torstai 15. lokakuuta 2015

Toimistokoira

Sunnuntaina oli Mikon treenipäivä. Hyppytekniikkaharjoituksina oli etäisyyksiä ja alastulo. Vähän oli ensimmäisessä harjoituksessa Mikolla hankaluuksia venyttää askelta ja väleihin tuli apuaskeleita. Laskeutuessa kuului vähän ähinää, joten siksi tehtiin toisena alastuloa. Kotimatkalla törmäsimme Purina Areenan kohdalla Sannaan ja Esaan, joilla oli mukana myös Muru. Miko pääsi tervehtimään Rion siskolikkaa. Murussa kiinnitti huomiota se, että se oli nyt rakenteeltaan vähän Rioa raskaampi. Rintakehä oli Murulla leveämpi ja Riosta onkin tämän hetkisen kehitysvaiheen perusteella tulossa kapea poikanen, kuten isänsäkin.


Toimistokoiraa väsyttää

Maanantaina otin Rion mukaan töihin, sillä syyslomaviikon vuoksi töissä on hiljaista. Ajatuksena oli myös, että pystyisin tekemään hieman pidemmän työpäivän ja Rio saisi tutustua uusiin ihmisiin. Rio lähti heti reippaasti tutustumaan tiloihin. Työpöytäni nurkalle pistin pienen kipon, jossa oli nameja. Siitä tarjosin nameja kaikille Rion tervehtijöille. Päivän aikana moni kävi Rioa katsomassa ja oli jännä seurata miten erilailla se reagoi eri ihmisiin. Joiltain Rio ei meinannut edes hakea nameja ja toiset pääsivät melko pian silittämään. "Arka" -sanaa tuli joitain kertoja kuultua ja kun olimme syömässä pienessä taukotilassamme, niin yksi remppamies (meillä on 1,5 vuoden remontti meneillään) ihmetteli, miten Rio voi olla niin arka. Vähän tuo sana särähtää korvaan enkä haluaisi sanoa Rioa araksi, vaan että se jännittää. Rio on kuitenkin kauhean reipas, vaikka vieraat ihmiset saavatkin sen perääntymään. Kovin kiinnostunut se silti on ihmisistä ja siksi usein ulkonakin ihmiset kumartuvat tervehtimään (ja siinä vaiheessa Rio perääntyy). Rion työpäivään mahtui uusien ihmisten lisäksi leikkiä ja riehumista sekä nukkumista. Rio oli niin ahkera toimistotyöläinen, että se nukkui kotona koko illan. Töissä huomasin, että Riolta oli lähtenyt etuhampaita ja kotona huomasin, että myös alhaalta oli lähtenyt.


Tiistaina en ottanut Rioa mukaan töihin, sillä meillä oli illalla pentukurssi. Täytyy erikseen mainita kaksi ihmiskohtaamista tiistailta. Ensimmäinen oli päiväulkoilun aikana. Nuori nainen kysyi saako hän silittää Rioa. Hänellä oli kova koirakuume eikä Rio varmaan sitä helpottanut :) Sanoin, että Rio vähän jännittää, mutta Rio käyttäytyikin toisin ja hyppi naista vasten ja veti sitten pienet spurtit. Iltalenkillä melko tumma intialainen (tai niiltä sunnilta kotoisin oleva) mies kyykistyi tervehtimään Rioa. Tilaisuus piti tietenkin käyttää hyväksi, joten kyykistyin itsekin reilun metrin päähän miehestä ja annoin hänelle namia. Ei Rio antanut silittää, mutta kävi tervehtimässä, vaikka aluksi vähän pöhisi. Onneksi osa ihmisistä ei pysty vastustamaan pentua :)

Pentukurssilla ensimmäisenä oli puhetta lupasanasta, jollainen meillä on jo käytössä ruokailussa. Eli Rio menee syömään vasta annettuani siihen luvan. Sitä voi käyttää moneen muuhunkin asiaan, joita koira haluaa, esim. toisten koirien kanssa pääsee leikkimään vasta luvan saatuaan. Myös vapaa-sanasta oli puhetta ja sitä harjoittelimme. Kouluttaja neuvoi tekemään niin, että sanoo vapaa-sanan esim. pennun istuessa ja heittää sitten namin, jonka perään koira lähtee. Nami jätetään pois, kun koira tietää mitä "vapaa" tarkoittaa. Tämä olikin haastavaa Rion kanssa, sillä emme ole vielä harjoitellut kestoa. Jotta toistoja on voinut tehdä mahdollisimman nopeaan tahtiin, olen aina naksautuksen jälkeen heittänyt namin kauemmaksi, jotta Rio ei ole palkan jälkeen valmiiksi siinä asennossa, johon menemistä harjoitellaan. Siksi Rio ei oikein malttanut pysyä istumassa enkä pystynyt vapauttaa sitä. Maassa Rio pysyi paremmin, joten saimme harjoiteltua vapautusta.

