Isä ja poika jäljestää

Perjantaina lähdin Tainan kanssa tekemään jälkiä Riolle ja Lokille. Pojat pääsivät myös mukaan. Rio matkusti jaloissani etupenkillä ja nyt matkustaminen sujui jo paljon rennommin kuin Lahden reissulla. Jälkien teon ajaksi Loki ja Rio vaihtoivat paikkaa eli Loki tuli etupenkille ja Rio meni Lokin häkkiin, sillä Rio ei ole aikaisemmin jäänyt yksin autoon. Vaihdoin aikana isä ja poika tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Kiinnostus oli molemminpuolista, joten Loki ja Rio pääsivät tervehtimään. Lokia Rio ei sen enempää kiinnostanut, mutta Rio olisi voinut lähteä vaikka leikkimään. Häkkiin Rio jäi ihan ok eikä lähtiessämme ainakaan kuulunut ääntä (eikä palatessa).

Teimme ensin Lokille noin 200 metrin jäljen yhdellä kulmalla ja sitten Riolle lyhyehkön suoran jäljen. Rion jälki oli hieman pidempi kuin syksyllä tekemäni jäljet.

Jälkien teon jälkeen kävimme hihnalenkillä. Välillä Rio yritti käydä innostamassa Lokia leikkiin, mutta en päästänyt sitä ihan kunnolla iholle, sillä Loki ei ehkä kauheasti arvostanut Rion lähentelyitä. Minulle Loki on aina ollut pieni uros, sillä onhan niillä Mikon kanssa iso kokoero. Oli jännä, ettei Loki enää näyttänytkään niin pieneltä, sillä Rio oli hieman matalampi. Lokille oli myös kastraation myötä tullut enemmän karvaa, joten se oli turkiltaan Rioa muhkeampi.

Lauantaina aamupäivästä lähdimme ajamaan jäljet. Loki pääsi ensin omalle jäljelleen. Lokilla taitaa olla muutaman vuoden tauko takana, mutta tosi hyvin se jäljesti. Peuransorkan Loki kantoi ylpeänä autolle asti. Riolle oli uutta yli 12 h vanha jälki ja jälkihihna, sillä syksyllä kävimme jo pari tunnin päästä ajamassa jäljet ja käytin tavallista hihnaa. Meinasin kävellä alkumakauksen ohi, mutta onneksi Rio löysi sen ja jäi tutkimaan. Ihan kivasti Rio alkoi jäljestää. Välillä se palasi vähän takaisin päin tai lähti hetkeksi jäljeltä sivuun tai kävi katsomassa Tainaa, mutta se palasi aina omatoimisesti jäljelle. Viimeinen pätkä meni oikein kivasti, mutta Rio oli tainnut saada vainun sorkasta. Sorkka löytyi hyvin, vaikka itse en heti noteerannut, että Rio oli jo "maalissa". Rion jäljestys meni hyvin, vaikka meno oli vielä epävarmaa. Lisää vaan kokemusta, niin varmuuskin paranee.

Ennen kotiinlähtöä Taina kuvasi Rioa ja otti pari yhteiskuvaa isästä ja pojasta. Tainan kanssa tehtiin myös käsittelyharjoittelua ja leikittiin Rion kanssa. Oli tosi kiva käydä ihan kunnon metsässä jäljestämässä ja nyt tekisi mieli käydä useamminkin.

Loki & Rio © Taina Lempiäinen