimme Rion kanssa pitkästä aikaa Jackin ja Hetjan luona. Ensin pojat saivat kuluttaa ylimääräiset energiat leikkimällä ja sitten teimme vähän piha-agia. Rion kanssa keskityimme kolmeen esteeseen, hyppy-putki-hyppy, jotka olivat loivassa kaaressa. Aluksi teimme pelkkää hyppyä ja putkea, joka sekin oli jo aika haastavaa. Kun se alkoi toimia, niin otin vielä toisen hypyn mukaan ja kun Rion meni kaikki kolme estettä putkeen, niin oli hyvä aika lopettaa. Agilityn jälkeen pojat saivat vielä juoksennella, mutta Rio keskittyi enemmän hajujen haisteluun.


Lauantaina oli hyppytekniikkakoulutuksen vuoro. Kouluttaja oli Mari Sydänmaanlakka. Mielellään olisin Rionkin kanssa käynyt Ulla Kaukosen opissa, mutta Maria oltiin myös kehuttu, joten eri kouluttaja ei haitannut. Olisin toivonut hyppytekniikkakurssia jo keväälle, jotta Rion hyppytekniikka olisi heti alusta lähtien oikeanlainen, mutta onneksi olemme vielä ihan alkutekijöissä agilityn kanssa. Hassu yhteensattuma paljastui, kun FB näytti muistoja viiden vuoden takaa. Silloin oli Mikolla ensimmäinen hyppytekniikkakurssi eli lauantaina 3.9.2011. Silloin koulutus oli tosin kaksipäiväinen.

Lauantai alkoi luennolla. Asiat olivat tuttuja aikaisemmilta hyppytekniikkaluennoilta, mutta tässä lyhyesti muutama asia. Hyppytekniikkaharjoitusten tarkoitus on tehdä hyppäämisestä turvallisesta. Hyvä hyppytekniikka rasittaa koiran kroppaa vähemmän, jolloin myös koiran kisaura voi pidentyä. Hyppytekniikkaharjoituksilla mm. muistutetaan koiraa käyttämään takapäätään. Mitä paremmin koira käyttää takapäätään, sitä vähemmän etuosa rasittuu. Hypyissä painonsiirto on tärkeää, jotta ponnistus lähtee takaosasta. Jos koira on väsynyt tai jumissa, se ei pysty siirtämään painoaan. Koiralla tulee olla riittävä kunto ja lihaksisto ennen kuin agility aloitetaan ja varsinkin ennen kuin rimoja nostetaan. Kunto hankitaan muualla kuin agilitykentällä. Isoille lihaksille hyvää harjoitusta on monipuolinen liikunta, ylämäkijuoksu, vesijuoksu ja spurttitreenit. Syviä lihaksia voi kehittää tasapainotyynyn/-tyynyjen avulla, istu-seiso -harjoituksilla, peruuttamisella ja selän pyöristämisellä. Hyppäämisen osa-alueet ovat: 1. Reitin valinta, 2. Etäisyyden arviointi (mm. kuinka monta laukka-askelta hyppyjen väliin), 3. Ponnistuspaikan valinta, 4. Painonsiirto (painonsiirto jää tekemättä, jos koiralla on liian aikaisin korkeat esteet), 5. Hyppykulma, 6. Korkeudenarviointi (nuorilla koirilla käytettävä speed bumpeja, sillä ilman rimoja koira alkaa katsoa siivekkeitä eikä rimaa), ja 7. Tasapainottaminen (mitä parempi painonsiirto, sitä paremmin koiran tasapaino pysyy hypyssä ja mitä paremmin koira pystyy tasapainottamaan, sitä nopeammin se pääsee eteenpäin hypyn jälkeen). Hypyssä tärkeää on pään asento, selän pyöristys, jalkojen asento ja äänetön alastulo. Hyppytekniikkaharjoituksia kannattaa tehdä koko koiran agilityuran ajan.