Seuraavana pennut kävivät yksitellen harjoittelemassa ovesta kulkemista. Sillä välin muut harjoittelivat kontaktia ja seuraamista. Yritin palkata Rioa niin, että se on vierelläni ja kontaktissa (ja mieluiten istuen, perusasentoa silmällä pitäen), mutta Rio tahtoo tulla eteeni tai olla vinossa. Ovesta kulkemisharjoituksessa oli tarkoitus, että koira istuu vierellä ja menee ovesta vasta vapaa-sanasta. Jos pentu nousi seisomaan, niin ovi pistettiin kiinni. Ovea avattiin vähitellen. Kerran meillä tuli vähän takapakkia, kun avasin ovea kerralla liikaa enkä pystynyt estämään Rion syöksyä ovesta. Oven toisella puolella oli lelu, sillä muuten Rioa ei olisi kiinnostanut mennä ovesta. Se olisi vain katsonut minua palkan toivossa. Riolla välähti tosi nopeasti ja saimme lyhyessä ajassa harjoituksen onnistumaan. Palkaksi Rio sai vapautuksen jälkeen leikkiä oven takan odottaneella lelulla. Hieno pentu! Hississä olen yrittänyt, että sinne saisi mennä ja poistua vasta luvalla, mutta automaattisesti avautuvia ovia en voi kontrolloida. Kouluttajan mielestä kannattaa treenata ovien kanssa ja kyllä sen sitten saa toimimaan hississäkin.



Seuraavana ja viimeisenä oli harjoittelussa vastaehdollistaminen. Kouluttaja kulki edestakaisin vetäen narun päässä olevaa lelua ja piti naksauttaa, kun pentu katsoo lelua. Jos pentu ei naksautuksesta kääntynyt katsomaan omistajaansa, niin sitten namia piti vain syöttää yhtäjaksoisesti pennulle niin kauan, kun kouluttajan vetämä lelu näkyi. Pentukurssilla pennut ovat omissa loosseissaan, joten ne eivät näe toisiaan ja siksi kouluttaja lelun kanssa ei näkynyt pitkiä aikoja kerrallaan. Seuraavana vuorossa oli aidon oloinen lelukoira, jota kouluttaja veti perässään. Narun päässä olevaa lelua Rio jäi kerran katsomaan pidemmäksi aikaa, mutta muuten naksautus sai Rion kääntymään minuun päin. Pentukurssia on nyt kaksi kertaa takana ja tuntuu, että tämä on satakertaa parempi pentukurssi kuin Mikon käymä. Vaikka en todellakaan tiedä kaikkea koiran koulutuksesta, niin en uskonut itse saavani juuri mitään irti pentukurssista. Ilmoitin Rion sinne häiriötreenin vuoksi eli jotta Rion kanssa tulee tehtyä jotain vieraiden koirien seurassa. Mielestäni se on pentukurssin suuri anti, ei niinkään se, mitä siellä tehdään. Tähän mennessä odotukseni pentukurssista ovat ylittyneet.


Keskiviikkona Rio pääsi taas töihin mukaan. Heti aamusta se hepuloi toimiston käytävillä. Ensin se riehui avainkaulanauhan kanssa ja sitten pallon kanssa. Pääosin samat työkaverit kävivät pentua tervehtimässä, mutta myös Riolle uusia tuttavuuksia kävi. Rio oli nyt väsyneempi ja se nukkuikin suurimman osan päivästä. Tai sitten se vain käyttäytyi normaalisti, sillä kyllähän se kotonakin enimmäkseen nukkuu työpäivän aikana. Johtuiko sitten riehumisesta vai mistä, mutta aamulla Rion rakko toimi hyvin aktiivisesti... Minun kanssa Rio leikki normaalisti, mutta muiden kanssa Rio ei lähtenyt kunnolla leikkiin mukaan. Rion käytökseen olen erittäin tyytyväinen. Se oli rennosti koko ajan ja kävi uteliaana tutkimassa paikkoja. Välillä se vieraili muissa huoneissa ja välillä lähti seuraamaan ihmisiä, jos he kulkivat ohi. Silloin, kun Rio nukkui, se saattoi nostaa päätä jonkun tullessa, mutta jatkoi sitten taas uniaan. Työmiehiäkin välillä kävi ja vain silloin Rioa pelotti, kun poraa käytettiin. Kotona oli taas väsy poika.

© Ulla S.

3 kommenttia:

  1. Totillakin käy usein samoin, että kun vieras ihminen tulee ja kyykistyy tai on silitämässä pentua nii silloin Totti perääntyy taakseni...
    Useammat ihmiset ihmettelevät myös että miksi se on niin "arka".
    Kauhian kiinnistunu Totti kyl vieraista olisi :D

    VastaaPoista
  2. Rioakin vieraat kiinnostaa, mutta harmittavan usein vieraat ihmiset kumartuu kohti eikä kyykisty. Kyykistynyttä ihmistä Rio yleensä käy haistelemassa :)

    VastaaPoista