Sekalaista heinäkuulta

Heinäkuun alkupuolella, muutama päivä Nuuksiosta paluun jälkeen, söimme kesän ensimmäiset mansikat kermavaahdon kera. Kermavaahtoa jäi yli ja isäntä sitten syötti siitä osan koirille, antaen sitä vuorotellen molemmille. Jossain vaiheessa Rio ilmeisesti ajatteli, että kermavaahto on hänen ja alkoi rähistä Mikolle. Miko sai joko omasta tai Rion hampaasta osumaa kieleen ja kielestä tuli vähän verta. Myöhemmin tarkempi tarkastelu osoitti, että Mikolta oli lähtenyt ihoa kielestä ja kielen alla oli kolikon kokoinen verenpurkauma. Kieli oli varmasti kipeä, mutta Miko söi, joi ja nuoli kuppinsa ihan normaalisti. Kieli onneksi parani nopeasti ja itsekseen.

Miko ja osuman saanut kieli

Pari viikkoa sitten lyhensin ja harvensin Mikon housukarvoja. Housukarvat ovat kastroinnin myötä kasvaneet pituutta ja on ne melko runsaatkin. Ensin leikkasin haaroista pari takkua, joita ei kannattanut alkaa selvittää. Pitäisi muistaa harjata Mikoa säännöllisesti nyt, kun sen turkki on helpommin takkuuntuva. Harjaan koiria harvoin, yleensä karvanlähtöaikaan tai jos muuten tuntuu siltä, että olisi hyvä harjata. Korvantaustakarvoja kampaan useammin pikkukammalla, sillä ne ovat helposti takkuuntuvia ilman kastrointiakin. Oli haastavaa saada karvat leikattua niin, ettei ne näyttäisi saksituilta. Jonkin verran housukarvat lyhenivät ja vähän sain niitä harvennettua. Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, vaikka olisi karvoja voinut enemmänkin harventaa :) Lopuksi harjasin Rionkin ja oli ihan yllättänyt, että jouduin välillä "puhdistamaan" harjaa karvoista. Riosta ei ole vielä tähän mennessä koskaan lähtenyt niin paljon karvaa, että sitä jäisi ihan kunnolla harjaan. Ei se toki ole haitannut, että vain yhdellä koiralla on kunnollinen karvanlähtöaika ;) Ehkä Riostakin on nyt tullut aikuinen.

 Ennen ja jälkeen, kai näissä jotain eroa on :D (on ne oikeasti lyhentyneet)

Agilitytreenit on jäänyt kaksi kertaa välistä, mutta sunnuntaina pääsin vihdoin testaamaan kaksi viikkoa sitten ostamaani namitaskullista lelua. Tällaista meille on suositeltu treeneihin. Kävin ensin kysymässä lelua Mustista & Mirristä, mutta heidän valikoimassa ei enää ollut namitaskullisia leluja. Googlaamalla löysin Ke-Hun lelun ja sellaisen päätin ostaa, sillä Nani Anneten valokuvauskurssilta sponsorilahjana saatu Ke-Hun narupallo on ollut suosittu palkka treeneissä. Oli muuten aika kätevää, että Tuusulassa sijaitseva Ke-Hun varasto (tai siis Kepeä Taival) sattui olemaan auki juuri sinä päivänä, kun poljimme äitini luokse Rekolaan. Varasto oli Tuusulan rajalla, lähellä Vantaata, joten sinne polkemisesta tuli vain 6 km ylimääräinen lenkki.

Treeneissä käytin namitaskulelua palkkaukseen, mutta taisin heittää sen Riolle vai kerran. Namit olivat vähän huonoja tähän tarkoitukseen ja Rion oli hankala saada niitä lelusta. Tällä kertaa ei tehty ohjausharjoituksia, vaan etsin netistä supermöllitasoisen radan. Kokeilin rataa ensin Mikon kanssa ja sitten aloitimme Rion kanssa osissa. Yllättävän hyvin rata meni Rion kanssa, vaikka esteiden ohituksia tuli välillä. Valsseissa olin ihan liian myöhässä ja mietin oliko esteväli liian lyhyt. Isäntä oli pitkästä aikaa mukana treeneissä ja kokeili mennä rataa ilman puolenvaihtoja Mikon kanssa. Ihan ok heillä meni :) Isäntä kokeili myös Rion kanssa ja alkuun Rio vain haukkui ja hyppi päin, mutta kyllä se sitten alkoi sujua.

Mikon kanssa teimme myös rallytokoa. Tuttuun tapaan minulla ei ollut mitään kummempaa suunnitelmaa, vaan keksin tehtäviä lennosta. Eteen istumiset menivät yllättävän hyvin, mutta niitä olemmekin kotona harjoitellut.

Loman aikana olen myös harjoitellut valokuvaamista. Kävin kuvaamassa HAUn iltakisoja kahtena perjantaina. Ensimmäisellä kerralla ulkokentällä alkoi hypäri vasta yhdeksän jälkeen, joten valoa ei kovin kauaa riittänyt. Ilta-auringossa kuvat tuntui onnistuvan ihan kivasti, mutta kotona huomasin pettymyksekseni, että lähes joka kuvassa oli tarkennus pielessä. Melkein teki mieli itkeä, kun en osaa... Seuraavana perjantaina jo ensimmäinen rata oli ulkona eli klo kahdeksan jälkeen, joten valoa riitti pidempään. Kuvien onnistumisprosentti oli suurempi, mutta ehkä on turha yrittää kuvata illalla objektiivilla, joka ei ole valovoimainen. Lopulta kuvankäsittelyn jälkeen totesin, että ehkä ne ensimmäiset kuvat olivat sittenkin parempia, mutta olin joutunut poistamaan varmaan kaksi kolmasosaa kuvista... 14.7. kisojen kuvia täällä ja 21.7. kisojen kuvia täällä. Lauantaina olisin halunnut käydä kuvaamassa meidän seuran epiksiä, mutta poljin sittenkin Tuomarinkylän vinttikoirakeskukseen kuvaamaan kooikerit Helsinki kv:ssä. Kivikkoon olisi ollut pidempi matka ja alkoi jo vähän tuntua se, että tällä viikolla on tullut poljettua ennätyspaljon kilometrejä per viikko. Näyttelyn kuvia täällä.

Tänä kesänä on tullut poljettua paljon pyörällä, vähän koirien kustannuksella. Koirat on toki päässyt normaaleille lenkeille, mutta yleensä lomalla tulee tehtyä enemmän pitkiä lenkkejä niiden kanssa. Täytyy ensi kesäksi ostaa koiraperäkärry pyörään, että saadaan pojat mukaan reissuille :D