Iltapäivällä palasin kentälle. Onneksi isäntä suostui lähteä mukaan, sillä apukäsille olisi varmasti tarvetta. Miko lähti myös mukaan seuramieheksi. Rion kanssa aloitimme perussarjalla, jossa oli aluksi neljä hyppyä. Suurin haaste oli saada Rio pysymään paikallaan ja odottamaan lähtölupaa. Rio teki vaikka kuinka monta omin luvin lähtöä ja sen lisäksi se tuli sarjaa myös takaisin päin. Onneksi Rio ei väsähtänyt, vaikka se ahkerasti itseään väsyttikin. Isäntä tuli avuksi palkkaamaan ja minä pidin välillä Riosta kiinni, mutta ei sekään ollut helppoa, sillä Rio väisti, vaikka tuttu ihminen tuli pitämään kiinni. Tauon jälkeen isäntä piti Riosta kiinni, jotta saimme liikehäiriötä mukaan. Kerran Rio otti liikkeestä niin häiriötä, että rima tippui. Hienosti Rio korjasi, kun teimme uudestaan hieman pienemmällä liikehäiriöllä. Liikehäiriön harjoitteluun perussarja sopii parhaiten. Ruotsalaiset okserit lisättiin, jotta Rio käyttäisi kroppaansa enemmän. Kouluttajan mukaan Riolla on kiva rakenne agilityn kannalta ja se on siro ja hoikka, mutta se yrittää mennä sieltä missä aita on matalin. Rion tekniikka on hyvä, se kulkee suoraan ja alastulot ovat äänettömiä, mutta koikkerimaisesti sen pää nousee liian ylös. Vaikeudet tekniikassa tulevat siitä, että Rio katsoo minua ja sen vuoksi lähtee liikkeelle etupainoisesti, mutta kokoaa kyllä sitten itsensä hyvin. Toki aina annoin lähtöluvan, kun Riolla oli katse eteen, mutta se saattoi ehtiä kääntää päänsä muualle, kun lupa tuli.

Toisena harjoituksena oli set point. Set pointilla harjoitellaan vartalonkäyttöä, painonsiirtoa, tasapainotusta ja korkeutta sekä kasvatetaan itsevarmuutta. Kouluttaja sanoi, että hyppyjä treenatessa ei kannata aina käyttää etupalkkaa, jotta koira osaa irrota hypylle myös ilman näkyvää palkkaa. Tekniikkaharjoituksissa etupalkkaa kuitenkin käytetään. Myös set pointilla Riolla oli hyvä tekniikka, mutta pää oli turhan ylhäällä. Pään asento todennäköisesti paranee, kun takapää vahvistuu. Tekniikan kannalta estefokus on kaikkein tärkeintä ja se on Riolla vielä hakusessa. En muista, että Ullan treeneissä perus set pointissa olisi tehty korkeuden arviointia, mutta sitä tehtiin Marin kanssa. Riman tulisi liikkua joka toistolla, kun tehdään korkeudenarviointia, vaikka tulisi huonompikin toisto. Korkeimmillaan takarima nostettiin 35 cm:iin ja edelleen Rion alastulo oli äänetön. Viimeisellä toistolla painonsiirto jäi vajaaksi, jonka vuoksi ensimmäinen rima kolahti. Rion kanssa tärkeintä on saada fokus eteen ja sen jälkeen takapään vahvistaminen, saada enemmän "ajatusta" takapäälle, jotta ponnistus tulee takaa eikä Rio ala kompensoida. Mari ei usko, että Riolla tulee olemaan ongelmia hyppäämisessä ja mediksi se on hyvänkokoinen. Vielä Rio kuitenkin kaipaa lisää itsevarmuutta ja rohkeutta.


Toivottavasti saadaan talvikaudelle omatoimivuoro, jotta pääsisimme jatkamaan tekniikkatreenejä.

Lauantai-iltana satoi runsaasti, joten pojat saivat iltalenkille sademanttelit. Rio käytti nyt omaansa ensimmäistä kertaa. Ensin se vaikutti aika kurjalta, mutta en tiennyt johtuiko se takista vai sateesta. Sitten Rio reipastui ja oli normaali itsensä. Pimeällä osuudella Rio näytti löytäneen jotain syötävää. Kaivoin sen suusta, jotain joka toivottavasti ei ollut päästäinen... Jotain hännäntapaista pehmeän osan jatkeena oli, hyi! Oli kiva mennä lenkin jälkeen nukkumaan, kun sänkyyn tunkeneet pojat eivät olleet märkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti