Mikon huulessa oleva patti ei ole vielä kadonnut. Kyllä se vaikuttaisi pienentyvän, mutta jos se ei ensi viikon aikana katoa, niin täytynee käydä näyttämässä eläinlääkärille. Pitkästä aikaa on tullut tehtyä punkkihavaintoja, valitettavasti. Yhden irrotin Mikon jalasta alkuviikosta ja yksi turkilla vaelteleva koki loppunsa lenkillä keskiviikkona.
Tiistaina menimme pitkästä aikaa agilitytreeneihin. Meillä oli vieraileva kouluttaja tuuraajamassa omaa koutsia. Luvassa oli ratatreeniä, jota on tainnut olla lähes joka kerta kesätauon jälkeen. Rata oli ihan kivanoloinen, mutta mulla oli meille muita suunnitelmia. Mikon kanssa nyt keskitytään vaan vauhtiin ja siihen, että on kivaa. Katsoin siksi radasta sellaisen pätkän, joka sopisi tähän tarkoitukseen. Esteet olivat hyppy-putki-hyppy-hyppy-putki ja putket suoria. Ensimmäinen yritys ei vielä onnistunut, sillä Miko lähti haistelemaan ensimmäisen hypyn jälkeen. Hetki meni, että sain Mikon ajatukset takaisin agilityyn. Sitten alkoi sujua. Viimeisestä putkesta Miko juoksi ohi, joten uusimme sen ja Miko sai sitten namikupista nakkia. Teimme saman vielä toisen kerran ja se sujui oikein hyvin ja vauhdikkaasti. Se oli sitten siinä. Kerrankin lopetin tarpeeksi ajoissa. Kouluttaja ehdotti, että voisimme vielä ihan lopuksi tehdä jotain pientä, mutta aikaa ei sitten jäänyt, kun meidän jälkeen oli vielä yksi ryhmä tulossa. Sen sijaan teimme vähän rally-tokoliikkeitä ja niissä Mikolla oli oikein hyvä vire. Omatoimipisteellä, jossa oli keinu, emme käynyt ollenkaan.
Keskiviikkona oli tokotreenien vuoro. Aloitimme paikallamakuulla. Aika ja matka olivat oikeat. Treeniin tuli tarkoituksetonta häiriötä, kun ensin jonkun reppu tippui tuolilta lattialle. Se oli Mikolle liian suuri häiriö, joten Miko tuli korvat luimussa luokseni. Vein Mikon takaisin paikalleen. Juuri kuin aika oli tulossa täyteen, halliin tuli myöhässä yksi ryhmästämme kahden koiran kanssa, joista toinen haukkui. Se ei kuitenkaan ollut liian suuri häiriö ja kaikki koirat pysyivät paikallaan. Miko ei tainnut edes vilkuilla taaksepäin. Koirat olivat siis takapää ovelle päin. Treenien aiheena oli liikkeiden väli ja hyppy. Kouluttaja sanoi, että liikkeestä toiseen siirryttäessä koiralla olisi hyvä olla joku käsky, jolla se tulee mukana. Mikolla "mennään" tai "tule" yleensä toimii. Teimme ensin liikkeestä maahan palkkaamatta ja siitä siirryimme seuraavalle paikalle, jossa vasta palkkasin Mikon. Tämä sujui hyvin. Tokohyppy meni myös hyvin ja kouluttaja kannusti ilmoittautumaan kokeeseen. No, maanantaina alkaisi ilmoittautuminen kooikereiden tokoestaruuskokeeseen... Miten se nyt tuleekin näin nopeasti... Katsotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti